MITEN PUKEUTUA TÖIHIN PAKKASELLA?

31.1.19

Kuten jo hyvin tiedätte, mää nautin näistä talvikeleistä koko sydämestäni! Mutta eivät ne työpukeutumista ihan helpoksi tee. Varsinkaan, kun työmatka pitää sisällään sekä lumessa ja pakkasessa tarpomista että julkisissa liikennevälineissä hikoilemista. Tässä viisiä vinkkiä, joita itse käytän talvien työmatkoilla. Jättäkää ihmeessä kommentteihin teidän parhaat vinkit!

P3101372 P3101338

Kunnon ulkohousut sukkahousujen päälle

Ah sukkahousut! Rakastan niitä ja inhoan niitä samaan aikaan, mutta sitä ei käy kieltäminen etteikö sukkahousut ole kätevä kapine talvisessa työpukeutumisessa. Mekko ja sukkahousut sujahtavat helposti toppahousujen alle ja toppiksissa ei työmatkalla jäädy. Töissä vaan ulkohousut pois ja valmista tuli!

Löysempien housujen alle sukkikset tai kalsari

Jos ei huvita mekkoilla niin toinen tapa pitää koivet lämpimänä on vanhat kunnon kupongit. Nykyään tämä on tosi helppoa, kun housumuoti ei ole läheskään niin kireää kuin muutama vuosi takaperin. Ainakin mun kaapissa on nykyään paljon paperipussivyötäröisiä housuja, joihin pitkikset mahtuvat alle mainiosti. Ne voi napata välistä pois työpaikan vessassa tai pukkarissa. Kätevä vaihtoehto on laittaa housujen alle sukkikset. Ne monesti ovat vähemmän kuumat, joten et läkähdy vaikket jaksaisi jumpata niitä pois.

Housujen väriset säärystimet (tai villasukat)

Suurin osa mun housuista on lahkeeltaan vajaamittaisia, eli jättävät nilkat paljaaksi. Saapasmalliset talvikengät olisivat yksi pelastus tähän tilanteeseen, mutta toinen mainio vaihtoehto on housujen väriset (usein siis mustat) säärystimet tai pitkävartiset villasukat. Vetäise säärystimet koipiin matkan ajaksi ja nappaa toimistolla pois. Niitä ei oikeasti edes meinaa huomata, jos sattuvat housujen väriin sopimaan, joten voit huoletta vetäistä päivän palaverireissut säärystimet paikallaan.

Pidä töissä toimistokenkiä

Tämä kannattaa! Meidän työpaikalla käytetään ulkokenkiä kaikkialla. Yleensä olen töissä ilman kenkiä sukkasillaan tai paljain varpain, mutta talvella sekään ei pelitä, kun lattiat tulvivat kenkien mukana sisään tullutta lumisulaa. Siksipä ratkaisu on ehdottomasti toimistokengät! Jotkut neutraalin väriset, moneen sopivat ja mukavat kengät toimivat hyvin. Ja työmatkat voi lompsia vaikka missä värikkäissä vaelluskengissä (kuten yours truly). Jos välität asujesi ulkonäöstä niin muista kuitenkin ajatella sukkia! Kerran kirjavat, nyt kulahtaneet Happy Socksit ovat vähän turhankin iloiset mustissa balleriinoissa.

Kerrospukeudu, mutta älä keinokuituneuleisiin

Kerrospukeutuminen on iso juttu kaikessa ulkoilupukeutumisessa - niin myös työmatkalla. Ja lupaan ja vannon, että se metrossa läkähdyttävä hikoilu vähenee merkittävästi, kun et kerrosta itseäsi akryylineuleeseen. Monet keinokuiduthan ovat käytännössä muovia, joten ilmiö on sama kuin seisoisit huoneenlämmössä jätesäkki toppatakin alla. Hiki alkaa takuuvarmasti virrata! Kerrospukeutumisen hyötynä on myös se, että vaatekerrokset pääsevät hyötykäyttöön myös toimistolla, jos teilläkin lämpötila vaihtelee mm. paikalla olevan ihmismäärän mukaan. Esim. löysemmät neuleet sopivat monien asujen päälle tosi hyvin!

