Kuva: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Meikki ja kampaus tulivat valmiiksi kolmen tunnin aherruksen jälkeen yhdeltätoista. Muutama tulostus, vähän pakkaamista. Sen huomaaminen, että mun dödö on yökassissa hotellilla, joten ei muuta kuin joltain muulta kinuamaan lainaan. Ja sitten olikin aika alkaa pukeutumaan. Koska home is where the bra is not, aloitin kaivelemalla alusvaatteet kasseistani ja sitten olin valmis sukeltamaan hääpukuun!

Koska tapoihini kuuluu pohtia ja stressatakin ihan turhista ja typeristäkin asioista, olin jossain vaiheessa kauan aikaa sitten miettinyt hartaasti myös sitä, miten toimitaan hääpuvun pukemisen kanssa, kun paikalla on myös valokuvaaja. Hääpäivään mennessä olin kyllä jo ehtinyt tämän huolenaiheeni unohtaa ja kun tuli aika heittäytyä alusvaatteisilleen ja oikeasti sukeltaa pukuun, Jaakko vain sanoi poistuvansa hetkeksi ulos ja kehotti huikkaamaan sitten, kun mulle sopii taas, että hän tulee sisään. Eli erittäin luontevasti sujui "vieraan" ihmisen läsnäollesakin, jos joku muu on samaa pohtinut!

Joten ei muuta kuin kangaskassi morsiamelle päähän (ihan oikeasti, niin me tehtiin) ja pukuun sukeltamaan. Sitten alkoikin se hikisempi osuus. Tuo hääpäivän aamu oli aika lämmin, hääpuku oli aika lämmin ja jännityskin alkoi lisääntymään. Joten oli aika lämmin. Alkoi pelottaa, että hikoan naamani irti tunnin sisällä siitä, kun se on saatu meikattua. Mutta hätä ei ollut tämän näköinen. Tarinan sankari, aikuismainen ja kypsä morsian, kun oli ennakoinut tilanteen jo kotona Helsingissä ja pakannut mukaansa Hello Kitty tikkarinsa, jonka toisessa päässä on Hello Kitty lentokoneessa, jonka propelli pyörii tuulettimena nappia painamalla. Sanokaa mun sanoneen, tuo tuuletin oli mun hääaamun pelastus. Helpotti oloa ihan huomattavasti!

Picture: Jaakko Sorvisto www.jakkosorvisto.com Picture: Jaakko Sorvisto www.jakkosorvisto.com
Kuvat: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Puvun nyöritys hoitui sujuvasti kaasoltani Kristalta. Me oltiin toistemme nyöritystiimi, kun paria kuukautta aikaisemmin roolit oli olleet toisin päin. Meidän puvut vielä korjasi sama ompelija ja molemmat käytiin ompelijan luona ottamassa oppia nyörittämiseen. Kun mun puvun nyöritystä treenailtiin, ompelija kehotti myös painamaan käsillä pukua etumuksen yläreunasta. Tuo sydänpääntien yläreuna ei meinannut aina oikein asettua, jos ei sitä edestä käsillä vähän avustettu paikalleen samalla, kun takaosaa kiristettiin. Joten hääpuvun pukeminen vaati ajoittain kaikkia kolmea kaasoa hommiin. Yksi kiristi nyörejä, yksi painoi tissejä ja yksi piti Hello Kitty - tuuletinta.

Kun puku oli päällä Aliisa asensi mun hunnun paikoilleen ja morsian olikin valmis. Tai taidettiin me vielä kerran kiristää pukua, koska niin kannattaa vielä tehdä sen jälkeen, kun puku on hetken ollut päällä. Nostettiin vähän kuohuvaa. Pakkailtiin vielä kerran kamppeita ja alettiin hipsiä ovesta ulos. Tosin ennen kirkolle lähtöä hipsittiin vielä vanhempieni takapihalta metsän puolelle nappaamaan muutama kuva minusta.

Picture: Jaakko Sorvisto www.jakkosorvisto.com Picture: Jaakko Sorvisto www.jakkosorvisto.com
Kuvat: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Huomnna pääsette siellä metsässä napatun kuvan kautta kurkkaamaan kokonaan mun morsiustyyliä! Miten mua voi taas jännittää näin paljon?!