Aina silloin tällöin joku kommentoi meidän hääsuunnitelmia tai häähankintoja lausella: "Onko se oikeasti tarpeen?". Itse asiassa esitän tuon kysymyksen itsellenikin säännöllisin väliajoin, mutta olen huomannut tietyn kaavan vastauksissani. Nimittäin oikeastaan aina, mun vastaus on ei, ei se ole tarpeellinen, mutta haluan sen silti.

Aloin miettimään asiaa ja itse asiassa tekemään listaa asioista, joita oikeasti häitä varten tarvitsen ja joita vaan haluan. Ja tulos on tässä.

Asiat, joita oikeasti ehdottomasti tarvitsen näitä häitä varten

- Tuleva puoliso
- Esteettömyystodistus
- Vihkijä

... ihan oikeasti! Siinä ne on! Periaatteessa mitään muuta en häitä varten tarvitse. Kun olen löytänyt täydellisen tulevan puolison, ei minun tarviisi oikeasti hankkia mitään muuta kuin esteettömyystodistus ja joku meidät vihkimään. Toivoisin, että se olisi pappi ja kirkossa, mutta ei sitäkään oikeasti tarvittaisi siihen, että musta tulisi maailman onnellisin vaimo. Kaapista löytyy kyllä vaatteita ja olemassa olevaa kihlasormusta voitaisiin käyttää jatkossakin. Ihan oikeasti, kaikki muu vain halutaan.

Kuten hääjuhla meidän läheisille. Ja jos sen haluaa, niin on taas jotain lisää, joita sitten tarvitsee.

Asiat, joita oikeasti tarvittaisiin läheisille järjestettyä hääjuhlaa varten

- Juhlapaikka

... ihan oikeasti! Ei yhtään mitään muuta oikeasti tarvitsisi jonkinlaista läheisille järjestettyä hääjuhlaa varten. Juhlapaikka vain. Eikä sen tarvitsisi olla ihana ja romanttinen juhlatila vaan mikä tahansa paikka, missä hääjuhlaa voisi viettää. Kaikki muu olisi periaatteessa taas "turhaa". Sellaisia asioita, joita vain hääjuhlaani haluan.

Asiat, joita en haluaisi skipata, jos häitä juhlitaan vieraiden kanssa

- Ruokaa
- Juomaa
- Kutsut

... ihan oikeasti! Siinäpä ne asiat, joiden skippaaminen olisi minusta inhottavaa. Pitäisin sitä outona, jos haluaisin viettää hääjuhlaa läheisteni kanssa, mutten tarjoaisi heille mitään nälkään tai janoon. Tai jos en heitä kutsuisi häihin. Ei sen tarvitsisi olla hieno tai kallis kutsu, mutta jollain tapaa kutsu pitäisi vieraillemme esittää.

Mutta kaikki muu onkin sitten ihan oikeasti puhtaasti jotain mitä me halutaan, ei jotain mitä tarvitaan. Aikas lailla ihan kaikki muu.

Asiat, joita vain haluan, vaikka eivät olekaan edellytys hääjuhlalle

- Hääpuvut & kengät minulle ja miehelle
- Kampaukset ja meikit
- Kukat
- Koristeet
- Bändi
- Valokuvaus
- Nimikkodrinkit
- Häähajuvesi
- Asut avustajille
- Karkkibuffa
- Photobooth
- Vieraskirja
- Save the date -kortit
- Kirkko- tai hääohjelmat
- Musiikkiesitys vihkimiseen
- Riisin heittäminen
- Hääkarkit tms. kiitoslahjat
- Sukkanauha & heittokimppu
- Ohjelmaa
- Hääkakku
- Alkumaljat
- Vihkisormus
- Jotain uutta, vanhaa, sinistä ja lainattua
- Huomenlahjat


... ja niin edes päin. Toki näissäkin on asioita, joita haluan enemmän kuin toisia. Joiden saamista toivon enemmän kuin toisten. Mutta ihan oikeasti, kaikkea tässä viimeisessä listauksessa yhdistää se, ettei niitä oikeasti tarvittaisi avioliiton solmimiseen tai hääjuhlan viettämiseen. Me vain halutaan viettää hääjuhlaamme niiden juttujen kera.

Joten loppujen lopuksi kysymys "Onko se oikeasti tarpeen?" itsessään osoittautuu aika tarpeettomaksi. Näinkin kalliissa ja tärkeässä prosessissa, kuin häiden suunnitteleminen ja viettäminen oleellisempi kysymys taitaa olla kuitenkin se, "Onko se niin tärkeää, että olet valmis tekemään riittävästi töitä sen saamiseksi?" Toistaiseksi jokaisen yllä olevan kohdan suhteen vastaus on kyllä.

Eikä tuolla listalla varmastikaan ole edes kaikki turha, mitä vaan satun haluamaan. Järjen käyttö on toki sallittua, mutta eikö muka tunteella eläminenkin ole? Kuinka ankeaa tämä elämä ja arki olisi, jos ei koskaan tekisi tai hankkisi jotain vain koska haluaa. Välillä sydän saa mennä järjen edelle.. kunhan sydän ei lakkauta järjenjuoksua ihan kokonaan.

Sitä mieltä minä ainakin olen, entäpä te?