P3101364 P3101286 P3101297

Onko sulla käytössä samoja vinkkejä? Entäpä mikä on sun paras vinkki? Vai tuskailetko samojen asioiden kanssa ylipäänsä? Mun täytyy kyllä tunnustaa, että oon siitä tosi onnekkaassa asemassa, että meidän työpaikalla ei ole pukukoodia. Sinne voi mennä hyvinkin rennossa asussa, jos sille tuntuu!

MAAPÄHKINÄ-PORKKANAKEITTO (VEG)

30.1.19

Hyvää kotiruokakeskiviikkoa! Kylläpä viikot hujahtelee, hädin tuskin ehdin kotiruokakeskiviikkojen välissä postata normaaleja asioitani. Onko teillä sama tilanne? Jos on niin tämän päivän vegaaninen keitto-ohje sopii sulle just täydellisesti! Keitot on nimittäin helppoa, edullista ja nopeahkoa arkiruokaa. Parasta keitoissa on, että sitä voi helposti pyöräyttää ison kattilallisen ja maku vain paranee, kun soppaa lämmittää pitkin viikkoa.

LEMPEÄN TULINEN MAAPÄHKINÄ-PORKKANAKEITTO (VEGAANINEN)


Tarvitset

4 valkosipulinkynttä
2 chiliä
1 rkl rypsiöljyä
1 kg porkkanaa
reilu litra vettä
2 kasvisliemikuutiota
½ dl maapähkinävoita
1 tölkillinen kookosmaitoa
tuoretta basilikaa
tuoretta  minttua
mustapippuria

Tee näin
  1. Kuori porkkanat ja pilko parin sentin paloiksi. Viipaloi chilit, kuori ja viipaloi valkosipulit.
  2. Laita kattilaan öljy, valkosipulit ja chilit. Kuullota kevyesti.
  3. Lisää kattilaan porkkanat, vesi ja kasviliemikuutiot. Anna kiehua kunnes porkkanat ovat pehmenneet.
  4. Ota kattila liedeltä ja soseuta sileäksi.
  5. Lisää joukkoon maapähkinävoi ja kookosmaito. Lisää vettä, jos keitto on liian jäykkää!
  6. Silppua kourallinen basilikaa ja kourallinen minttua. Sekoita keittoon yrit ja mustapippuri. Maista suola ja lisää tarvittaessa. 

Ripottele annoksen päälle haluamiasi siemeniä, meillä tässä kurpitsansiemeniä. Sitten nauttimaan! 

Keiton kylkeen sopivat myös mainiosti esim. valkosipuliset ruistikut. Ne voit tehdä paahtamalla kunnolla rapeaksi pari viipaletta haluamaasi ruisleipää. Sivele paahdetun leivän pintaa puoliksi leikatun valkosipulinkynnen leikkuupinnalla. Leikkaa leipäpalat tikuiksi (esim. ruispala kahteen tai kolmeen osaan) ja ripottele päälle pari pisaraa öljyä.

Maapähkinä-porkkanakeitto vegaaninen - Pitsiniekka 2019-01-1

Tämä ruokaidea oli muuten tuon rakkaan mieheni bongaama! Yritän opetella vähentämään touhotusta ja osa sitä on se, että annan Jonin päättää viikon ruuat, tehdä kauppalistat ja käydä kaupassa. Se on tosi harvinaista. Eikä todellakaan siksi, ettei Joni osaisi, haluaisi tai tekisi. Mutta mulla on vaan pakotta tarve touhottaa ja pitää langat käsissäni, joten en ole kovin herkästi antanut.

Idean antnut resepti löytyy muuten täältä, mutta muokattiin reseptiä meidän makuun sopivammaksi. En ole mikään valtaisan suuri maapähkinävoin fani, mutta tässä meidän reseptissä se ei ole liian hallitseva ja peitä kaikkia muita makuja alleen, Suosittelen kokeilemaan! 

Toivottavasti tämä ihana, lämmittävä ja täyteläinen keitto maistuu teillekin!

