Häiden ja niitä edeltäneiden hetkien läpikäynnissä jäätiin viimeksi hääviikon keskiviikon iltapäivään. Vihkikeskustelun ja kirkkoharjoituksen jälkeen suunnattiin tosiaan vanhempieni luo ja sinne kurvasi myös serkkuni Liisa apujoukkoihin. Ylimääräistä käsiparia tarvittiin, kun vuorossa oli nimittäin meidän "hääkarkkien" tekeminen.
Mehän päätettiin jättää perinteiset hääkarkit pois (vaikka niistäkin rakkausaforismeineen tykkään!) ja tehdä tilalle hääkeksit. Tällaiset pikkiriikkiset vieraslahjat. Jokaiselle vieraalle annettiin siis lahjaksi pieni teehetki - hääparipikkuleivät ja teetä.
Äiti oli tehnyt keksipohjat jo ennakkoon ja keskiviikkoiltapäivänä ne piti "vain" koristella. Meillä oli aikamoinen liukuhihnameininki, kun minä tein sulhaskekseille sokerimassasta paidat ja takit, Liisa morsiamille sokerimassamekot, äiti sulhasten kukat ja mirrit sekä kaikki pikeerikoristelut. Hyvin voidellun koneiston osana oli myös tätini Raili, joka kantoi keksejä pikeerikoristelupöydälle ja siivosi meidän sotkuja minkä ehti. Ja jottei aika kävisi pitkäksi, kävi kaikki minua lukuunottamatta myös välillä osallistumassa paviljongin kasausharjoituksiin takapihalla.
Suoraan sanottuna keksien koristeleminen oli aika valtava urakka! Mutta suoraan sanottuna oli se myös sen arvoista. Onhan nuo ihan älyttömän suloisia!
Teepussien printin tein itse ja tulostin ihan tavalliselle kopiopaperille kotona. Halusin keksiä niihin jonkun suloisen "nimen" ja päädyin loppujen lopuksi enemmän tai vähemmän nokkelaan Teet minut onnelliseksi -tekstiin. Keskelle tietysti monogrammi ja taakse läppään hääpäivä ja tieto siitä mitä teetä pussi pitää sisällään.
Olin ehtinyt kasata ja täyttää osan kotona, mutta kyllähän hommia riitti myös talkooporukalle, kun keskiviikkoiltana vanhempieni luo kaffeille tulivat Joninkin vanhemmat ja sisko lapsineen. Aika iso homma oli edessä vielä torstaina, kun keksit olivat kuivia ja ne piti pakata noihin pieniin muovirasioihin. Jokaiseen rasiaan taiteltiin sellofaanisuikaleet pitämään sisukset paikallaan, aseteltiin yksi kumpaakin keksiä ja sujautetiin (toisiinsa pienellä teipinpalalla kiinnitetyt) teepussit toiselle puolelle. Sitten vielä narut päälle ja paikkakortteina toimineet nimilaput. Huh!
Itse olin kyllä tyytyväinen lopputulokseen ja itse tehty ja persoonallinen pieni muistaminen oli minusta vaivan arvoista. Toivottavasti vieraatkin tykkäsivät!
Mitäs te tykkäätte tällaisesta hääkarkin modernimmasta versiosta?
Nämähän oli myös paikkamerkit. Oli hyvä idea jakaa ne jo kotona oikeisiin nippuihin (värikkäisiin roskapusseihin ja kynällä pöydän numero) pöytäjärjestyksen mukaan; se nopeutti ja helpotti niiden pöytiin laitossa.
VastaaPoistaJos joku haluaa ryhtyä samaan urakkaan, niin vinkkaan, että todellakin kannattaa etukäteen
-leipoa keksipohjat pakastimeen (ja testailla sopiva sekoitus taikinaan, ettei se murene tms.)
-harjoitella ja testailla sokerimassan paksuus ja pikeerikoristelut (tunnustettakoon, että hampaasta meni melkein puolikas, kun maistoin talvella hieman paksuksi kaulittua "sulhasta", jonka sokerimassa oli kovettunut suoraan sanottuna KOVAKSI!)
-myös paketointi aiheutti hieman miettimistä (sellofaanipussi ei toiminut), mutta siihenkin löysit kauniin ratkaisun
-gluteenittomat ja muut allergikot mietittävä myös
Mutta niistä tuli upeat ja varmasti erilaiset! Kiitokset meille kaikille (miehet pysyi omissa puuhissaan - kiitos siitä, Raili-monitoiminainen myös ruuanlaitossa iso apu, Liisa ja sinä sokerimassaekspertteinä, lapset ahkerina ja ajoittain kiihkeinä sokerimassaleipureina ja iso apu oli myös askartelut iltasella seuraavan joukon kanssa, sillä paitsi teepussipakettien liimaukset yms., askarreltiin muitakin juttuja). Oltiin muuten aika nopeita, kun siivottiin keittiö ennen vieraitten saapumista. Valmista tuli varmaan samaan aikaan, kun auto kurvasi pihaan...
Ihan tärkeää oli myös harjoitella sen jätti-ison paviljongin kasaamista, sillä sitä taitoa harvat osaa! Ei haluttu jättää harjoittelua perjantain varaan...
Joo paljon oli osasia matkassa, mutta kerrankos sitä!
PoistaHehe, vaikka perjantainahan paikalla oli best man, joka paviljongin nähdessään totesi heti osaavansa kasata sen, kun on sitä töissä monesti tehnyt... mutta työtä se on turhakin työ ;)
Vautsi, tulipa hienot! :)
VastaaPoistaKiitos kovasti! Samaa mieltä kyllä itsekin! :)
PoistaOi, tosi ihanat!! :)
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaVoi, että miten mahtava idea :) Ihana panostus!
