Minä kuulun siihen ihmisryhmään, jolle käsitöiden loppuunsaattaminen on joskus ihan ylivoimaisen vaikeaa. Äitini suurin vitsin aihe on joskus yläasteella aloittamani isoäidinneliö tilkkutäkki, joka on vieläkin kesken. Virkkaaminen oli kivaa, mutta se päätteleminen ja palojen kiinniopmpelu. Silloin tällöin saan jonkun puuskan ja ompelen muutaman palan kiinni, mutta vielä noin kaksi kolmasosaa on irrallaan. Enkä oikeasti viitsi edes kertoa siitä maailman kauneimmasta pitsineuletakista. Vielä joku päivä näette sen. Ellei blogi lopu ennen sen valmistumista.


Olen nyt Jyväskylässä, jossa mukanani minulla on vain yksi neule (jonka aloitin viime viikolla. Miksi, miksi aloitin uuden käsityön itselleni, kun on kymmenen edellistäkin kesken? Ja pukinkonttiin tehtävät pehmoiset on vielä aloittamatta...), mutta ensi viikon projektiksi aion ottaa yhden ompeluksen, jonka tekeminen sai lentävän lähdön, ja sitten yhtä nopean stopin. Kun tilalle tuli toinen, kiireellisempi ompeluprojekti. Se sentään valmistui kahdessa päivässä.

IMG_1058

Nämä postauksen kuvissa näkyvät, aivan ihanat villakankaat ostin ommellakseni itselleni kevyen takin. Sellaisen joka on vähän normaalia syystakkia lämpimämpi, mutta ei nyt ihan mikään eskimo-toppa-lämmin kuitenkaan. Sellaisen, jota voisi käyttää juuri nyt. Mallia kaavoihin otin Burda lehdestä, mutta harvoinpa teen ihan valmiiden kaavojen mukaan. Nytkin tein hieman muutoksia.

IMG_1059IMG_1051

Ensi viikonloppuna se on valmis! Lupaan sen teille nyt tässä, joten voitte kivittää mut julkisesti, jos kehtaan jättää tämänkin julistuksen jälkeen tämän projektin vielä roikkumaan. Julkisen lupauksen lisäksi potkua saa onneksi siitä, että takkia pääsee heti käyttämään. Siksikin se on nyt ommeltava, ennenkuin ne lumet ja kovat pakkaset tulee ja se on liian vilpoinen. Ja sitten ehdin hyökätä niiden joululahjojen kimppuun.

IMG_1060

Ja jos meinaatte kysyä, että eikö kannattaisi päättää ettei aloita uutta käsityötä, ennen kuin kaksi vanhaa on saatu loppuun. Vastaan: joo, kannattaisi. Ja olenhan minä niin päättänytkin, mutta kun ei se ole oikein pitänyt. Paitsi kaksi käsityötä tuli kyllä juuri valmiiksi, ennen tämän neuleliivin aloittamista...

Pystyttekö samaistumaan tunteisiini ollenkaan? Kommenttiboksissa saa myös potkia hellävaroen persauksille, jotta oikeasti saisin joskus jotain taas valmiiksi.