Kuva: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com
Riisin heittäminen... se pirskatin riisin heittäminen. Jokainenhan tietää sen perinteen, että hääparin päälle heitetään riisiä heidän astellessaan kirkosta ulos ensimmäisen kerran avioparina. Liittynee jotenkin hedelmällisyyden takaamiseen, niinkuin melkein kaikki hääperinteet taitavat liittyä.
Jokainen varmaan tietää nykyään myös, että valtaosassa kirkoista riisin heittäminen on nykyään kiellettyä. Kukaan ei yksinkertaisesti saa heittää riisiä, samat säännöt kaikille ja that's it. Mutta kun mää haluan. Tiedän. Maailman karmein perustelu ja oon oikeastaan sitään mieltä, että kenenkään ei pitäisi sallia tehdä mitään, mitä perustellaan sanomalla mutta kun mää haluan. Mutta entä jos haluaa ihan oikeasti, ihan hirveän palavasti?
Mun mielestä se oli hyväksyttävämpi ajatus silloin, kun kiersi se myytti, että riisinheittokielto johtuu siitä, että riisinjyvien syöminen on linnuille vaarallista. Enhän minä ketään haluaisi satuttaa. Mutta kun sitten kävikin ilmi, että ei se ole! Riisinheittokielto johtuu ihan vaan siitä, että halutaat taata kaikille naimisiin menijöille tasapuolisen siisti kirkon piha. Ettei kenekään vieraiden vaan tarvitse astua edellisen hääparin riisinjyvien päälle. Ihan oikeasti.
No, kai ne linnut myös saattaa kakata siihen kirkon eteen, kun tulevat syömään herkullisia riisinjyviä.
Monet parit on korvanneet riisin heiton saippuakuplien puhaltamisella, tai sillä että heitetään jotain muuta, kuten ruusun terälehtiä tai silkkipaperisydämiä. Ensinnäkin, minä haluaisin saippuakuplia hääpaikalle saavuttaessa. Toisekseen, eihän ruusun terälehdet ole yhtään sen siistimpiä kirkon edustalla, kuin riisit. Ja kolmanneksi, riisin heitto on iskostunut mun mielessä oleelliseksi hääperinteeksi.
Mun riisin kaipuu juontaa juurensa siihen kun 90-luvulla olin morsiustyttönä serkkuni häissä. Minä ja sulhaspoikana toiminut veljeni asteltiin hääparin perässä kirkosta ulos ja saatiin oma osamme (silloin vielä sallitusta) riisisateesta. Ja uskokaa mua, kun sanon, että se on elävimmin niistä - mun ensimmäisistä - häistä mieleen jäänyt muisto.
Se oli niin jännää, se riisisade. Ja olin yllättynyt siitä, että se vähän sattuikin.
Mutta se oli hauskaa. Sekin oli hauskaa, että riisiä sai nyppiä hiuksista vielä pitkään. Morsian vähän riisiä hiuksissaan näytti myös niin kauniille. Ja hauskaa oli sekin, että sain auttaa niiden pienten pitsisten pussien teossa, joissa vieraille riisiä jaettiin. Muistan, että äitillä ja tädeillä oli hermo vähän kireällä, mutta musta se oli hauskaa. Sain annostella riisiä ja sitoa pussit kiinni pienellä silkkiauharusetilla.
Haluaisin niin kovasti riisisateeseen, että olen ihan vakavissani harkinnut sitä, että joko heitän riisiä ilman lupaa välittämättä siitä, että aiheutan pahennusta. Tai sitten palkkaan siivoojan. Ihan oikeasti, jos se on siitä kiinni niin maksan muutaman kympin siitä, että ISS:ltä tulee joku (raukka) siivooja käyttämään vartin imurin tai harjan kanssa siihen, että siivoaa meidän jäljiltä jääneet riisit.
Ajattelin kirjoittaa muutaman sanan riisin heittämisestä, mutta sainkin aikaan aikamoisen vuodatuksen. Näin palavasti suhtaudun riisin heittämiseen.
Mitä te olette mieltä? Oonko ihan hölmö vai onko riisin heitto teidänkin mielestä oleellinen hääperinne? Ja saa myös vinkata, jos joku tietää jonkun kirkon Jyvässeudulla, jossa riisiä saisi heittää vielä luvankin kanssa.
Haha ihana! :D (tässä välissä täytyy huomauttaa että mulla on ihan kamala hääkuume vaikka ei olla edes poikaystäväni kanssa vielä kihloissa, joten mun TÄYTYI liittyä lukijaksi tännekkin! :D) Mä oon ajatellut, että olis jotenkin ihana heittää niitä ruusunterälehtiä. Mulla tulee noista riiseistä vaan niin mieleen riisipuuro ja joulu että en kyllä sitä ajatusta häihini halua :D Mutta lentääkö ruusunterälehdet minnekkään? Tai voiko saippuakuplista jäädä jälkiä pukuihin tai mekkoihin?
VastaaPoistaEnsinnäkin, mahtavaa, että liityit lukijaksi! Kuule sano mun sanoneen, koskaan ei voi aloittaa valmistaututmista liian aikaisin, täytyyhän sulla olla jo kuviot selvillä sit jos ja kun se kosinta tulee ;D
PoistaHaha, voi ei miltä mun rakas riisin heitto kuulostaa sun korvaan! :D Mutta erittäin hyviä pointteja ruusun terälehtiin ja saippuakupliin liittyen. Ei ne terälehdet ainakaan kovin kauas lennä.. uskoisin, että niitä saa kyllä siinä kohdalla heitettyä ihan hyvin, mutta ei ne kyllä voi sinne portaiden yläpäähän asti lentää, niin että hääpari saisi niiden sateessa laskeutua portaita.. ellei sitten ihmisiä ole myös portaissa heittämässä, mutta itse en kyllä halua ketään siihen portaisiinkaan tönöttämään..
Ja nuo saippuakuplat.. tuo saippualänttiasia on kyllä oikeasti semmoinen, jota pitäisi testata ja tutkia ja selvitellä. Olisi kyllä äärimmäisen ankeata, jos vaikka morsiamen puku olisi täynnä keltareunaisia saippualänttejä loppu päivän! Mutta ne on kyllä kauniin ja hempeän näköisiä.. niitähän on sellaisissa hääaiheisissa purkeissakin, ehkäpä valmistajat olisivat älynneet ottaa likaantumisen huomioon...?
Voi kamalaa :D Ensimmäinen asia mitä päätin meidän häistä on ettei kukaan varmasti heitä yhden yhtä riisiä! Riisiä on sitten joka paikassa. Miten sen saa pois, se vaan kutittaa koko loppupäivän vaatteiden sisällä ja siellä kampauksessa :)
VastaaPoistaHaha! Aika hauskaa, näin ne mielipiteet eroaa :D ymmärrän kyllä sunkin pointin, voi olla että oot erittäin oikeassa, mutta mää ootan sitä silti innolla!
PoistaJust tän takia blogit on kivoja, voi jakaa mielipiteitä ja vaihtaa ajatuksia.. Nyt esimerkiksi oon huannut, että ei kukaan taida ymmärtää jos palkkaan siivoojan imuroimaan riisejä kirkon pihalta :D
Hei! Nyt vasta löysin tieni sun blogiin ja on pakko kommentoida tähän, vaikka vanha teksi onkin. Mä haluaisin kanssa ehdottomasti riisiä meidän häihin! :) Aluksi olin sitä mieltä, että saippuakuplat on meidän juttu. Mutta, sitten löysin aivan ihanan idean, miten riisit voi "paketoida" (mikä sanavalinta!) vieraille ja nyt en sitten mitään muuta haluaisi! Itse olen myös jyvässeudulta ja mielelläni kuulen myös jos jossain kirkossa saa sitä riisiä heittää. Ja noista saippuakuplista, niitä saa sellaisia mitkä eivät tahraa. Niin, ja onhan sitä myös sydänriisiä, mitä varmaan saa joka kirkon pihassa heittää. Se tosin on melko hinnakasta! -p-
VastaaPoistaMun on pakko sanoa, että mikä ihana ja onnellinen sattuma, että oot tänne eksynyt! Nimittäin mää en ollut tollaisesta sydnänriisistä kuullutkaan, mutta tän kommentin luettuani heti Googletin ja huusin täällä kovaan ääneen, että "JOOOO, mut on pelastettu!" :D
PoistaMiten mää en ollut moisesta kuullutkaan, ihan oikeasti? Toihan on ihan mahtava idea, vaikka oikeessa oot, että aika hinnakasta kyllä. Mutta valtaisa kiitos tästä ideasta!
Niin ja tervetuloa mukaan! Raportoin jos kirkkojen riisiasiaan saan lisää infoa, toistaiseksi en ole tätä kirjoitusta viisaampi. Niin ja saako udella milloin teillä olisi kenties häät tiedossa? :)
Kiva kuullu, että oli hyötyä! :) Se tosiaan on vaan aika arvokasta. Meillä on häät tiedossa vasta talvella 2016, mutta häähullu kun olen, on suunnittelu jo aloitettu :D Ja eikös hyvin suunniteltu ole puoliksi tehty ;D -p-
VastaaPoistaVoi se aika kuule hujahtaa nopeemmin, kun uskotkaan! Ja tosiaankin, noinhan se on: jos ei suunnittelisi etukäteen, niin miten sitten osaisi toimia, kun konkreettisten valmisteluiden aika on?! :D
Poista