Maailman parhaat polttarit on nyt takana! En menisi sanomaan, että niistä on nyt selvitty, mutta ohi on silti (ja päällä myös polttarihaikeus.. mää en enää koskaan ole polttarisankari!).. Mutta jos ihan totta puhutaan, ei harmita yhtään, ettei sitä saa tehdä uudestaan, kun tämä ainoa kerta oli niin mahtava! Päivää varten oli nähty ihan hurjasti vaivaa ja nautin ihan jokaisesta mua varten suunnitellusta jutusta ihan täysillä.

AP_1

Ainoat asiat, joita muuttaisin, olisivat loppujenkin kutsuttujen paikalle pääsy ja se, että olisin itse ollut terve. Kummankaan asian en kuitenkaan antanut päivääni pilata! Melkein koko päivä menikin niin, että toisessa kädessä oli lasillinen Fresitaa ja toisessa mukillinen kuumaa mehua. Ja kun muut napsivat nassuihinsa namuja, minä napsin Strepsilsiä tai buranaa. Niin oikein hyvin jaksoin nauttia ja pitää hauskaa! Enemmän kuin oikein  hyvin. Nautin niin valtavasti koko päivästä!

Nyt olo ei olekaan niin juhlallinen.. jo lauantaiaamuna maassa ollut ääni joutui hyvin pian kokonaan hukkaan, eikä ole vieläkään palannut. Mutta mikäs tässä on omassa sängyssä peiton alla Jonin pitkissä kalsareissa köllötellessä. Vähän kun ujeltaa jotain kutsuhuutoa tuonne olkkariin niin hoitaja tulee hakemaan mun mukin ja tekee mulle inkivääri-sitruuna-hunajajuomaa. Tai tuo kylmää kokista, jos mulla on hillitön hiki.

Polttaripäivästä kirjoittelen lisää jahka kuvat joskus päätyvät jakoon. Sillä välin ei kuitenkaan ihan täyttä hiljaisuutta ei blogin puolella ole luvassa.. tarinaa olisi tulossa ainakin hääpukujutuista ja kukkatilauksesta.

Ps. Sanoinko vielä, että mulla oli maailman parhaat polttarit? No, mulla oli!