Rahallista apua

Ajattelin avata sanaisen arkkuni erään asian suhteen, joka tuntuu olevan hyvin vähän esillä hääblogimaailmassa. Tämä postausaihe on ollut listallani jo pitkään, mutta näpytellessäni kommenttia Sapen budjettia käsittelevään postaukseen, päätin tarttua härkää sarvista samoin tein.

Eli siis kyllä - osan meidän häiden kustannuksista maksavat meidän vanhemmat. Eivät siksi, että me oltaisiin pyydetty tai rahallista apua tarvittu.. vaan siksi, että he haluavat. Mitään tiettyjä summia ei ole sovittu. Me ollaan tehty molempien vanhemmille selväksi, että mitään heidän ei tarvitse maksaa. Vaan saavat maksaa jotain, jos heistä sille tuntuu.

Oleellista tässä meidän järjestelyssä on kuitenkin se, että minä ja Joni ollaan keskenämme päätetty, että mitään ja ihan oikeasti yhtään mitään ei tule meidän häihin siksi, että raaskitaan ottaa kerta joku muu maksaa. Vaan kaikki päätökset ja hankinnat tehdään ajatellen, että me maksamme sen omista pennosistamme. Ja sitten jos vanhemmat haluavat jossain rahallisesti auttaa niin se on vain plussaa. Ei ehto jonkun hankkimiselle tai onnistumiselle.

Esimerkiksi voidaan ottaa vaikka minun hääpukuni. Kun suuntasin sen ostamaan, siirrettiin häätililtä puvun hinta mun käyttötilille. Maksoin puvun itse ja illalla äitille soitellessani äiti sanoi siirtäneensä pukurahaa meidän hääsäästötilille. "Ai.... kiitos äiti! Ei todellakaan olisi tarvinnut!", sanoin minä. "Niin, mutta minä halusin maksaa mun pikkutytön hääpuvun!", sanoi äiti. Ja en todellakaan ole niin ylpeä, että sitä äitiltäni kieltäisin. Vaan sen sijaan kiitin vielä aika monta kertaa lisää!

Euro_coins_and_banknotes

Minä tosiaan olen ensimmäinen meidän sisarusparvesta (minä ja veljeni ollaan näköjään niin isoja, että muodostetaan oikein parvi), joka menee naimisiin. Ja äiti ja iskä ovat aika innolla mukana. Iskähän hermostui meidän kihlajaisten yhteydessä mun ja äitin kokkailuun ja leipomiseen ja sanoi, että hän sitten maksaa häiden ruuat, ettei mitään tarvitse tehdä itse, kun hän ei jaksa katsoa tollaista hermoilua. Hehe... on isi vieläkin puhunut pitävänsä lupauksensa, mutta ruuat on niin kallis niitti, ettei kyllä sallita iskän maksavan niitä kokonaan.

Jonin puolella taas tilanne on se, että Joni on perheensä kuopus. Tulevat appivanhempani ovat halunneet auttaa rahallisesti Jonin vanhempia sisaruksia häidensä järjestämisessä ja eivät halua tehdä poikkeusta kuopuksensakaan kohdalla. Joten Joninkin vanhemmat tulevat maksamaan jotain. En vielä tiedä mitä, enkä kuinka suurella summalla, mutta kaikesta avusta tulemme olemaan kiitollisia.

Nyt se on sanottu ääneen. Asia, josta on aika vähän hääblogien puolella kirjoiteltu. Tiedän, että monet parit haluavat maksaa häänsä kokonaan itse. Ja kai on niitäkin, jotka saavat jeesiä vanhemmiltaan, mutteivat halua siitä puhua. Ensimmäiseen kategoriaan voitaisiin mekin kuulua. Siis siinä mielessä, että ollaan kyllä valmiita maksamaan kaikki kulumme itse.. mutta sitten taas, emme näe mitään syytä kieltäytyä vanhempien tarjoamasta avusta. Niin kauan kuin sitä apua tarjotaan vilpittömästä auttamisen halusta, eikä velvollisuudentunnosta. 

Miten tilanne on teillä? Onko apua edes tarjottu teille? Ja oletteko ottaneet vastaan vai kieltäytyneet kohteliaasti ja halunneet hoitaa kaikki kustannukset itse?