VastaaPoistaEikö olekin, tosi suloisia! :)
PoistaNo wau! En koskaan itse jaksaisi pipertää tuollaisia, mutta sen vuoksi arvostan niitä, joilla taitoa ja osaamista sekä kärsivällisyyttä riittää :)
VastaaPoistaHeh, kiitos! Joo ei tällaiseen urakkaan kyllä kannata ryhtyä ellei ole kiinnostunut pipertelemään :D Ja vaikka olisikin niin kannattaa harkita vielä huolella :D
PoistaVoi miten suloiset! :) meillä oli vähän sama idea: jätettiin karkit pois, koska meillä oli joka tapauksessa karkkibuffet. Sen sijaan annettiin kaikille teepussit. Oli niiden näpertelyssä kyl hommaa :D
VastaaPoistaKiitos! :) Joo sama juttu, karkkibuffa kun meille tuli myös :) Olihan siinä vähän hommaa tosiaa, mutta kerrankos sitä ;)
PoistaMä niin haluaisin tämmöset kans! Oon nähnyt näitä monessa paikassa. Pelottaa vain tuo työmäärä. Tiiätkö miten hyvissä ajoin näitä voisi tehdä? Oon nimittäin päättänyt tehdä hääkakun (kääk!) itse. Siksi viimeistä viikkoa en oikein uskalla varata tähän.
VastaaPoistaKeksit voi tehdä pakkaseen tosi hyvissä ajoin valmiiksi ja kyllähän nuo sokerimassakuorrutteetkin ihan hyvin tiivissä rasiassa useamman viikon säilyvät. MUTTA jos haluaa antaa vieraille vähän aikaa niiden syömiseen niin ei niitä toki kannata tehdä niin aikaisin, että vetelevät viimeisiään, kun vieraat ne saavat käteensä :)
PoistaMinähän tein myös hääkakun itse, ja mun aikataulutus näiden leipomusten kanssa meni näin:
- Kakkupohjat ja keksipohjat valmiiksi ja pakkaseen hyvissä ajoin
- Hääviikon keskiviikkona keksien koristelu
- Torstaina keksien pakkaus
- Torstaina kakkujen täyttäminen
- Perjantaina kakkujen kuorruttaminen
- Lauantaina (hääpäivänä) koristeet päälle sopivassa välissä paria tuntie ennen kakkukaffeja
Hei sä oot niin mun idoli! Että sä teit kakunkin! Sun blogista oon tosiaan eniten saanut inspiraatiota. (Mä muuten oon se sama kuka eilen kirjotti kans kommentin, et ollaan vasta päätetty päivämäärä.😜) Tuo aikataulutus kuulostaa tosi järkevältä eikä myöskään liian stressaavalta :)
Poista- Suvi (ehkä mä nyt uskallan laittaa jonku nimenkin perään, et tunnistaa etten aina oo joku anonyymi... :))
Haha, kiitti! :D Kyllä se ihan toteutettavissa on, mutta suosittelen kyllä rekrytoimaan apujoukkoihin jonkun yhtään leipomistaikoisen perheenjäsenen tai ystävän! Ihaan vaan vaikka vatkailemaan kermoja / sulattelemaan suklaita / mitä nyt ikinä. Se nopeuttaa hommaa tosi paljon! Mulla oli apuna äiti ja serkkuni, jotka on molemmat tosi hyviä leipureita, joten apu oli todella iso :)
PoistaKiva saada sullekin nimimerkki, pysyy aina itsekin helpommin mukana siitä, että mitä on sen tyypin kanssa jutellut aikaisemminkin :)
Tosi kiva idea ja kauniin näköiset. Itse vieraana arvostaisin kyllä kovasti:)
VastaaPoistaKiva kuulla, toivottavasti meidänkin vieraat arvosti :)
PoistaHei, nää on tosi hienot ja arvostaisin myös itse kovasti, jos saisin tämmöiset joistain juhlista! Onko sulla noihin teepussien kuoriin joku ohje tai kaava tai muuten vinkkejä?
VastaaPoistaKiitos, kiva kuulla :) minä Googlasin ihan vaan muistaakseni "tea bag pattern" tai jotain vastaavaa, ja tein sitten sen kaavan mukaan printit Paint.net ohjelmalla, joka on siis ilmaisohjelma, mutta siinä on mahdollista käyttää tasoja (onko tuo oikea sana? Layers on englanninkielinen termi), joka tekee sopivan kokoisen printin tekemisestä helpompaa! :)
PoistaOlikohan tästä yhtään apua? Millaista vinkkiä olisit kaivannut? :)
Kaiken vaivan arvoiset. Kauniit ja samalla hauskat. Mua ainakin huvitti toi nokkela teepussien nimi. :)
VastaaPoistaNyt pääsin tähän kommentoimisen makuun kun sain sen ensimmäisen lähetettyä. :D
-Emilia
Voi kiitos, ihana kuulla! :) hah, hyvä että teen nimi upposi edes jollekin :D
PoistaJa ihanaa, anna tulla vaan! Ihan oikeasti mikään ei bloggaamisessa kivampaa kuin teidän ihanat kommentit!
Aivan ihana idea, itse ainakin vieraana arvostaisin todella paljon :)
VastaaPoistaKiitos paljon! Tykkäsin näistä itse kovasti, joten toivottavasti meidän vieraat oli sun kanssa samaa mieltä :)
PoistaAivan ihania! Wau. :)
VastaaPoistaKiitos, jee! :)
PoistaNämä olivat kyllä ehdottomasti vaivan arvoiset! Niin kuin kaikki muukin, mitä keksitte tehdä!
VastaaPoistaKiitos! Onneksi olu apujoukkoja! :) Muuten oltaisiin oltu kyllä mahdottoman urakan edessä! :)
Poista