WP_20140325_18_07_50_Pro

Tänään on mun synttärit ja samalla kellonlyömällä, jolla postaus on julkaistunut, on mulla tullut täyteen 25 vuotta. Mua suorastaan nolottaa myöntää miten paljon mua ahdistaa tää iän lisääntyminen. Tiedän, että elämä ei lopu vaikka täyttää 25. Eikä siihenkään, että mun ikä pyöristyy virallisesti kolmeen kymppiin. Tiedän, että moni muu on jo 30 ja ei se ole niin kamalaa sekään. Mutta minkäs sitä tunteilleen voi.

WP_20140325_18_08_01_Pro

Joten päätin listata ylös muutaman asian, joiden vuoksi on kivaa olla 25 vee. Here we go:

- Voi käydä alkossa ja ostaa mitä haluaa, lisäksi vielä yleensä kysytään paperit!
- Tämä taitaa olla se laillinen ikä, josta alkaen on mahdollista adoptoida. Mahtavaa saada taas yksi oikeus lisää.
- Olen ehtinyt tulla sen verran kokeneeksi leipuriksi, että osasin tehdä ehkä maailman parhaan synttärikakun.
- Saa kivoja lahjoja, vaikken synttärilahjojakaan tarvitsisi.
- Paheksunta ei enää kohdistu minuun silloin, kun nykynuoriso on tehnyt jotain sopimatonta.
- Häät ovat taas vähän lähempänä - yhdet synttärit enää välissä.
- Ryppyjä ei ole tullut kovin paljoa enemmän, kuin niitä oli viime vuonna.

WP_20140325_18_07_37_Pro

Rehellisyyden nimissä on vielä myönnettävä, että näitä kirjaillessani tuli mieleen myös asioita, joiden takia ei ole kivaa olla 25 vee. Here we go again:

- Aina ei kysytä papereita, vaikka paperit pitäisi kysyä jokaiselta, jonka myyjä arvioi alle 30-vuotiaaksi.
- Tämän jälkeen ei taida olla luvassa enää kuin yksi myöhemmin saatava oikeus - ilmainen mammografia.
- Olen ehtinyt sen verran hyväksi leipuriksi, ettei kukaan tee enää mulle synttärikakkua mun puolesta.
- Ei tule vietettyä enää kaverisynttäreitä.
- Arvostus ei enää kohdistu minuun silloin, kun nykynuoriso on tehnyt jotain hienoa.
- Olen taas vuoden lähempänä kolmeakymppiä sitten kun ne häät on.
- Ryppyjä oli jo aika paljon viime vuonna.

Joten jos jollain on viisaita sanoja siitä, miten elämä on vasta alullaan 25-vuotiaana, niin uskokaa pois, minä tarvitsen niitä kipeästi!