28 Kommenttia

  1. Meillä ihan sama juttu, ollaan alusta asti suunniteltu kaikki niin , että maksetaan ihan omasta pussista. Mielestäni vanhemmilla ei ole velvollisuutta maksaa lapsensa häitä, mutta osallistuminen olisi tavallaan kuitenkin suotavaa edes vähäisellä summalla. Tämä on hankala aihe! :D Äitini juuri ilmoitti sopivan valokuvaajan löydyttyä, että hän maksaa ainakin osan. Minusta tällainen on hieno ele, ja tottakai kaikki rahallinen apu on tervetullutta!

    minkunvalkoinen.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää oon samaa mieltä, että ei vanhemmilla ole mitään velvollisuutta maksaa lastensa häitä.. mutta toki ymmärrän myös sen puolen, että monet varmasti haluavat. Jos mietin tulevaisuutta, niin kyllä minäkin haluaisin tulevia lapsiani auttaa heidän häidensä kustannuksissa, jos minulla suinkin sellainen taloudellinen tilanne olisi ja he vaan apua huolisivat! :)

      Poista
  2. Hyvä aihe ja mielenkiintoinen kirjotus! Luulen että asia menee just näin monella parilla vaikkei tästä juurikaan puhuta. Ja ihan hyvä vaan että menee, useinhan vanhemmille se pari tonnia on tosi paljon pienempi raha kuin nuorille naimisiin meneville.

    Meilläkin appivanhemmat ilmoittivat heti osallistuvansa jonkin verrran kustannuksiin, ja mun äiti koko ajan patistaa että "puhu nyt sille isälles, vaarikin makso sillon mun ja isäs häät" mutta en kyllä osaa itse apua pyytää, vaikka se kieltämättä auttaisikin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on sama juttu, en kyllä osaisi tai kehtaisi edes omilta vanhemmilta mennä pyytämään, mutta en myöskään ole halunnut kieltytyä, kun ovat omasta aloitteestaan tarjonneet apua. Ja niinpä, se muutamankin tonnin panostus on luultavasti vanhemmille pienempi panostus, kuin esim. meille opiskelijoille! :)

      Poista
  3. Teillä on kyllä hyvä suhtautuminen asiaan! Tästä tuli ihan mieleen eräs tuttuni, joiden yksi vanhemmista jäi kutsutta häihin koska oli ainoa joka ei suostunut maksamaan niistä... (toki taustalla muutakin, etäiset välit yms, mutta tämä oli päällimmäinen syy joka sanottiin)

    Musta on oikeastaan jotenkin hassua, miksi tämmöisestä asiasta pitää olla hiljaa koska ymmärtääkseni tätä tapahtuu paljon. Ja nimenomaan iloisia ja kiitollisiahan siitä kuuluisi olla! Eikä olla vaan hiljaa ja hissutella. Monet vanhemmat kokee oikein kunniakseen että saa auttaa häissä, oli sitten kyse henkisestä, rahallisesta tai fyysisestä avusta. Meillä asiasta ei olla vielä puhuttu, mutta olisin ihmeissäni jos omat vanhempani eivät ollenkaan osallistuisi kustannuksiin. Vähintään jotain pientä haluavat maksaa, koska nyt vain omat semmoisia. Miehen vanhemmista en usko rahallista apua olevan, ellei sattuisi niin olemaan että ovatkin hänen veljensä häitäkin auttaneet.

    Mutta JOS joku tarjoutuu jotain auttamaan ja otamme sen vastaan, niin meillä se ei ainakaan sitten tule tarkoittamaan sitä että kyseisellä henkilöllä on velvollisuus vaatia häihimme jotain mitä me emme halua. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, toki jokainen tekee omat päätöksensä, mutta kyllä tuo jo kuulostaa aika hurjalle.. että jätetään joku vanhemmista kutsumatta lähinnä siksi ettei rahaa herunut.

      Meillä ainakin taitaa olla noin, että vanhemmat kokee kunniakseen auttaa... monellakin tavalla, ei vain rahallisesti. Enkä kyllä halua heiltä sitä riistää.. muutenkin kyllä ollaan läheisissä väleissä, eli (ainakaan toistaiseksi) ei ole apu tuntunut myöskään mitenkään tungettelulta tai liialliselta, vaan aidosti iloinen oon ollut avusta ja panostuksesta! :)

      Mutta joo.. tuo ansaitsisi kyllä ihan oman postauksensa tuo... että tarkoittaako rahan antaminen myös määräysvallan saamista.. meilläkään ei todellakaan ole kenenkään oikeus vaatia mitään! Jos se on ehtona raha-avun tarjoamisessa, niin sitten kieltäydymme kauniisti avustuksesta ja kustannamme itse. Vaikka eipä sillä, kyllä mielelläni kuuntelen muiden mielipiteitä (vaikkei mitään rahalajuksia olisikaan kuviossa), mutta päätökset on aina viime tipassa mun ja Jonin!