RAKASTAN TALVEA

30.1.19

Oi tätä ihanaa talvea! Istagramissa jo vähän naureskelinkin sille, miten talvinen sää saa suomalaisten säästäpuhumisinnon suorastaan puhkeamaan kukkaansa. Ensin toinen puoli ihastelee tai kauhistelee talvisia kelejä, ja perään toinen puoli päivittelee sitä, että pitääkö kaikkien taas toitottaa, että lunta on tullut. Minua ei lumen ihastelu haittaa yhään ja kauhistelukin vain naurattaa. Koska onhan lumi nyt ihan parasta!

Meidänkin parvekkeella, meren rannalla Helsingissä, on varmaan puoli metriä lunta! Tämä on neljäs talvi, kun me asutaan Helsingissä eikä vielä koskaan aiemmin ole ollut näin paljon lunta. Ollaan tehty viikon sisään pari kertaa vispipuuroa ja on aina pakko viedä kattila parvekkeelle lumihankeen jäähtymään ennen vaahdotusta. Tai ensimmäisellä kerralla oli pakko, koska oli kiire. Toisella kerralla ei ollut pakko, mutta haluttiin. Olihan se nyt hauskaa, kun koko kuuma kattila vajosi lumihankeen ja kun mentiin hakemaan jäähtynyttä puuroa sisälle, ei kannesta näkynyt kuin nuppi!

Käytiin myös toissa viikonloppuna pulkkamäessä. Kyselin (taas siellä Instassa tietenkin) vinkkejä pääkaupunkiseudun parhaaseen pulkkamäkeen ja sainkin ihanasti vastauksia. Paloheinä oli selvä voittaja, joten suunnattiin sinne. Osin myös siksi, että siellä sai kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kun tuo puolisoni kaipasi hiihtoladuille.

Paloheinän pulkkamäki oli kyllä keräämiensä äänien arvoinen! Siellä oli leveä, suhteellisen pitkä ja tosi kovavauhtinen mäki. Mäessä oli ihan valtavasti muutakin porukkaa, mutta hyvinhän sinne mahtui. Ainoa harmittava asia oli ihmisten käytös. Eikös nyt toki ole ihan selvää, että kun olet laskenut alas, lähdet kipuamaan ylös tismalleen samaa reittiä, jota laskit alas.... eikun hups! Näin siis suurin osa mäenlaskijoista toimi, vaikka maalaisjärki ja mäen reunalla olevat kyltit kyllä olisivat kehottaneet kipuamaan sitä rinteen reunaa ylös, jotta keskellä rinnettä voisi laskea.

Täytyy tunnustaa, että muutamalle mäenlaskijalle asiasta huomautin..

Pitsiniekka 2019-01-26 Pitsiniekka 2019-01-27

Käytöstapakiukusta huolimatta pulkkamäessä oli ihan uskomattoman hauskaa! Siis niin hauskaa, että nauroin vedet silmissä ja vatsalihakset kipeänä. Rinteessä oli aikamoisia töyssyjä ja voitte vaan kuvitella kuinka paljon meidän massalla ja vauhdilla niihin laskeminen hyppäytti. Ja Joni yrittin kovasti jarruttaa ja ohjata meitä, ettei mentäisi niihin. No, seurauksena mun naamalle suihkusi niin paljon lunta, etten saanut edes suuta kiinni, kun ylähuulen ja hampaiden välissä oli iso lumipaakku. 

Ja tietenkin mentiin silti niihin pomppuihin ja lennettiin kaaressa pulkan kyydistä! 

Just kaikki tuo on yksi mun lemppariasioita talvessa. Niin paljon  mahdollisuuksia lapsettaa! Pulkkamäkeä, lumisotaa, luistelua, potkukelkkailua ja vaikka mitä ihanaa. Posket menevät ihan punaiseksi, ripset huurustuvat ja varpaat viilenevät. Ja sitten pääsee sisälle lämmittelemään (olispa sauna, sanon vaan) ja juomaan lämmintä kaakaota. Kyllä kiitos!

Kyllä raastoi sydäntä nähdä eilen, että viikonloppuna Helsingissä menee lämpötila plussalle. En oo yhtään valmis siihen, että nuo ihanat kinokset sulavat loskaksi ja sitten vieläpä jäätyvvät perään. Onneksi meillä on maaliskuussa luvassa myös reissu Lappiin niin pääsee varmasti jatkamaan vielä talvihupeja, vaikka Helsingissä lämpenisi.

