Tätäkin postausaihetta ole pyöritellyt mielessäni jo pitkään. Taisinkin joskus mainita, että haluaisin kirjoittaa täällä hieman siitä miksi menemme naimisiin ja miksi menemme naimisiin sillä tavalla, jolla menemme. Nykyään liittoja muodostetaan niin monilla erilaisilla tavoilla, niin monissa erilaisissa paikoissa ja niin monista erilaisita syistä. En myöskään halua sanoa, että meidän tapa tai meidän syyt on ne ainoat oikeat. Haluan vain kertoa, jotta ymmärrätte minua ja meitä ehkä vähän paremmin.

Ja ehkäpä tämä postaus herättää myös keskustelua. Tämän blogin kommenttiboksissa on ollut tosi mielenkiintoista kuulla teidän ajatuksianne. Erilaisia ajatuksia, jotka avaavat silmät. Sellaisia ajatuksia, jotka ovat olleet kuin suoraan omasta päästäni. Ajatuksia, jotka ovat oikeastaan vasta aavistuksia. Kaikki ovat tervetulleita. Haaveet, kokemukset, unelmat, vinkit. Kaikki. Kiitos teille kommenteistanne.

Niin ja kuvituksena kauniita vanhoja talvisia kuvia. Kauniit talvikelit kun on nytkin niin miksei fiilisteltäisi niitä tässä samalla?

Miksi naimisiin?


Koska me rakastetaan toisiamme ihan valtavasti. Me viihdytään yhdessä ja tehdään toisemme onnelliseksi ja halutaan tehdä niin ikuisesti. Koska me molemmat halutaan, että meidän liitto on myös muiden (kuten ihmisten ja valtion) silmissä oikea ja virallinen. Koska se helpottaa monia asioita sitten, jos joskus olemme niin onnekkaita, että saamme lapsia. Koska me halutaan juhlia meidän rakkautta ja meidään solmimaa liittoa (joka mun mielestä on jo olemassa). Me halutaan ylipäänsä vahvistaa sitä ja saada meidän liitolle suojaa ja tukea muiltakin kuin itseltämme.

IMG_5951

Miksi isosti?


Mikäpä parempi syy juhlaan, kuin rakkaus? Me halutaa juhlia sitä, että me ollaan löydetty elämiimme puoliso, jonka kanssa jakaa ilot ja surut koko loppuelämän ajan. Koska se on niin onnellista, että halutaan jakaa se onni kaikkien meidän rakkaiden kanssa. Koska jokainen syy juhlaan tulisi hyödyntää. Eikä näin isoja syitä juhlaan ole liian usein. Ei ole liian usein syytä tai mahdollisuutta kutsua kaikki rakkaat paikalle ja nauraa ja tanssia niiden kanssa aamuun asti. Ja halutaan ottaa siitä tilaisuudesta vaari.

IMG_6009

Miksi kirkossa?


En voi väittää olevani kovinkaan uskonnollinen. Ehkäpä sanoisin ennemmin, että olen hengellinen. En osaa selittää sitä millään järjellä, mutta minusta tuntuu sille, että jos meidän vihitään kirkossa, joku korkeampi voima (jolle on osaa antaa nimeä) vahvistaa meidän liittoa. Minusta tuntuu sille, että silloin tämä on vielä vähän pelkästään meidän omaa tahtoa vahvempi. Olen haaveillut kirkkovihkimisestä pikkutytöstä saakka. Muistot kirkkovihkimisistä ovat jättäneet mieleeni vahvan tunteen siitä, että kirkkovihkiminen on juhlavaa, kaunista, jännittävää ja koskettavaa.

IMG_6047

Miksi Jyväskylässä?


Koska me ollaan molemmat sieltä kotoisin. Minä olen kyllä kasvanut vähän matkan päässä Jyväskylästä, mutta aika lähellä kuitenkin. Tällä hetkellä se on edelleen meidän molempien kotikaupunki, vaikka Turussa tilapäisesti asummekin. Ja siellä suunnalla meidän molempien vanhemmatkin asuvat. Jyväskylän lisäksi meillä ei oikeastaan ollut edes mitään muita vaihtoehtoja, kuin korkeintaan se lähikunta, jossa minä kasvoin. Jyväskylästä löytyi kuitenkin mieleisempi juhlapaikka ja siksi häät lyötiin lukkoon Jyväskylään.

IMG_6018

Miksi kesällä 2015?


Pääasiassa rahatilanteen vuoksi. Kypsyys, varmuus ja valmius tehdä päätös naimisiin menemisestä olisi varmasti ollut valmiina aikaisemminkin. Koska häät on meille liiton solmimisen lisäksi kerran elämässä vietettävät juhlat, haluamme nauttia niistä parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien tärkeiden ihmistemme kanssa. Eikä naimisiin meneminen tällä tavalla ole kovin halpaa. Me olemme olleet koululaisia tai opiskelijoita oikeastaan koko seurustelumme ajan, joten paljoa aikaisemmin meillä ei olisi ollut mahdollisuutta käyttää häihin kuluvaa rahasummaa juhlien järjestämiseen.

Minähän ehdotin pitkään, että mentäisiin naimisiin kesällä 2016, mutta Joni ehdotti vuotta aikaisempaa. Vuonna 2016 me oltaisiin seurusteltu jo 10 vuotta, ja se on kuulemma liian pitkä aika odottaa naimisiinmenoa.


Entäpä sinä?


Miksi menet naimisiin tai miksi et? Millä tavalla haaveilet joku päivä meneväsi, vai haaveiletko? Vai osaatko edes oikein selittää. En minäkään oikein meinannut osata. Enkä osaa kaikkia ajatuksiani ja syitämme oikein pukea sanoiksi. Ja oikeastaan se kai on se syy, miksi näitä onkin tärkeää edes miettiä.

Mutta ehkä tiivistetysti siksi, että tämä tuntuu meistä molemmista oikealle ja tärkeälle.