      Poista
  4. :) Minäkin joskus blogini alkuaikoina tunnustin, että minun äitini on luvannut maksaa hääpukuni. Lisäksi Samin äiti ilmoitti maksavansa juhlapaikan, mutta lopulta laittoi vielä muutaman satasen ylimääräistä häätilillemme. Olisimme pärjänneet ilmankin näitä rahallisia avustuksia, mutta emme myöskään kieltäytyneet, kun äitimme halunsa ilmaisivat.

    Raha-asiat ovat kyllä hauska aihe. Ymmärrän niitä, ketkä asiasta eivät halua puhua. Mutta pidän itse avoimuudesta asian suhteen ja olenkin yrittänyt itse ottaa avoimen asenteen rahajutuista puhumiseen / kirjoittamiseen, vaikka se välillä onkin vähän pelottavaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin todellakin ymmärrän senkin puolen, jos ei raha-asioista halua puhua... itse asiassa olen itsekin vähän sellainen, etten niistä kovin mielelläni tai yksityiskohtaisesti blogiin kirjoita, mutta toisaalta pidän myös avoimuudesta, enkä niitä halua piilotella tai salailla!

      Meidän häätilillehän on itse asiassa laittanut avustusta myös yksi meidän rakas ystävä.. kiitokseksi (jota emme olisi todellakaan tarvinneet) pienestä palveluksesta, jonka olimme (no, lähinnä Joni) hänelle tehneet. Hän oli salaa pyytänyt häätilin tilinumeron mun äidiltä, koska ei halunnut tehdä numeroa lahjoituksestaan... ja ehkä myös aavisteli, että olisin todellakin kieltäytynyt! :D

      Poista
  5. Me ei olla edes kihloissa vielä, mutta ollaan silti aika samoilla linjoilla. Olemme keskustelleet siitä, mitä häät saisivat maksaa ja olemme asennoituneet että maksamme juhlat sitten itse. Kaikki vanhemmat ovat kuitenkin jo ilmoittaneet haluavansa maksaa jotain. Mitä se on, selviää sitten kun koko juhlia edes päästään järjestämään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin.. jos joku ilmaisee halunsa auttamiseen niin mikäs siinä, kun muistaa vaan olla kiitollinen saamastaan avusta! Meillä ihan sama juttu, että ei todellakaan olla kyselty avun perään, vaan kiitämme ja kumarramme, jos joku matkan varrella ilmaisee jossain haluavansa auttaa! :) Yhtä kiitollisena ollaan kyllä otettu kaikkea muutakin apua vastaan, kuten meidän tapauksessa lasipurkkienkeräilyapua! :)

      Poista
  6. Mun siskoni meni naimisiin pari vuotta sitten ja äiti maksoi suuren osan hänen häistään (ne oli aika pienet häät). Nyt äiti tahtoo sitten maksaa sen saman summan myös meidänkin häistä, vaikka on hieman hankala sitten osoittaa äidille sellainen kohde, johon hän voisi rahansa laittaa, kun meidän kulut muodostuvat monista pienistä puroista. Olisi kuitenkin turhaa riidan haastamista kieltäytyä äidin tarjoamista rahoista, sillä äiti varmasti kokee kunnia-asiakseen a) auttaa lapsiaan ja b) olla tasa-puolinen kaikkia lapsiaan kohtaan. Isäni tuskin maksaa mitään ja appivanhemmat saattavat antaa lahjansa sitten häissä rahana tai lahjana. Olemme kuitenkin myös säästäneet ja budjetoineen kuten te eli siten, että pärjäämme ilman kenenkään apua ja emme tuhlaile "turhaan" vaikka siihen sitten olisikin rahaa tarjoolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon kyllä tosi samoilla linjoilla noiden sun perustelujen kanssa! Meidän molempien vanhemmat kokevat varmasti kunniakseen auttaa, ja tosiaan sulhasen vanhemmat kun ovat auttaneet jo sisarustenkin häissä, niin kokevat varmaan kunniakseen olla tasapuolisia myös meitä kohtaan.. eipä sillä, ei se meitä loukkaisi jos heistä tuntuisi sille, ettei nyt ole varaa lahjoittaa rahaa tähän tarkoitukseen. Ei todellakaan sitä vaadita tai odoteta.. mutta toki olemme kiitollisia, jos heistä tuntuu sille, että auttaa haluavat! :)

