Olipahan viikonloppu! Äärimmäisen hauska sellainen, mutta nyt tarvitsisi kyllä toisen mokoman heti perään. Suunnattiin Jyväskylään katsomaan Red Bull Crashed Ice -alamäkiluistelukisaa, vietettiin aikaa vanhempien luona, vähän liikuttiin, käytiin kummitytön vauvakirkossa ja moikkaamassa toisen ystävän kolmiviikkoista pienokaista. Red Bull Crashed Ice oli kyllä taas tosi kiva tapahtuma. Alamäkiluistelu on kyllä laji, joka on paikanpäällä parhaimmillaan. Jyrkkyys ja vauhti eivät millään välity telkkarissa niin hurjana kuin oikeasti ovat.

Lauantaina me vanhatkin vielä tempaistiin ja lähdettiin kaupungille RBCI -jatkoille. Tuo lyhyt mutta sitäkin tehokkaampi baari-ilta jää kyllä historiaan iltana, jolloin kättelin enemmän kuin koskaan elämässäni. On yhden sortin ihme, etten saanut tenniskyynärpätä tai jännetupin tulehdusta, koska ihan oikeasti, esittäydyin varmaan tuhannelle Jonin tutulle. Yksi nuori mies jopa kätteli mua niin reippaasti, että kyynärpääni rusahti ja koko kyynärvarsi, kämmen ja sormet puutuivat muutamiksi minuuteiksi. Ihan oikeasti.

Muistatteko muuten, kun pari postausta takaperin mainitsin, että lähden mukaan oikeastaan mihin tahansa tempaukseen? No, olisi ehkä pitänyt rehellisemmin sanoa, että kehittelen mielelläni erilaisia tempauksia (itselleni ja muillekin). Tämänkertainen päähänpisto oli täysin viaton, mutta mua naurattaa, koska Joni sanoi olleensa satavarma, että mun idea jää vain suunnitelmaksi. Minä nimittäin näin illan jatkopaikassa alamäkiluistelun hallitsevan maailmanmestarin, Cameron Naaszin. Viime vuonna Suomen Red Bull Crashed Ice -kisassa olin lyönyt kyseisen miehen voiton puolesta vetoa (panoksena kokonaista kolme euroa). Hyvin olin rahani pelannut, sillä Naasz dominoi kilpailua aina finaaliin asti. Tai siis finaalin siihen pisteeseen asti, jossa miehet luistelivat meidän ohi. Minä karjaisin radan kupeesta kannustushuudon"Go Cameron!" ja sekuntia myöhemmin tyypin luistin osuu railoon, mies kaatuu ja menettää voittomahdollisutensa. Joten olihan mun päästävä ripittäytymään. Siispä marssin muina naisina Cameronin puheille ja tunnustin olleeni huonon onnen amuletti. Sain anteeksi ja annoin Cameronille anteeksi, kun hän pahoitteli tuottaneensa mulle ja elämäni ensimmäiselle vedonlyöntikokemukselle pettymyksen. Lopuksi halittiin ja sovittiin, että hän voittaa sitten sarjan kaikki muut kisat, kun Suomen menestys on mun toimesta kirottu!

Lyhyelläkin pyörähdyksellä tuli kyllä taas hetkeksi baarikiintiö täyteen. Me ei Jonin kanssa olla mitään ahkeria baarissakävijöitä eikä kumpikaan ole koskaan bilehile ollutkaan. Edes nuoruudesta ei löydy villejä vuosia, jolloin baarissa olisi tullut käytyä joka viikonloppu. Tai edes joka kuukausi.  Tai edes joka toinen. Olen itse asiassa ollut ensimmäisen kerran juhlimassa baarissa vasta kaksikymppisenä.

Kahdestaan ei olla oltu ulkona muutamaan vuoteen ja muullakaan porukalla ei viime vuonna tullut sukellettuaa yökerhon uumeniin kuin pari kertaa. Eikä silloinkaan aina ollut hauskaa. Nautin huomattavasti enemmän drinksuille menosta ja jossain kivassa paikassa istuskelemisesta, kuin diskoteekkiin suuntaamisesta. Tanssiminen olisi kivaa, mutta se tungos, kaatuneen kaljan haju ja ne nuoret. En vaan jaksa yhtään. Ennkä voi ymmärtää yhtään miten nuorta porukkaa kuppiloissa jo pyörii. Ikäkriisihän siinä tulisi, jos yrittäisi käydä yhtään useammin yökerhoissa humppaamassa. Ennemmin jammailen kotona muutaman hyvän tyypin seurassa ja laulan epävireisesti SingStaria.

21 22 23 24 24b 25 26 27
| NEULE - LINDEX | PAITAPUSERO - GINA TRICOT | LAUKKU - FURLA | PIPO - H&M |

Nämä kuvat eivät kyllä liittyneet mun viikonloppuhöpinöihin millään tavalla. Tämä on jo parin viikon takainen asu, jonka olen nimennyt mun taidemuseoasuksi. En ole mitään kauluspaita ja neule -tyyppiä ollenkaan, mutta reilu vuosi sitten kokeilin tuota yhdistelmää, kun lähdettiin Kiasmaan Tottelemattomuuskoulun perässä. Olen sittemmin käyttänyt tätä komboa muutamia kertoja, mutta nyt kun katselen kuvia, niin paranamisen varaa olisi. Neule saisi olla vähän pidempi ja note to self - seuraavan kerran tuon paidan kanssa jotain vähän liehuvampaa alaosaa kehiin. Pillifarkut on kyllä liian pillit tähän kokonaisuuteen mun mielestäni. Oppia ikä kaikki.

Katsoitko alamäkiluistelua telkkarista vai olitko myös paikan päällä? Entäpä onko paikalla muita, joille riittää yksi baarikerta vuoteen? Mitäpä tykkäätte asusta? Ja hei, kivaa alkanuutta viikkoa just sulle!