Ajattelin avata sanaisen arkkuni erään asian suhteen, joka tuntuu olevan hyvin vähän esillä hääblogimaailmassa. Tämä postausaihe on ollut listallani jo pitkään, mutta näpytellessäni kommenttia Sapen budjettia käsittelevään postaukseen, päätin tarttua härkää sarvista samoin tein.

Eli siis kyllä - osan meidän häiden kustannuksista maksavat meidän vanhemmat. Eivät siksi, että me oltaisiin pyydetty tai rahallista apua tarvittu.. vaan siksi, että he haluavat. Mitään tiettyjä summia ei ole sovittu. Me ollaan tehty molempien vanhemmille selväksi, että mitään heidän ei tarvitse maksaa. Vaan saavat maksaa jotain, jos heistä sille tuntuu.

Oleellista tässä meidän järjestelyssä on kuitenkin se, että minä ja Joni ollaan keskenämme päätetty, että mitään ja ihan oikeasti yhtään mitään ei tule meidän häihin siksi, että raaskitaan ottaa kerta joku muu maksaa. Vaan kaikki päätökset ja hankinnat tehdään ajatellen, että me maksamme sen omista pennosistamme. Ja sitten jos vanhemmat haluavat jossain rahallisesti auttaa niin se on vain plussaa. Ei ehto jonkun hankkimiselle tai onnistumiselle.

Esimerkiksi voidaan ottaa vaikka minun hääpukuni. Kun suuntasin sen ostamaan, siirrettiin häätililtä puvun hinta mun käyttötilille. Maksoin puvun itse ja illalla äitille soitellessani äiti sanoi siirtäneensä pukurahaa meidän hääsäästötilille. "Ai.... kiitos äiti! Ei todellakaan olisi tarvinnut!", sanoin minä. "Niin, mutta minä halusin maksaa mun pikkutytön hääpuvun!", sanoi äiti. Ja en todellakaan ole niin ylpeä, että sitä äitiltäni kieltäisin. Vaan sen sijaan kiitin vielä aika monta kertaa lisää!

Euro_coins_and_banknotes

Minä tosiaan olen ensimmäinen meidän sisarusparvesta (minä ja veljeni ollaan näköjään niin isoja, että muodostetaan oikein parvi), joka menee naimisiin. Ja äiti ja iskä ovat aika innolla mukana. Iskähän hermostui meidän kihlajaisten yhteydessä mun ja äitin kokkailuun ja leipomiseen ja sanoi, että hän sitten maksaa häiden ruuat, ettei mitään tarvitse tehdä itse, kun hän ei jaksa katsoa tollaista hermoilua. Hehe... on isi vieläkin puhunut pitävänsä lupauksensa, mutta ruuat on niin kallis niitti, ettei kyllä sallita iskän maksavan niitä kokonaan.

Jonin puolella taas tilanne on se, että Joni on perheensä kuopus. Tulevat appivanhempani ovat halunneet auttaa rahallisesti Jonin vanhempia sisaruksia häidensä järjestämisessä ja eivät halua tehdä poikkeusta kuopuksensakaan kohdalla. Joten Joninkin vanhemmat tulevat maksamaan jotain. En vielä tiedä mitä, enkä kuinka suurella summalla, mutta kaikesta avusta tulemme olemaan kiitollisia.

Nyt se on sanottu ääneen. Asia, josta on aika vähän hääblogien puolella kirjoiteltu. Tiedän, että monet parit haluavat maksaa häänsä kokonaan itse. Ja kai on niitäkin, jotka saavat jeesiä vanhemmiltaan, mutteivat halua siitä puhua. Ensimmäiseen kategoriaan voitaisiin mekin kuulua. Siis siinä mielessä, että ollaan kyllä valmiita maksamaan kaikki kulumme itse.. mutta sitten taas, emme näe mitään syytä kieltäytyä vanhempien tarjoamasta avusta. Niin kauan kuin sitä apua tarjotaan vilpittömästä auttamisen halusta, eikä velvollisuudentunnosta. 

Miten tilanne on teillä? Onko apua edes tarjottu teille? Ja oletteko ottaneet vastaan vai kieltäytyneet kohteliaasti ja halunneet hoitaa kaikki kustannukset itse?