      Samoilla linjoilla ollaan myös rahankulutusperiaatteista.. tuo tuntuu vaan kaikista järkevimmälle, että kenenkään antamaa avustusta ei mennä törsäilemään jonkin, mistä ei itse oltaisi oltu valmiita maksamaan! :)

      Poista
  7. Kiva kun kirjoitit tästä! Me olemme suunnittelleet häämme niin, että maksamme ne itse. Vanhempani sanoivat noin 3 kk kihlautumisemme jälkeen, että osallistuvat jollain summalla, mutta eivät tiedä vielä millä. Sitten jokunen viikko sitten keskustelimme kasvokkain ja he ilmoittivat, että osallistuvat maksamalla meidän puolen suvun ruokakulut. Se on iso lahja mielestämme, kattaa ehkä max 15 % kaikista kuluista (mukaan ei ole luettu häämatkaa), mutta emme voi emmekä halua kieltäytyä tästä! Halasin ja kiitin lahjasta sydämestäni molempia, mutta selvää on, että päätämme itse kaikki juhlien yksityiskohdat. Ainoa "extra", minkä tämä lahja mahdollistaa on, että saamme mahdollisesti kutsuttua myös minun suvun puolen lapset, jotka olimme muuten jättämässä kulujen takia pois (4 lapsesta menee puolikas hinta, joka on meidän cateringillä sen verran korkea, että jäisivät muuten kutsumatta). Sulhasen puolelta ei ole kuulunut mitään tähän liittyvää, enkä todellakaan kysyisi avustusta suoraan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä iso apu! Kiva kuulla, että vanhempien apu mahdollistaa myös lasten kutsumisen, ettei heitä tarvitse jättää ihan vaan budjettisyistä kutsumatta! :) Mutta tosiaan sama juttu mulla, en kyllä ole sellaisessa pisteessä, että kehtaisin mennä kysymään avustusta keltään.. toki yksi minkä voisin tarvittaessa tehdä, olisi rahan pyytäminen lainaksi vanhemmilta. Meidän ei kyllä siihen tarvitse lähteä, mutta sen tiedän, että vanhempani varmasti lainaisivat rahaa, jos sitä pyytäisin :)

      Poista
  8. Mekin suunniteltiin niin, että itse maksetaan. Mutta kyllä meidän molempien vanhemmat auttoi häiden maksuissa ihan ilman kysymistä. Mun äiti laittoi vuoden verran joka kuukausi rahaa meidän häätilille ja peten vanhemmat taas siirsi häätilille esim. Peten pukuun menneet rahat heti, kun kuulivat paljon siitä maksettiin. Kyllä useamman tuhannen euron avustus saatiin ja ilman vanhempia ei olisi saatu unelmien häitä järkättyä. Meillä kun levisi budjetti lopussa käsiin ja se ylitettiin noin 10 000€:lla. Oma vikahan se on, mutta ei kannata kieltäytyä jos joku haluaa auttaa. Häät on koko perheen juhla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Häät on koko perheen juhla" .. niin hyvin sanottu Korppu, oot kyllä ihan asian ytimessä. Ei se ole vain meidän kahden juttu vaan yhtä tunteella tähän suhtautuu kyllä myös läheiset. Joten miksipä kieltäytyä, jos toinen omasta tahdostaan ja ilostaan haluaa auttaa! Mutta tollainen on kaikin puolin hyvä systeemi.. jos vanhemmat haluavat rahallisesti auttaa, niin voivat omaa tahtiaan siirtää rahaa tai kustantaa sellaisia juttuja, kuin heistä hyvälle tuntuu :)

      Poista
  9. Hyvä että joku muukin sohaisee tätä raha-aiheista muurahaispesää ;) Meillä myös perusperiaatteena että itse maksetaan, mutta molempien porukat jeesaavat summalla x, Tommin äiti lupasi esimerkiksi ostaa Tommille uuden puvun, koska sille luonnollisesti tulee käyttöä myöhemminkin ja vanha alkaa olla jo parhaat päivänsä nähnyt (: Mun äippä ja iskä maksaisivat vaikka koko häät jos ei yhtään toppuuteltaisi, vaikka arvostan heidän apuaan niin en halua tuntea "jääväni velkaa". Halutaan meidän näköiset häät ja esim. mun vanhempien avustuksella voidaan hiukan laajentaa vieraslistaa joka muuten rajautuisi tosi tiukaksi.

