Vähän reilu vuosi

Mää oon tänään kyllä tosi herkkistuulella, mutta ei se mitään haittaa. Tänään mulla ei oo ollut mielessä, kuin yksi ajatus: mää haluan mennä naimisiin jo nyt heti. Mulla on ollut samanlainen tunne jo aika pitkään ja asiaa ei ainakaan helpottanut eilinen postaus ja teidän siihen jättämät ihanat kommentit. Erityisesti ne kommentit, joissa jo fiilisteltiin mua ja Jonia tulevissa hääkuvissa tuntui oikein sydämessä asti. Niinpä! En millään malttaisi oottaa vielä yli vuotta sitä, että musta tulee ihanan miehen vaimo.

Me ollaan seurusteltu jo aika pitkään ja aika pitkään oon myös sanonut, että mulla ei oo turhaa kiirettä naimisiin. Tai ollut kihloihinkaan. Sanoin aina, että mulla on sitten loppuelämä aikaa olla vaimo, niin voin ihan hyvillä mielillä nauttia siitä, että oon tyttöystävä. Mutta nyt mun kelkka alkaa kääntyä. En enää jaksa olla vaan tyttöystävä, vaan haluan olla jo vaimo. Sekin, että kuvaillaan toisiamme tyttö- tai poikaystäväksi kuulostaa jotenkin väärältä. Me ansaittaisiin jo joku "arvokkaampi" sana. Ja avovaimo ja kihlattu nyt vaan kuulostaa tosi tönköille. Kotona Joni kutsuu mua vaimokkeeksi, mutta mää haluan jo jättää ylimääräiset tavut sen lopusta pois.

IMG_2479

Nyt yritän vaan tolkuttaa itselleni tuota mun vanhaa mantraa. Että ehdin kyllä olla vaimo sitten koko lopun elämää. Ja lisäksi yritän tolkuttaa itselleni, etten halua tehdä kompromisseja. Vaikka oikeasti millään juhlilla ei ole väliä, vain sillä avioliitolla. Mutta koska aiotaan solmia avioliitto vaan kerran, halutaan tehdä se täysillä. Eikä kyllä haluta ottaa lainaa häitä varten. Joten kyllä tässä nyt on vaan odotettava.

Ja jos haetaan vielä jotain positiivista, niin tänään on päivä jota oon kovasti odottanut. Tänää on päivä, jonka jälkeen meidän häihin on enää "vähän reilu vuosi". Meidän hääpäivä kun on 18.7.2015, on huomisesta alkaen hääpäivään vähemmän kuin vuosi ja kolme kuukautta. Tähän asti häihin on ollut vajaa 1,5 vuotta. Mutta tän päivän jälkeen se muuttuu reiluksi vuodeksi. 

Miksi musta tuntuu, että joka postauksessa kerron jotain, jonka julkinen kertominen saa musta tuntumaan sille, että oon ihan hullu. Kai tämäkin laskeminen ja tästä päivästä intoileminen on vähän hullua. Mutta whatever floats my boat, right? Oon myös ihan suunnattoman fiiliksissä kaikkien tän kesän blogimorsianten puolesta. Viime aikoina on paukkunut monen 4kk ja 3kk rajapyykit. Mua jännittää niin paljon ja intoilen teidän puolesta. Ja oon niin kade, määkin tahdon jo stressata siitä, että on niin paljon tekemistä ja niin vähän aikaa!

Hirveästi tsemppiä teidän loppurutistukeen ja meille muille odotteluun. Koitetaa kaikki muistaa, että tämä häiden valmisteleminen ja odottaminen on ihanaa aikaa, jota ei koskaan saada takaisin. Nautitaan tästä nyt, niin sitten voidaan nauttia täysillä siitä, mitä seuraa. Ihanasta elämästä vaimona! Iiks!

20 Kommenttia

  1. Me kyllä käytetään vaimoa ja miestä aika sujuvasti, koska tyttö- ja poikaystävät ei enää vaan kuulosta kovin hyvältä. Vaimo se avovaimokin on, ja tänä avioliittojen harvenevana aikana taitaa olla jo aika tavallinen nimitys. Kihlattu aiheuttaa mussa yhtä aikaa tyrskähdyksen ja häpeän, se sana ei tosiaan ole kovin toimiva käytössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää en tiedä ollaanko me joskus sovittu tästä, vai onko me vaan tehty joku sanaton sopimus, että vaimo ja mies ollaan sitten häiden jälkeen. Toki mieheks mää kyllä välillä Jonia kutsun, mutta ehkä siksi koska sillä on myös merkitys mies / nainen.

      Mutta oot kyllä niin oikeassa tossa, että tämän päivä maailmassa on jotenkin hassua sellainenkin ajattelu, että vain papin aamen määrittisi mieheyden ja vaimouden alun. Suhteita ja liittoja kun on niin monenlaisia!

      Poista
  2. Hihhih, ihania olette molemmat :)
    Meidän hääsuunnittelu alkoi oikeastaan suorana siitä stressistä, että niin paljon tekemistä ja niin vähän aikaa, kun häistä päätettiin vaan 9 kuukautta (tai silloin luulimme vielä, että 8 kuukautta) ennen hääpäivää. Mutta ehkä hyvä niin, sillä luulisin, että mulle ei olisi lainkaan sopinut tuo yli vuoden odottelu kun juuri mitään konkreettista ei voi vielä tehdä (sillä kaikki suunnitelmat olisivat kuitenkin ehtineet vielä muuttua, onhan ne muuttuneet nytkin).
    Temppiä odotteluun! Ennenkuin huomaatkaan, on vuoden ja kolmen kuukauden sijaan aikaa jäljellä vain se kolme kuukautta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo en kyllä menisi tätä turhan pitkää varoaikaakaan välttämättä suosittelemaan innokkaalle suunnittelijalle ja tekijälle. Ongelma on just tuo mitä sanoit - kun ei mitään konkreettista voi tehdä.. tai viitsi mielen muuttumisen varalta!

      Mun mielestä tuo teidän 8-9 kuukautta kuulostaa ihan mainiolle.. tai no, ehkä sitä vuoden voisi ideaalitilanteessa varata. Niin ehtisi vähän makustella asioita, ennen kuin on pakko tehdä isoja päätöksiä.

      Kiitos tsempeistä, sitä kuule nyt tarvitaan! Ja tsemppiä teille niiden viimeisten kuukausien rutistukseen - koittakaa muistaa nauttia näistä hetkistä! Teille on varmasti tulossa niiiin ihanat ja teidän näköiset häät :)

      Poista
  3. Hehee! Voi sua! Koita jaksaa! <3 :)) Mun tekis vaan mieli karata naimisiin ennen Lontooseen muuttoa! :D Ollaan myös puhuttu vaihtoehdosta mennä Briteissä naimisiin, jolloin häihin tulis ne, jotka haluais sinne reissata. :P :D Kovinkaan vakavia keskusteluja ei asiasta olla toistaiseksi käyty. Huomasit sen ehkä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä määkin oon tässä vähän ehdotellut, että mitä jos mentäisiin maistraatissa naimisiin jo nyt etukäteen. Pelkään aina, että jommalle kummalle käy jotain ja sitten ei ehditä olla mies ja vaimo ikinä. Koputan kyllä puuta, koska ei tällaisia kannata tai saa pelätä!

      Mutta tuohan olisi ihan mahtavaa. Paikalle saisi luultavasti ne tärkeimmät ja läheisimmät ihmiset. Häät olisi jossain teille tärkeässä paikassa ja voih, kuulostaa niin ihanalle. Siitä kuule vaan suunnittelemaan tarkemmin! :)

      Poista
  4. Mäkin oon nyt yhtäkkiä alkanut odottaa sitä, että olisinpa jo vaimo! Vielä kuukausi sitten ajatuskin sai mut kauhistumaan, sillä haluaisin vain suunnitella häitä lopunelämääni, mutta nyt on tullut todellakin väsymys tähän suunnitteluun ja tuntuu et millään ei oo enää väliä. Kunhan pääsen naimisiin ja saan olla Peten kanssa, nyt ja aina. Enää ei haittaisi vaikka ei olisi kakkua, bändi peruis ja kukaan ei tulis häihin. Kuitenkin saisin sen miehen omakseni. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanos muuta, niinhän se on! Ettei millään sillä hössötyksellä ole oikeasti väliä! En vois olla sun kanssa enempää samaa mieltä. Mutta onneksi sun ei tarvitse enää kauaa oottaa.. no koko piinaava kesä, mutta kuitenkin! Sen jälkeen pääset vaimoksi ja saat ihanan miehen. Vähänkö jännitän teidänkin puolesta! :)

      Poista
  5. Aloitin suunnittelun pari vuotta ennen häitä ja kas kummaa, nyt on enää jäljellä alle 3 kk! Alkaa olemaan perhosia vatsassa pikkuhiljaa. Mutta olen erittäin tyytyväinen, että aloitin kaiken ajoissa ja olen saanut kaikessa rauhassa suunnitella ja toteuttaa ideoita :). Kohta sitä jo jäänitetään teidän hääpäivää ;)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se aika vaan hurjaa vauhtia menee. Mekin tiedettin kihloihin mennessämme, että häät tulee olemaan kesällä kolmen vuoden päästä ja nyt niistä vuosista alkaa olla takana jo kaksi! Toisaalta toivon, että tää viimeinen vuosi menisi nopeasti, mutta toisaalta en taas haluaisi, että vuodet vaan kiitää ohi.

      On muuten ihana kuulla, että sulla on tollaiset fiilikset. Että oot tyytyväinen siihen, että oot rauhassa saanut suunnitella ja toteuttaa, mutta nyt alkaa kuitenkin kutkuttaa! :) Tässä suunnitteluhommassakin saattaa helposti turtua koko häihin, niin perhoset mahassa on tärkeitä!

      Poista
  6. Usko pois, aika menee hurjan nopeasti! Ja ihanaa kuulla, että joku noin innolla seurailee muiden morsianten matkoja ja suunnitelmia, ihanaa! Kohta se on sunkin päiväs käsillä! <3 Me vielä nimitellään toisiamme tyttö- ja poikaystävänimityksillä (Freund/Freundin), koska Verlobte/r on saksaksi niin kovin tönkkö ja sitä jotenkin harvemmin käytetään. Kieltämätät kyllä tuntuu hassulta, että kohta sanotaan (Ehe-)Mann ja (Ehe-)Frau, kuulostaa täällä niin kovin viralliselta. Varsinkin kun saksalaisessa mittakaavassa ollaan melkoisen nuorina naimisiin meneviä, vaikka tuo sulhokin lähentelee kolmeakymppiä. Mutta toisaalta se tuntuu samalla myös luonnolliselta, esim. ravintolaa tms. varatessa varataan aina mun nimellä, joka tulee siis olemaan meidän molempien sukunimi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan täällä muiden puolesta fiilistellään! Mää oon aina ollut hurjan empaattinen ja voimakkaasti eläytyvä ihminen, eikä tääkään kerta oo poikkeus :)

      Mutta tuo on muuten kyllä hyvä ja kiinnostava pointti - että eri kulttuureissa ja eri kielillä niillä sanoilla, jotka periaatteessa tarkoittaa samaa, onkin ihan erilainen merkitys. Just niin kuin sanoit, että saksaksi ne virallisemmat on tosi virallisia. Kun taas esimerkiksi mun vaihtoaikana Roomassa, vaikkei me oltu vielä kihloissa niin viittasin aina joniin käyttämällä sanaa fidanzato, joka tarkoittaa kihlattua. Koska tyttö- tai poikaystäväksi kuvaileminen tarkoittaa sitä, ettei se suhde ole vakava. Heidän mielestään tyttö- ja poikaystävät vaan tapailee, ja sitten vasta kihlaparit on vakavissaan. Siksi koin, että "kihlattu" on parempi sana, vaikkei kihloissa oltukaan.. se vaan kuvaili paremmin meidän suhdetta :)

      Ja hauskaa muuten tuo, että teille tulee sun sukunimi! Tykkään siitä, että jokainen saa valita parhaiten itselleen sopivan vaihtoehdon!

      Poista
  7. Musta tuntuu myös väärältä esitellä itseni Tommin tyttöystäväks, joten ollaan otettu kihlattu-nimitykset suht sujuvasti käyttöön... Mutta komppaan sua totaalisesti, välillä tekee mieli juosta maistraattiin kun EIJAKSAENÄÄODOTTAA!! :D Sama juttu vauvakuumeen kanssa, niin ihana kuin se pieni pallero sylissä olisikin, yritän nyt keskittyä fiilistelemään sitä vapautta, että voi hengailla koko päivän ulkona, lähteä tyttökavereiden kanssa lasilliselle tai Tommin kanssa extempore-reissulle toiselle puolelle Suomea ilman sen suurempia järjestelyjä.

    Kaikelle on aikansa (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nojoo, en viitsi edes aloittaa tosta vauvakuumeesta :D Mutta sitä on tosiaan helppoa järkeillä noilla asioilla, mitä sää sanoitkin. Että vielä ei oo sen aika, koska nyt nautitaan elämästä tällaisenaan. Mutta tää naimisiin meneminen on vaikeaa perustella. On niin tympeää ajatella, että oikeasti enää ei ole muita syitä oottaa, kuin raha. Raha kun sattuu olemaan maailman epäromanttisin syy :D

      Poista
  8. Ei ole yhtään pöhköä toi fiilistely! Meillä sama hääpäivä, ja itsekin pari päivää sitten olin ihan fiiliksissä siitä, että "enää vähän reilu vuosi". :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, ihan mahtavaa kuulla! Ja ihan huippua, että siellä ruudun toisella puolella on joku, jonka piina on vielä tismalleen yhtä pitkä kuin mulla. Vertaistuki oikeasti helpottaa! :) ...enää vähän reilu vuosi! Kyllä me maltetaan!

      Poista
  9. Voi vitsit että sulla on ihana blogi ja aivan mahtava tyyli kirjottaa! Vaikutatte ihanilta yhdessä :) <3
    Ja iiiik, mustakin tuli tänävuonna morsian ja ollaan nyt suunniteltu häitä vuodelle 2016... Sulhanen haluais jo vuodelle 2015, mutta enhän mä m i t e n k ä ä n voi ehtiä suunnitella kaikkea siinä ajassa ;) Oon itekin aivan häähöperö ja tiennyt jo monta vuotta millaset häistämme haluan. :) Nyt mietin blogin perustamista, mutta siihen asti roikun lähes kaiken vapaa-aikani muiden ihanissa hääblogeissa (blogisi nousi heti suosikkeihini!). :) Hyvää kevättä ja ja ihanaa hääsuunnitelua (+toteutusta)! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsit miten ihana kommentti!! :) En voi kuule sanoin kuvailla, kuinka paljon hyvää mieltä mulle tällä kommentillasi toit. Kiitos, kun jaksoit näpytellä ja tervetuloa seuraamaan - toivottavasti viihdyt jatkossakin! :)

      Onnittelut kihlauksesta! Tällä hetkellä mää poden niin suurta odottamisen tuskaa, että suosittelen tietenkin vuotta 2015, ettei sun tarvitsisi niin kauaa odottaa :D Ei vainenkaan, etteköhän te löydä sopivan ajankohdan yhdessä miettimällä. Häiden suunnittelu on kyllä ihanaa aikaa ja se kannattaa tehdä ajan kanssa! Puolensa ja puolensa siis molemmissa! :)

      Kiitos paljon! Hyvää kevättä ja ihanaa hääsuunnitteluaikaa sullekin!

      Poista
  10. Oi ku ois jäljellä enää vuosi odotettavaa. Kihloissa vasta kolme viikkoa ja häät edessä n. 3 vuoden päästä näillä näkymin. Mulla on jo vihkisormusehdokas mietittynä ja selaan blogeja ja hääfoorumeja ja nettiä hääjuttujen perässä vähän turhankin innokkaasti. Mutta pitäähän se kartoittaa, kuinka paljon rahaa tarvii säästää, että saa sen kaiken tahtomansa toteutettua ;) Niin ja hääkansio on jo aloitettu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi olkoon! :) Nopeasti se kolmekin vuotta menee.. sen verranhan mullakin oli kihlautumisesta häihin ja nyt se aika on kutistunut jo tohon vähän reiluun vuoteen! Ja ilman muuta kannattaa olla ajoissa liikkeellä, huolella suuniteltu on puoliksi tehty ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥
Vastaan kaikkiin kommentteihin!