Oi tätä ihanaa talvea! Istagramissa jo vähän naureskelinkin sille, miten talvinen sää saa suomalaisten säästäpuhumisinnon suorastaan puhkeamaan kukkaansa. Ensin toinen puoli ihastelee tai kauhistelee talvisia kelejä, ja perään toinen puoli päivittelee sitä, että pitääkö kaikkien taas toitottaa, että lunta on tullut. Minua ei lumen ihastelu haittaa yhään ja kauhistelukin vain naurattaa. Koska onhan lumi nyt ihan parasta!

Meidänkin parvekkeella, meren rannalla Helsingissä, on varmaan puoli metriä lunta! Tämä on neljäs talvi, kun me asutaan Helsingissä eikä vielä koskaan aiemmin ole ollut näin paljon lunta. Ollaan tehty viikon sisään pari kertaa vispipuuroa ja on aina pakko viedä kattila parvekkeelle lumihankeen jäähtymään ennen vaahdotusta. Tai ensimmäisellä kerralla oli pakko, koska oli kiire. Toisella kerralla ei ollut pakko, mutta haluttiin. Olihan se nyt hauskaa, kun koko kuuma kattila vajosi lumihankeen ja kun mentiin hakemaan jäähtynyttä puuroa sisälle, ei kannesta näkynyt kuin nuppi!

Käytiin myös toissa viikonloppuna pulkkamäessä. Kyselin (taas siellä Instassa tietenkin) vinkkejä pääkaupunkiseudun parhaaseen pulkkamäkeen ja sainkin ihanasti vastauksia. Paloheinä oli selvä voittaja, joten suunnattiin sinne. Osin myös siksi, että siellä sai kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun tuo puolisoni kaipasi hiihtoladuille.

Paloheinän pulkkamäki oli kyllä keräämiensä äänien arvoinen! Siellä oli leveä, suhteellisen pitkä ja tosi kovavauhtinen mäki. Mäessä oli ihan valtavasti muutakin porukkaa, mutta hyvinhän sinne mahtui. Ainoa harmittava asia oli ihmisten käytös. Eikös nyt toki ole ihan selvää, että kun olet laskenut alas, lähdet kipuamaan ylös tismalleen samaa reittiä, jota laskit alas.... eikun hups! Näin siis suurin osa mäenlaskijoista toimi, vaikka maalaisjärki ja mäen reunalla olevat kyltit kyllä olisivat kehottaneet kipuamaan sitä rinteen reunaa ylös, jotta keskellä rinnettä voisi laskea.

Täytyy tunnustaa, että muutamalle mäenlaskijalle asiasta huomautin..

Pitsiniekka 2019-01-26 Pitsiniekka 2019-01-27

Käytöstapakiukusta huolimatta pulkkamäessä oli ihan uskomattoman hauskaa! Siis niin hauskaa, että nauroin vedet silmissä ja vatsalihakset kipeänä. Rinteessä oli aikamoisia töyssyjä ja voitte vaan kuvitella kuinka paljon meidän massalla ja vauhdilla niihin laskeminen hyppäytti. Ja Joni yrittin kovasti jarruttaa ja ohjata meitä, ettei mentäisi niihin. No, seurauksena mun naamalle suihkusi niin paljon lunta, etten saanut edes suuta kiinni, kun ylähuulen ja hampaiden välissä oli iso lumipaakku. 

Ja tietenkin mentiin silti niihin pomppuihin ja lennettiin kaaressa pulkan kyydistä! 

Just kaikki tuo on yksi mun lemppariasioita talvessa. Niin paljon  mahdollisuuksia lapsettaa! Pulkkamäkeä, lumisotaa, luistelua, potkukelkkailua ja vaikka mitä ihanaa. Posket menevät ihan punaiseksi, ripset huurustuvat ja varpaat viilenevät. Ja sitten pääsee sisälle lämmittelemään (olispa sauna, sanon vaan) ja juomaan lämmintä kaakaota. Kyllä kiitos!

Kyllä raastoi sydäntä nähdä eilen, että viikonloppuna Helsingissä menee lämpötila plussalle. En oo yhtään valmis siihen, että nuo ihanat kinokset sulavat loskaksi ja sitten vieläpä jäätyvvät perään. Onneksi meillä on maaliskuussa luvassa myös reissu Lappiin niin pääsee varmasti jatkamaan vielä talvihupeja, vaikka Helsingissä lämpenisi.

Mitkä on sun fiilikset, nautitko talvesta vai joko riittäisi? Mites pulkkamäki, lähdetkö mun kanssa?