    Tuntuu että jos porukat sponssais kaiken niin pitäisi toteuttaa kaikki perinteisimmän kaavan mukaan ja vaikka äiti hyvää tarkoittaakin niin meidän häät on meidän häät, eivät meidän vanhempien ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on niin se kamppailu.. että siirtyykö rahan myötä myös määräysvalta. Eihän sen niin pitäisi mennä, mutta oon kyllä samaa mieltä, että jos joku muu haukkaisi liian suuren osan kustannuksista, saattaisi se tuntua sille, että joku nappaa myös valtaa siinä samalla... Mutta onhan se ihanaa, jos vanhemmat haluavat olla mukana auttamassa niin erityisen juhlan järjestämisessä! :)

      Ja juu, vähän arastelin itsekin tätä asiaa sohia.. kuten jo kommenteissa mainitsin niin en itsekään ole mikään rennoin raha-asioista kirjoittelija, mutta avoimuuttaa peukutan kyllä isosti! :)

      Poista
  10. Mieheni on opettanut minulle, kuinka olla vänkäämättä rahasta ja vain sanoa kiitos kaunis. Hääsuunnittelujemme alussa nimittäin vierastin ajatusta, että vanhemmiltamme saisimme häärahaa. Tosin isäni oli jo vuosia sitten sanonut, että hän on varannut jokaiselle meille viidelle sisarukselle saman summan ja haluaa sen antaa häävalmisteluihin. Mieheni sai minut uskomaan, etteivät vanhemmat anna häärahaa, koska on pakko vaan koska he haluavat osallistua häiden järjestämiseen. Ja onhan se selvä, että itsekin haluaisin olla tukemassa mahdollisten omien lasteni häitä rahallisesti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä... kun ajattelee itseään tulevien lasten häiden lähestyessä, on yhtäkkiä helpompi ymmärtää omienkin vanhempien ajatuksia! Kyllä määkin haluaisin olla mukana lapsieni hääjärjestelyissä myös rahallisesti. Oon samaa mieltä miehesi kanssa, että tuskinpa ne vanhemmat taloudellista apua velvollisuudesta antavat!

      Mutta tuo on kyllä vaatinu itselläkin vähän ajatustyötä, että osaa vain sanoa kiitos ja oikeasti tarkoittaa sitä.. sen sijaan, että alkaisi vänkäämään liikaa miten ei todellakaan olisi tarpeen ja ties mitä muuta!

      Poista
  11. Minun vanhempani ovat myös ilmoittaneet avustavansa. Se on outoa, koska miellän itseni jo niin "vanhaksi", ymmärrän, että opiskelijoita ja nuoria autetaan, mutta minä olen jo kolmenkympin yli ja käynyt vuosia töissä.
    Mutta kaikki roposet ovat tervetulleita, en siis laittanut hanttiin. Silti lasken budjettia ja mietin hääkankintoja niin, kuin joutuisin kaikki itse pulittamaan.
    Raha on vaikea aihe suomalaisille, kiva että siitä puhutaan avoimesti. Minä ainakin julkaisen meidän budjetin, toivon, että siitä on apua tuleville hääpareille. Rahaa on kuitenkin kaikilla. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, vanhempien silmissä olet silti varmasti edelleen heidän pikkutyttönsä, vaikka opiskeluajat sun muut ovatkin jo takana :)

      Niinpä, oot ihan oikeassa noissa ajatuksissasi rahan suhteen. Kaikillahan sitä on ja yleensä kaikki häiden järjestäjät sitä myös käyttää.. mutta eipä sillä, en tosiaan itsekään ole rennoin raha-asioista höpöttämään, mutta avoimuutta näissäkin asioissa kyllä kannatan! :)

      Poista
  12. Minäkin ajattelisin asiaa myös siltä kantilta, että jos minulla on joskus lapsia, niin toivon, että voin maksaa osan heidän häistään. Kai rahallinen avustus annetaan rakkaudesta eikä velvollisuudesta? Meilläkin vanhemmat maksoivat osan häistä, vaikkemme todellakaan heiltä pyytäneet mitään avustusta. Ei se ole minusta mitenkään häpeällistä - häpeällisempää olisi se, ettei hääpari maksa itse yhtään mitään, vaan olettaa, että vanhemmat kustantavat kaiken. Joissakin maissa tehdään kyllä kaiketi niinkin. Ainakin amerikkalaisissa hääohjelmissa on morsiamia, joiden isä maksaa kaiken!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti! Niin itse ainakin tekisin! Ja niin uskon meidänkin vanhempien tekevän. Jos tuntuisi sille, että avustusta annetaan velvollisuudesta, eikä rakkaudesta ja vilpittömästä halusta auttaa, niin saattaisin kyllä kieltäytyä kauniisti. En nimittäin todellakaan halua, että kenestäkään tuntuu sille, että on pakko auttaa tai rahaa antaa.

