Tänä syksynä olen löytänyt puheutumiseeni yhden uuden suosikkivärin. En ole ihan varma, miksikä sitä pitäisi kutsua. Se on vähän kuin tumma smaragdinvihreä. Tai tumma petrooli. Tai tumma turkoosi... tosin vihreämpi. 

Surkeasta selityksestä huolimatta tiedätte varmaan mitä sävyä tarkoitan. Sitä kun on tänä syksynä olleet kauppojen hyllyt täynnä ja muutamia aivan ihania vaatekappaleita siinä sävyssä löytyy munkin kaapista. Yksi suurimmista suosikeista on H&M:n paitamekko.


Se on saanut käyttöä tosi paljon, ehkä juuri siksi, että se on helppo pukea valmiiksi asuksi. Se kanssa sopii monenlaiset sukkikset, oikeastaan kaikki mun nilkkurit ja yksinkertaisuudessaan ei mielestäni kaipaa sen suurempia korujakaan. Olen käyttänyt tätä mekkoa tosi paljon, mutta kuviin se ei ole osunut.

Kerran yritettiin kuvata asua, tän mekon kanssa, mutta ainoa siedettävä kuva oli lähikuva tuosta kultaisesta rusettiponnarista. Success.

IMG_1251WP_20131018_18_36_16_Pro

Asu oli kuitenkin niin mieleen, että kuvailin tämän asun vielä lattiaversiona. Silloin kun ei voi naama, kädet ja jalat sojottaa minne sattuu ja pilata kuvia. Haluaisin kovasti kertoa, mistä blogista sain idean asun kuvaamiseen lattialla, mutta en muista kuollaksenikaan. Näin tämän idean nimittäin joskus kauan aikaa sitten, jossain blogissa, mutta se oli sellainen blogi jota en seuraa. Satuin vain sen yhden kerran jonkun linkin kautta vierailemaan ja totesin, että hauska idea ja hauskaa vaihtelua.

Mitä te tuumaatte? En taida minäkän aina tällaiselle linjalle lähteä, mutta vaihtelu virkistää!

IMG_1256IMG_1254

Tässä asussa mekon kaveriksi puin lämpimän sävyiset asusteet. Vähän cowboyhenkiset, mutta naiselliset tekomokkanilkkurit ja samansävyisen vyön. Hiukset sutaisin puoliponnarille mekon kultaisiin nappeihin sopivalla rusettiponnarilla. Toistan ehkä itseäni, mutta tykkäsin.

IMG_1247IMG_1248

Vaikea uskoa, että mun pukeutuminen on muuttumassa suuntaan, jossa uusi värisuosikki on tumma vihreän sävy ja less is more. Tottahan se on, että enpä minä viime vuosina ole enää kovin pinkki, kimaltava ja pörröinen ollut oikeasti - sydämessäni vaan. Mutta kyllä se pinkki edelleen mun suosikkiväri kuitenkin on. Nyt ja aina!