Bloggaajia kritisoidaan usein siitä, että blogeissa elämä vaikuttaa niin seesteiseltä ja helpolta. Kaikki on luksusta ja minimalistista ja elämä yhtä juhlaa. Voin kertoa, että meillä elämä on sellaista äärimmäisen harvoin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niistä hetkistä saisi nauttia, jolloin koti on kerrankin siisti, pöydillä ei ole mitään ylimääräistä vaan pelkkä ruusukimppu aalto-vaasissa. Minä ainakin nautin. Koska - myönnettäköön - näyttäähän koti kauniimmalle, silloin kun se ei ole sikolätti. Ja saa siitä olla onnellinen. Milloinkohan siitä oppisi olemaan niin onnellinen, että ei päästäisi kaunista kotia muuttumaan sikolätiksi? Sitä odotellessa voi nauttia tästä ihanasta tunnelmasta.

IMG_2069IMG_2082IMG_2083IMG_2040

Tuo serkuiltani saatu kimppu toi elämään iloa myös hyvän, hämmästyneen naurukohtauksen merkeissä, kun kävelin lauantai-iltapäivänä farkuissa ja oikein luonnollisessa lookissa kotiin, ja ulkona savuilla ollut naapurin täti huusi minulle innostuneena "Voi, ootko sinä mennyt tänään naimisiin!". Kiitos kysymästä, mutta voin vannoa, että minähän en farkuissa mene naimisiin enkä varsinkaan hääpäivänäni palaa kotiin kello 16...

Koskahan sitä seuraavan kerran saisi kukkia? Miten niitä ei muuten ikinä raaski ostaa, vaikkei ne edes niin kalliita ole? Aina pitää odottaa sitä, että joku lahjoisi kukkasilla!