      Joo kyllähän niitä tosiaan välillä hääohjelmissa näkee! Toisaalta kyllähän sitä saattaisi Suomessakin tapahtua.. ja mikäs siinä sitten, jos isukki sattuu olemaan vaikka niin rikas, ettei muutaman kymppitonnin hääbudjetit edes meinaa tilin saldossa erottua... mutta toivon syvästi, ettei kukaan vanhempi joudu raatamaan niska limassa ja venyttämään penniä vuosikausia maksaakseen lapsensa häät, joista tämä ei ole valmis itse maksamaan mitään...

      Poista
  13. Kiva, että nostit asian esille! Uskoisin hyvin monessa perheessä asian menevän niin, että vanhemmat jotenkin osallistuvat, mutta siitä ei pahemmin tehdä numeroa. Uskon monen kuitenkin ajattelevan niin, että häät maksetaan itse eikä apuja odoteta ulkopuolelta tai sitten elän idealistisessa maailmassa jossa aikuiset ovat aikuisia ;) En tiedä, me pidimme itsestäänselvyytenä että kaikki hoidetaan itse. Sitten isäni kesken kaiken tanssittamiseni serkkuni häissä loppukesästä sanoi, että ovat äitini kanssa ajatelleet osallistua jollain summalla häidemme kustannuksiin. Silmät kyynelissä häkeltyneenä kiittelin ja kieltelin. Tein hyvin selväksi, ettemme moista odottaneet tai olettaneet, mutta olemme iki-ilahtuneita ja kiitollisia.

    Meillä ei ole sitä pelkoa, että vanhemmat koittaisivat ikään kuin ostaa määräysvaltaa myös, he vain vilpittömästi tahtovat osallistua kustannuksiin, koska se on heille mahdollista. Äitini tokaisi mökillä tänä viikonloppuna, kun asiasta tarkemmin keskusteltiin, että pitää sitten sanoa heti, jos he puuttuvat liikaa. Tunnen vanhempani; moista ei tule tapahtumaan. Ihana asia, en voi muuta sanoa. Teemme todellakin kaikki päätökset niin, että ylimääräistä ei kuluteta vaikka joku muukin on mukana kuluja maksamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa kovasti sille, että meidän ajatukset aiheesta on hyvin samoilla linjoilla! :) Kuten Korppu tuolla yhläällä sanoi, niin häät on koko perheen juttu ja ihanaahan se vain on jos perhe haluaa olla mukana järjestämässä ja tukemassa tällä tavoin (tai millä muulla tavalla tahansa). Meidänkin vanhemmat on toistaiseksi ainakin olleet vain ihanan kannustavia, eivätkä mitenkään liian tunkeilevia ja uskon, että niin tulee olemaan jatkossakin :)

      Poista
  14. Tosi hyviä pointteja niin tässä postauksessasi kuin kommenteissakin! Äitini osti mulle hääpuvun eikä ois kyllä tullut mieleenkään kieltäytyä tuosta kauniista eleestä. Hän halusi ostaa esikoistyttärelleen ja ensimmäiselle naimisiin menevälle lapselleen jotain noin kaunista ja ainutlaatuista, joten kukapa minä olen sellaista asiaa häneltä eväämään. Juttu oli tärkeä äidilleni ja olen hänen avustaan äärettömän kiitollinen ja onnellinen. Ja niin tulen olemaan kaikesta saamastamme avusta ja tuesta häiden valmistelussa. Oli se sitten millaista apua tahansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin! Ollaan kyllä hyvin samoilla linjoilla tässä asiassa :) En itsekään olisi moisesta avusta missään nimessä halunnut kieltäytyä. Tiedän, että äiti vilpittömäst halusi olla minulle pukua hankkimassa.. ja voin hyvin kuvitella omien tunteideni olevan sanamlaiset, jos minulle joskus tytär suodaan ja hän on naimisiin menossa :)

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥
Vastaan kaikkiin kommentteihin!