1

Moikka kaikki! Tänään on blogin puolella jännä päivä luvassa, kun asukuvien lisäksi eetteriin lähtee asukuvausvideota, huih! Mutta oikeasti, keskiviikko se vasta jännä päivä olikin, kun sain viiden kieppeillä mieheltäni viestin, että nähdään töiden jälkeen keskustassa, mulla on sulle yllätys! Iiks! Minähän olen ihminen, joka rakastaa yllätyksiä, mutta vain silloin jos ne tosiaan on yllätyksiä. Musta on piinaavaa tietää, että joku yllätys on luvassa, mutta sitten joudun odottelemaan pitkään, että saan tietää mikä se on. Puolen tunnin odottelu oli vielä enemmän kuin hyväksyttävä!

Hurautin pyörällä paikkaan, jossa sovittiin tapaavamme ja lähdettiin siitä polkemaan sitten kohti varsinaista pääkallopaikkaa. Olin 90 % varma, että yllätys on se, että mennään syömään Friends & Burgersiin. Olin nimittäin puhunut viimeksi edellisenä päivänä, että haluaisin sinne. Mutta ei ollutkaan Friends & Burgers vielä testivuorossa, sillä pyörät parkkeerattiin Postitalon eteen ja Joni lähti kävelemään kohti kyseisen pytingin ovia. Niitä ovia, joista mennään myös Rajala Pro Shopiin sisään. Siinä vaiheessa aloin jo aavistaa ja oikeaan osuin. Sain nimittäin yllärilahjaksi ihan oikeasti vuosia haaveilemani Olympus Pen -kameran! Iiiiks! Myyjäkin kysyi, että onko mulla synttärit. Mutta ei ollut ei. Joni oli aikonut ostaa sen mulle joululahjaksi, mutta ei malttanutkaan odottaa. Olin muuten pikkaisen polleaa (ja äimistynyttä) tyttöä, kun vajaa tunti myöhemmin astelin ulos se ihan täydellinen valkoinen Olympus Pen e-pl 7 käsissäni. Iiiks!

2345
| HATTU - LINDEX | NEULE - VERO MODA | FARKUT - CUBUS | NILKKURIT - ELLOS |

Tämä pitkä esipuhe johtaa siis siihen, että pari päivää ollaan räpsitty kuvia ja opeteltu uuden kameran käyttöä ihan taukoamatta. Aika paljon opeteltavaa kyllä meillä on. Me kun ollaan tähän asti räpsitty vain Canonilla. Eilenkin töiden jälkeen oli sitten hinku päästä ulos kuvailemaan, ja ajateltiin nappailla asukuvia. Ainoa vaan, että mulla oli historiallisen huono hiuspäivä. Mun kuontalo oli päälaelta jotain lehmän nuoleman ja sähköiskun saaneen väliltä. Mutta onneksi on hatut! Sellainen päähän suosikkineuleen kaveriksi. Ja viimeisetkin nuhjuisuudet saa huijattua piiloon kirkkaan pinkillä huulipunalla.

Tämän asun kanssa jatketaan samalla linjalla kuin edellisen kesän uniformun. Nimittäin tämä on ollut mun alkusyksyn uniformu. Täydellinen pitkä puuvillaneule ja täydellisen pehmeät farkut. Siinäpä se!

Asukuvailun lomassa Joni näpsi salaa myös videoklippejä. Mulla on ollut hirveä hinku alkaa kokeilla myös videoiden tuottamista. Siksikin tämä kamera oli ostoslistalla. En todellakaan tiennyt tulevani kuvatuksi vaan poseerasin valokuvia varten. Niistä tuli kuitenkin ihan hauskoja klippejä, joten päätettiin koota ne noin minuutin mittaiseksi behind the scenes -pätkäksi. Kannattaa kurkkia, siellä nimittäin mun rakas kuvaajakin saa oman osansa.. siis siinä vaiheessa kun tajusin, että täällähän videokuvaillaan ja tartuin itse kameraan!


Mutta mitäs tykkäätte asusta? Minä voisin asua tässä päivästä toiseen. Ja aikaslailla niin on tullut tehtyäki. Harmaa on jotenkin viime vuosina raivannut tiensä mun perusvärien ykköseksi. Joskus lukioaikoina se oli ruskea, tässä välissä tummansininen ja nyt se on harmaa. Jotenkin tuntuu sille, ettei harmaita neuleita varsinkaan voi olla liikaa! Oletteko tehneet samoja havaintoja? Vai mikä on teidän perusväri?

Ja hei - ihanaa viikonloppua kaikille! Tämäkin viikko on taas juossut hirveää vauhtia. Hidastuisipa aika edes vähän seuraavan kahden päivän ajaksi.