Muistatteko, kun kirjoitin blogiin, että heitän riisiä kirkon portailla vaikka ilman lupaa? No, käänsin takkini! Olin vielä hääviikon keskiviikkona aikeissa heittää luvattomasti riisiä, mutta muutin mieleni, kun viime hetkellä kirkkoharjoituksesta lähtiessämme pappi vielä sanoi, että ja riisiähän sitten ei saa heittää. Päätettiin vaan siirtää riisin heittäminen hääpaikalle ja ottaa kirkon portailla vastaan vain hurraussateen!
Portaiden yläpäähän koottiin pieni kunniakuja mailoista ja huiskista - meidän molempien harrastuksia edustamaan. Mailathan tosiaan Joni muisti vasta kirkolle saavuttuaan, mutta best man kipaisi vielä äkkiä takaisin Jonin vanhempien luo ja sieltähän löytyi juuri sopiva nippu keppejä (yhdestä puuttui lapa) kunniakujaa varten. Kuokkalan kirkon portaathan ovat pitkät ja leveät joten koko hääväki mahtui paremmin kuin hyvin portaille saattelemaan taputuksillaan meidät hääauton kyytiin.
Auton kyytiin meidät saatteli myös Beethoovenin Oodi ilolle (joka myös EU:n tunnushymninä tiedetään, eh..). Kuokkalan kirkon kellotorni nimittäin poikkeaa hieman perinteisistä suomalaisista kellotorneista. Yhden kellon sijaan siellä on nimittäin 23 erikokoista kelloa, jotka muododstavat kahden oktaavin laajuisen carillon -soittimien eli tornikellopelin. Olin kuullut, että hääpari saisi valita siihen, mitä kellot soittavat ja kysyin asiaa kirkkoharjoituksen yhteydessä suntioltamme. Hän kysyi, että mitä me haluttaisiin kuulla ja suosituksia kysyttäessä kuin apteekin hyllyltä tuli Oodi ilolle. Sanottiin, että käy oikein hyvin. Koko oodi olisi jäänyt multa huomaamatta itse hääpäivänä ellei kirkkoharjoituksessa tätä keskustelua käytäessä paikalla ollut serkkuni olisi meille portailta huikannut, että kuunnelkaa nyt niitä kelloja! Kiitos vaan Liisa, onneksi huikkasit koska aika mahtavasti ne kirkonkellot meidän kunniaksi soitti!
Kuvat: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com
Kauaa ei ehditty kelloja kuunnella, kun änkeydyttin hääautoon ja hurautettiin potretteja ottamaan. Sillä välin myös häävieraat pakkautuivat autoihin ja suuntasivat jo juhlapaikalle. Seuraavaksi luvassa postausta meidän hääautosta, potreteista ja siitä mitä vieraat meitä odotellessaan touhusivat.
Mikä on teille mieleisin tapa poistua kirkosta? Riisisateeseen, kunniakujaan, saippuakupliin, huiskutuskeppejen joukkoon vai ihan vaan ilman sen kummempia kommervenkkejä?
Vielä yksi plussa Kuokkalan kirkolle; nuo rappuset on kyllä ihana paikka ottaa hääpari vastaan kirkosta :)! Ja tietty nuo kirkonkellot on mukava erikoislisä. Kiva kuva sinusta, kun taidat suorastaan katsoa kirkonkelloja, ei pelkästään kuunnella!
VastaaPoistaVielä täytyy äimistellä säätä. Koko kesähän oli epävakaa ja tympeä säitten suhteen. Ja katsokaa nyt tuota hääpäivän keliä! Auton mittarissa oli +24 kun tuosta kohta lähdettiin ja ajettiin hääpaikalle.
No tosiaankin, eipä jäänyt portaistakaan valittamista :) Niin katsonkin - sen jälkeen kun Liisa sormi ojossa käski kuunnella :D Tän eleen bongasin kyllä vasta videolta, se ei ollut jäänyt mieleen muuten :)
PoistaJa sanos muuta. Ihana oli kelikin. Just sopiva! Ei olisi kyllä yhtään kuumempi tarvinnut olla. Ja kaatosadekin ajoitti itsensä just eikä melkein täydelliseen hetkeen :)
Ollos hyvä vaan! Ihania kuvia taas tänne ilmestynyt! Mukavaa kyllä palailla noihin hetkiin blogin välityksellä uudelleen.
VastaaPoistaKiva kuulla, nyt taas koitan vapaan viikon kunniaksi skarpata ja näpytellä postauksia valmiiksi :)
Poista