Jokunen viikko takaperin joku meidän naapureista oli jättänyt alakerran rappukäytävään korkean pinon aikakausilehtiä ja ison lapun, jossa luki "SAA OTTAA!" Ilahduin ihan hurjan paljon, koska tykkään kyllä lukea lehtiä, mutta opiskelijabudjetilla ei kovin montaa ole varaa tilailla kotiin ja en ole sitä sorttia joka vaivautuisi kirjastolle lehtiä lukemaan. Sinne menen mieluummin kirjojen perässä. Joten yhden kerran pinon ohi kulkiessani kyykistyinkin pinoa selaamaan ja nappasin mukaani muutaman Kodin Kuvalehden. Ja niin taisi tehdä moni muukin, sillä pino vajeni pikkuhiljaa kunnes oli kokonaan loppu.
Tulin niin hyvälle mielelle tästä pienestä ystävällisestä teosta - siitä, että joku tarjosi itse tilaamiaan ja maksamiaan lehtiä vielä muillekin luettavaksi sen sijaan, että kiikuttaisi ne suoraan paperinkeräykseen. Mun oli monta kertaa tarkoitus ottaa kynä mukaan kotoa lähtiessäni ja raapusaa lappuun kiitos. En vaan ehdinyt ennen pinon loppumista ja lapun häviämistä. Mutta niin kiitollinen kyllä olen, että täytyy varmaan kirjoittaa ihan oma lappu, jossa lehdistä kiitän ja laittaa se ilmoitustaululle.
Tykkään itsekin kovasti tehdä pieniä tekoja, jotka ilahduttaa muita. Niin läheisiäni kuin ihan vieraitakin ihmisiä. Joskus isompia tekoja ja joskus pienempiä. Kipaisen aina perään, jos huomaan kaupassa vieressä ostoksia pakanneen ihmisen unohtaneen jotain maksamaansa kassan päähän. Tai näen maassa pienen lapasen ja vähän matkan päässä edessä äidin työntämässä lastenrattaita. Katson silmiin ja hymyilen. Kiitän hyvästä asiakaspalvelusta, jos sellaista saan. Pidän ovea muille auki. Suljen autoksen oven autokatosnaapurin puolesta, kun olen itse menossa autollemme. Ettei naapurin tarvitse nousta ulos peruutettuaan autosta vielä katoksen ovea sulkemaan.
Ja parasta noin tekemisessä on se, kun joku katsoo mua takaisin silmiin ja kiittää. Niinkuin autokatosnaapurikin. Veivasi ikkunan auki ja huusi mulle "Thank you! Have a nice day!". Koska silloin tietää, että on oikeasti omalla pienellä vaivallaan saanut ilahdutettua jotakuta muuta.
Tämä postaus sattuu sopivaan aikaan vielä siksikin, että Googletettuani "random act of kindness" (piti tarkistaa onko se joku juttu oikeasti vai vaan mun keksimä termi) huomasin, että ensi viikolla vietetään Random Act of Kindness -viikkoa. Joten eiköhän koiteta ensi viikolla kaikki tehdä vaikka yksi hyvä työ päivässä. Toki jo tällä viikolla saa aloittaa! Ja ensi viikolla kehotettiin myös somettamaan ystävällisyyden tekoja tägillä #RAKweek2015
Tässä vielä muutama tuolta nettisivuilta poimittu vinkki tavoista, joilla toisia ihmisiä voi ilahduttaa: hymyile viidelle tuntemattomalle, tarjoa kavilassa takanasi jonottavan kahvi, kehu tuntematonta ihmistä (kaikki varmasti tiedetään kuinka kivalle tuntuu, kun joku kehuu huulipunaasi tai kenkiästi tmv), jätä tippiä hyvälle asiakaspalvelijalle, päästä jonossa joku ohitsesi, lähetä jollekin läheisellesi kirje tai kortti, tarjoa apuasi eksyneen näköiselle ihmiselle, jätä parkkihallin maksuautomaatista saamasi kolikot vaihtorahalokeroon.. ja lista voi jatkua vaikka kuinka pitkään! Toisten ilahduttamisen ei tarvitse olla kallista tai vaikeaa, pelkkä hymykin voi vaikka pelastaa jonkun toisen päivän.
Ja meille blogimaailmassa hyvä vinkki - itse ainakin taidan ensi viikolla joka päivä jättää kommentin jollekin bloggaajalle, joka teksteillään päiviäni ilahduttaa. Kiitokset, kehut ja kommentit ilahduttavat varmasti suosikkibloggaajaasi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin.