UUSI ELÄMÄ

1

Tiedätte varmaan uuden elämän? Sen jonka kaikki aloittavat tammikuussa? Ei kun siis timmikuussa. Tuo surullisen kuuluisa muutos, joka tapaa loppua ennen kuin ehti alkaakaan. Suhtaudun siihen tosi ristiriitaisesti. Kyllä joillain muutos onnistuu ja vuodenvaihde on sopiva hetki se muutos tehdä. Ja minusta on hyvä, että ihmiset parantavat elintapojaan edes hetkeksi, vaikkei elämänmuutos pidemmällä tähtäimellä onnistuisikaan. Vähän on aina enemmän kuin ei yhtään. Mutta toisaalta taas en välitä yhtään näistä alkuvuoteen kasatuista paineista paremmaksi ihmiseksi ryhtymisen suhteen. 

Jotenkin tuntuu, että kerralla rykäisty totaalinen täyskäännös voi olla monille se tekijä, joka saa pään pyörälle ja tekee jatkamisesta vaikeaa. Tai se, että muutos tehdään ulkoisten paineiden takia. Kun tammikuussa kuuluu skarpata. Eikö olisi parempi pikkuhiljaa lisäillä elämäänsä niitä parempia tapoja? Jotta ehtisi tottua ja tykästyä rauhassa ennen kuin turhautuu alkuunsa? Ja eikö olisi parempi tehdä se just silloin, kun innostusta tuntuu? Ei kai ole mitään järkeä odottaa tammikuulle.

Varsinkin, kun kuntosalit ovat tammikuussa ääriään myöten täynnä eivätkä ne silloin ole mitään kivoja paikkoja tottuneemmallekaan treenaajalle. Itse ainakin tiedän, että tammi-helmikuussa salille on vaikea motivoitua, kun tietää mikä ruuhka siellä odottaa. Missään nurkassa ei saa treenata rauhassa ja minä ainakin kaipaan vähän omaa tilaa. Itse olen timmikuun täyskäännöksen tehnyt kerran, kun pari vuotta sitten aloitin vuodenvaihteesta aktiivisen juoksuharrastuksen. Hyvin meni siihen asti, että nilkastani meni nivelsiteet ja oikein pahasti vieläpä. Että se siitä uudesta elämästä aktiivisena juoksijana.

Onneksi juoksemisen voi aloittaa uudelleen koska vaan ja niin (taas kerran) tein joulukuun alussa. Marraskuussa alettiin tosissamme puhua siitä, että lähdettäisiin taas toukokuussa juoksemaan samaan hyväntekeväisyystapahtumaan, jossa juostiin viime keväänäkin. Joten tehtiin meille joulukuusta alkanut puolen vuoden treenikalenteri. Siinä on tietty määrä treenejä, jotka pitää saada tehtyä. Kahden kuukauden välein on pysäkki, jolloin katsotaan ollaanko pysytty tavoitteessa. Jos ollaan, tehdään jotain kivaa palkinnoksi! Ensimmäinen välipysäkki on muutaman viikon päässä ja toistaiseksi ollaan pysytty treenitahdissa... mutta kehonhuoltotahdissa ei niinkään. Venyttelyt ja putkirullailut jäivät joulukuulta aika vähälle, joten koko tammikuu on pitänyt kiristää tahtia niiden suhteen. Mutta kyllä se tästä!

2 3 4 5 6 7
| TAKKI - H&M | PIPO - BILLE BEINO (MIEHEN KAAPISTA) | TENNARIT - VAGABOND |

Hups, ei ollut tarkoitus paasata timmikuista ja mistä lie! Tarkoitus oli tulla höpöttelemään tuosta takista. Uusi H&M:n kuoritakki on nimittäin tällä hetkellä mun urheiluvaatekaapin suosikki. Mulla ei ole ollut vuosiin mitään tuulitakkia tai kuoritakin tapaistakaan, joten lenkkeily yhtään kosteammalla kelillä on ollut aika epämiellyttävää. Kaiken kosteuden itseensä imevä fleecetakki ei todellakaan ole mikään paras vaihtoehto näihin kuukaudesta toiseen jatkuviin vesisateisiin.

Tämä vaate on taas yksi todiste siitä, että kyllä kivat ja toimivat urheiluvaatteet vaan on käteviä, kun ne ihan oikeasti innostavat vetämään ne niskaan ja suuntaamaan ylös, ulos ja lenkille. Tätä voi käyttää näilläkin keleillä, kunhan vaan kerrostaa alle riittävästi lämmintä.

Näissä kuvissa muuten oltiin kävelemässä salille, joten nassu on ihan luonnontilassa. Siinäpä eiliselle jatkoa ja lisää faktoja musta: en ikinä treenaa meikit naamassa enkä myöskään koe pienintäkään ongelmaa näyttäytyä julkisilla paikoilla ihan au naturel.

Mitä tykkäätte mun uudesta lenkkeilytakista? Tuliko sun aloitettua vuodenvaihteessa uusi elämä? Jos tuli, miten on sujunut? Ja hei, käsi ylös jos paikalla on muita, joille meikittömyys on ennemmin sääntö kuin poikkeus!

6 Kommenttia

  1. Paljon helpompaa urheilla meikittömänä. Tottakai julkisilla paikoilla, esim. kaupassakäynti, voi olla ihan luonnontilassa. Sinulla on niin hyvät piireet ja hyvät kulmakarvat, että eihän tuo look kaipaa parannusta. Huulipuna on kyllä joissakin kuvissa oleellinen asuste.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Olipa ihana kommentti, nyt täyttyy sanoa, että ilahdutit mua sanoillasi ihan hirveästi :)

      Sama täällä, että kaupassakäynti ei minusta meikkiä kaipaa! Ja huulipuna on kyllä tosiaan niin kätevä piriste, jos jotain väriä ja eloa kasvoilleen helposti haluaa :)

      Kiitos tosi paljon! Omasta mielestäni mun naama kyllä kaipaa kipeästi ripsiä, jotka luonnostaan ovat mulla ihan näkymättömät! Kulmakarvat onneksi antavat ryhtiä, ja ovat mulla tosiaan luonnostaan näin tummatkin :) jumpan jälkeen en kyllä rohkene kauppaa kauemmas meikittä mennä, koska mun naama on oikeasti punainen kuin paloauto :D

      Poista
  2. Tosi kivan näköinen takki! Toiset sitä vaan löytää kaupasta kaikkea mukavaa...
    Kyllä kaikenlaista ei-luonnollista kosmetiikkaa tulee päivittäin käytettyä helposti enemmän kuin laki sallii, joten hyvä vaan olla ilman meikkejä silloin kun ei tarvitsee "edustaa". Vapaapäivät kotona voi olla vapaapäiviä siinäkin suhteessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti äiti! No, onneksi aina silloin tällöin.. mutta eipä mulla ole vuosiin tällaista ollutkaan, että ei nyt ihan kovin helpolla mullekaan löydy :D

      Samaa mieltä, kyllä iho tykkää kun saa hengittää ihan rauhassa :)

      Poista
    2. Eikä nämä kuntokuurit mene muutenkaan aina putkeen. Oma timmikuukausi alkoi pääkallokeleillä ja huonosti hiekotetuilla teillä, sitten siihen päälle kovat pakkaset,1,5 viikkoa influenssaa ja sitten siitä toipumista. Siispä vain hermoilla timmikuukausi! Ne onkin kivan kireinä!

      Poista
    3. Suunta on onneksi sitten vaan ylöspäin :D

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥
Vastaan kaikkiin kommentteihin!