Kuva: Kultasepänliike Qiva - Jouni Saarenpää

Tässä se nyt on - mun rakas, ihana ja uniikki vihkisormukseni! Eikö olekin upea? Vihkisormukseni valmisti Jyväskylässä sijaitsevan kultasepänliike Qivan Jouni Saarenpää. Pitäydyn edelleen mielipiteessäni siitä, että Jouni oli kyllä yksi parhaita palveluntarjoajia, joihin hääjärjestelyissä törmättiin. Aivan uskomattoman ammattitaitoinen kultaseppä, uskomattoman hyvä asiakaspalvelija ja kaikin puolin ihana tyyppi muutenkin! Koko prosessi oli niin helppo ja vaivaton eikä mistään tarvinnut murehtia. Jouni on sellainen raudanluja ammattilainen, jonka kassaan ilolla vie pennosensa. Ja jonka luona asioisi ilomielin jatkossakin! Ja on muuten vähän jo asioitukin. Suosittellaan Jonin kanssa Jounia ja Qivaa niin lämpimästi, että polttaa. Vaikka olisit vähän kauempanakin, harkitse ihmeessä.

Mun vihkisormuksen rungon materiaaleiksia tosiaan sulatettiin Jonin vanha valkokultainen kihlasormus. Sormuksen rungosta tehtiin tismalleen samanlainen kuin kihlasormuksessani on, joten nämä kaksi sopivat kyllä ihan saumattomasti yhteen! Sormuksen isoin kivi on pisaran muotoinen vaaleanpunainen safiiri ja kaksi muuta sitten briljanttihiottuja timantteja. Kirjoittelin joskus aikoinaan blogiin, että olen saanut päähäni, että mun sormuksesta tulee jotain vähän perinteisestä poikkeavaa oli mielessä juurikin värilliset kivet. Silloin en vielä ajatellut, että sormuksen isoin kivi olisi se värillinen, mutta jestas miten huikea päätös se oli!

IMG_1982

Heti kun ajatus väreistä tuli mieleeni, aloin vähän toppuutella itseäni. Voinko mää nyt värillistä ottaa? Eikö sellaisiin erikoisiin asioihin kyllästy? Kunnes totesin, että ei todellakaan kyllästy. Jos se erikoisuus tai erilaisuus on just mun näköistä, niin ei varmasti kyllästy. Ja tiedättekö, nyt olen ainakin 110 prosenttisen varma, että en tule kyllästymään. Tämä sormus on niin mun näköinen. Ihan kuin se olisi jo osa mua! Ja tässä puolen vuoden aikana olen myös todennut, että vaaleanpunainen on oikeastaan aika neutraali väri. Tuon safiirin sävy vähän vaihtelee valon mukaan. Välillä se näyttää lähes kirkkaalle, välillä lämpimän vaaleanpunaiselle, välillä kylmälle lähes haaleaan violettiin taittavalle. Välillä sen sävy näyttää olevan hyvin lähellä mun ihonväriä. Ja jokaisessa valossa se on niin kaunis!

En käytä sormusta joka päivä, koska kotona ollessani en sormuksia pidä ja töissä en sitä käytä (enkä normaalina työpäivänä viitsi edes ottaa mukaan pyörimään). Mutta joka ikinen kerta kun sen sormeeni sujautan jaksan edelleen ihastella sen kauneutta. Viimeksi torstaina istuttiin autossa Jonin kanssa, kun havahduin siihen, että Joni naurahti mulle. Istuin pelkääjän paikalla käsi edessäni vähän kuin Stop -merkkiä näyttämässä ja tuijotin sormuksiani katulamppujen valoissa kimmeltämässä. Hups.. mutta kun ne kimmelsivät niin kauniisti!

IMG_1963

Mutta sellainen on mun vihkisormus! Mitä tykkäätte? Minä rakastan ihan hullun lailla! Onko värilliset kivet sullakin mielessä vai täysin poissuljettu vaihtoehto? Eikö ole muuten upea myös tuo ensimmäinen kuva, jonka Jouni sormuksestani oli ottanut? Se oli mulla usein esillä puhelimesta silloin, kun vielä odotin, että saan sormuksen käyttööni! Joninkin sormus on muuten älyttömän päheä (myös Qivan Jounin käsialaa!) ja sitä täytyy teille myös vilauttaa. Joni vaan on oikeastaan aina poissa kotoa, kun bloggailen, joten en ole päässyt Jonin sormusta kuvaamaan.. täytyy koittaa osua jossain vaiheessa yhtä aikaa kotiin päivänvalon aikaan.