Kuten on jo tullut todettua aiemminkin, meidän häissä sulhanen saa valita ihan vapaasti omat vaatteensa. Yhtä vapaasti minä saan esittää toiveitani, mutta en tietenkään voi olettaa, että niitä kuunneltaisiin. Aika pitkälti tilanne on kylläkin ollut se, että ei ole hirveästi tarvinnut murehtia siitä kuunnellaanko mun toiveita vai ei, koska meidän maut menee hyvin yksiin.
Esimerkiksi oltiin molemmat samaa mieltä siitä, että mikään virallinen juhlapuku ei ole oikein Jonin juttu. Onneksi ollaan myös samaa mieltä siitä, millainen solmuke Jonin kaulassa tulee hääpäivänä olemaan. Mää niin kovasti toivoin rusettia.. tai olisin kovasti toivonut, jos herra ei sitä itse olisi halunnut myös. Kun Joni päätti haluavansa rusetin, minä päätin, että ompelen siis mirrit itse. Miesten rusetit oli alkuvuoden tehtävälistalla, mutta ei vaan olla vielä ehditty yhdessa kangaskaupoille asti. Se pitäisi saada hoidettua nyt mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Jossain määrin sävymaailma on meillä jo selvillä, mutta mikään sen tarkemmin ei. Kaupoilla sulhanen saa itse valita, mikä miellyttää eniten. Ja onneksi mun ei sitä päätöstä tarvitsekaan tehdä itse. En todellakaan osaisi. Tykkään nimittäin niin monesta! Yksivärisistä, kuviollisista, silkkisistä, puuvillaisista, pilkuista, raidoista, ruuduista ja siksakista. Jotenkin kaikki tollainen veikeä toimii tosi hyvin nuorella ja eläväisellä miehellä (miksei toki vanhemmallakin!). Mutta voihan se olla, että joku vähän simppelimpi ja klassisempi malli olisi kuitenkin parempi.
Mitäs teillä tulee miesten kaulaan? Ja missä väärin te vaikutatte asiaan vai annatteko sulhoillenne vapaat kädet? Ja onko luvassa klassista vai jotain vähän rouheampaa? Jos Joni olisi sanonut haluavansa kaulaansa kravatin, olisi mulla ollut muuten senkin varalle jo omat toiveeni - kapea sellainen nimittäin. Mutta onneksi osattiin lukea toistemme ajatuksia ja haluttiin molemmat samaa.
Ps. Tänään ei tullutkaan perinneperjantaita. Ihan vaan siksi, etten näköjään ollut muistanut valmistella sitä etukäteen toisekseen tajusin vasta hiirtä "Julkaise" -napille viedessäni, että perjantaihan tänään on... ensi viikolla sitten taas!
Ps. Tänään ei tullutkaan perinneperjantaita. Ihan vaan siksi, etten näköjään ollut muistanut valmistella sitä etukäteen toisekseen tajusin vasta hiirtä "Julkaise" -napille viedessäni, että perjantaihan tänään on... ensi viikolla sitten taas!
Tuo kuva on kuin karkkilaatikko. Enpä osaisi minäkään valita tällaisista suosikkiani, saati sitten kangaskaupassa. :)
VastaaPoistaNiin todellakin on! :) Huh, onneksi ei tosiaan tarvitse osatakaan itse päättää! :)
PoistaTiedät kyllä, kuinka paljon arvostan itse tehtyjä juttuja! Sellaisesta jää ihan erilainen muisto sulholle ja sulhaspojille!
VastaaPoistaNiin minäkin toivon :)
PoistaVoi apua kuinka syötävän suloinen kuva! Mä harkitsen josko meidän koira saataisiin johonkin hääkuvaan mukaan ja sillehän tarvis saada noista mirreistä jokainen! :D Meillä mennään perinteisesti kravattilinjalla, omaa touchia mies tuo sitten tavallisesta poikkeavalla solmulla. :)
VastaaPoistaHaha, voi ei, olisi varmasti suloinen näky kyllä jossain näin hempeässä mirrissä :) Toikin on tosi kiva idea, että vähän tekee kravattiin jotain spesiaalimpaa erilaisella solmulla! :)
Poista