Mut tunnetaan yleensä hyvänä leipojana ja sitä mieltä oon itsekin. Aina ei kuitenkaan mee ihan niin kin Strömsössä. Kokeilin tehdä Leila leipoo -ohjelmassa nähtyjä superhelppoja ja maukkaita kinuskikeksejä. Maistuvat ja tuoksuvat kuulemma kinuskille.

Margariini, sokeri ja siirappi vaahdoksi. Sinne sekaan keskenään sekoitetut kuivat aineet (jauhot, ruokasooda, vaniliinisokeri ja inkiväärin tilalta laittamani tuore vanilja tangosta). Kaikki sekaisin, kahdeksi pötköksi, joihin paineltiin haarukalla kuvioita ja uuniin 175 asteeseen 12-15 minuutiksi. Valehtelematta viidessä minuutissa valmista ennen uunia.

Munakellon pirahtaessa katsomaan ja mitäs sieltä uunista löytyi? No kaksi super levähtänyttä ja turvonnutta jättikeksiä, jotka olivat sulautuneet yhteen pellin kokoiseksi isoksi jättikeksiksi. Kiva.

Eikä mitään tietoa mikä meni vikaan. Epäilen, että soodaa oli liikaa (vaikka laitoin kyllä ohjeen mukaisen määrän) tai sitten margariinini oli liian sulaa. Pehmeää senkin kyllä pitikin olla...

Leikkasin ne kuitenkin viipaleiksi. Tuli siis tosi pitkiä tikkuja, mutta kai se maku kuitenkin oli ihan kohdillaan. Vaikka en kyllä ymmärrä mihin se kaunis kullanruskea värikin jäi. Ei nimittäin ainakaan meidän kekseihin tarttuut ja ei se inkiväärijauhekaan niin keltaista ole.

Että sellaista tällä kertaa mestarileipurin keittiössä. Onneksi leipominen ei ole niin nöpönuukaa. Meidän  keittiössä ei ole kyllä ikinä tarvinnut leivonnaisia vielä roskiin asti heittää, vaikka ulkonäkö on joskus muulloinkin vähän kyseenalainen ollut.

Onnea on, että puolisona on jätemylly