Mitkä on sun fiilikset, nautitko talvesta vai joko riittäisi? Mites pulkkamäki, lähdetkö mun kanssa?

VEGAANISET KORVAPUUSTIT

22.1.19

Aloitetaan heti tärkeimmällä: vegaanisten korvapuustien tekeminen on ihan yhtä helppoa kuin tavallistenkin korvapuustien! Siinä tarvitsee huomioida ainoastaan seuraavat asiat:
  • Käytä kasvimaitoa lehmänmaidon sijasta
  • Käytä vegaanista margariinia
  • Skippaa kananmuna taikinassa kokonaan
  • Voitele pullat soijavanukkaalla (tai sokerivedellä tai kahvilla tai jätä voitelematta!)
Niin helppoa se on! Taikinaan tulevaa kananmunaa ei tarvitse korvata millään, et edes huomaa mitään eroa taikinassa. Minä käytän leivontaan aina iKaffe kauramaitoa, koska vaahtoutumisensa takia se on ainoa kasvimaito, jota me ostetaan.

Voitelu onkin se oikeasti haastavin muutos! Ennen ensimmäistä vegaanista pullasessiota etsin käsiini Kamomillan konditorian postauksen pullan voitelusta. Kaikista houkuttelevimmalle omaan silmään vaikutti soijavanukas ja tosiaan lopputulos oli täydellisen kiiltävä! Mulla tosin oli suuria haasteita löytää meidän lähikaupoista jotain suhteellisen mietoa soijavanukasta. Valikoimissa oli lähinnä suklaan makuista. Yhdessä kaupassa oli myös kookoksen makuista, joten ostin sitä ja hyvin toimi! Yhtään kookoksen makua ei enää pullissa huomannut.

Sitten ei muuta kuin leipomaan! (resepti kuvan jälkeen)

Vegaaninen korvapuusti-2

Tarvitset


Pullataikinaan
5 dl iKaffea tai muuta valitsemaasi kasvimaitoa
1½ dl sokeria
2 pss kuivahiivaa
1 rkl kaardemummaa
ripaus suolaa
n. 13 dl vehnäjauhoa
125 g vegaanista margariinia

Korvapuustin sisälle
n. 50 g vegaanista margariinia
sokeria
kanelia

Korvapuustin pinnalle
Pikarillinen soijavanukasta voiteluun
Raesokeria

Tee näin

  1. Sekoita kuivahiivat pariin desiin vehnäjauhoa. Lämmitä kasvimaito kättä hieman lämpimämmäksi ja sekoita jauhojen joukkoon.
  2. Lisää joukkoon sokeri, kaardemumma, ja suola.
  3. Lisää loput jauhot vähän kerrallaan ja alusta taikinaksi.
  4. Lisää pehmeä margariini ja vaivaa taikinaa vähintään 5 minuuttia.
  5. Peittele taikinakulho liinalla ja anna kohota lämpimässä paikassa ainakin puoli tuntia.
  6. Kun taikina on kohonnut, kippaa se jauhotetulle pöydälle ja jaa puoliksi.
  7. Kauli taikina suorakulmioksi, voitele kaulittu taikina margariinilla ja ripottele päälle sokeria ja kanelia.
  8. Kääri taikina rullaksi ja leikkaa "kolmioiksi" tähän tyyliin / \ / \ / \ / \ /
  9. Nosta korvapuustit pellille kapea kärki ylöspäin, leveämpi leikkaamaton pinta alas päin ja leikkuupinnat sivuille päin. Aseta kaksi etusormea kapeaa kärkeä vasten ja paina alaspäin, jotta korvapuusti litistyy.
  10. Voitele puustit soijavanukkaalla ja ripottele päälle raesokeria.
  11. Paista 225:ssä asteessa uunin keskitasolla 8-10 minuuttia.
  12. Kun ensimmäiset puustit ovat uunissa, valmistele toinen taikinan puolikas paistoa vaille valmiiksi kohdasta 7 alkaen!

Valmista tuli! Sitten ei muuta kuin lämpimistä puusteista  nauttimaan!

VIIKONLOPPU OMAN MIELEN MUKAAN

19.1.19

Ihanaa viikonloppua! Millaisia suunnitelmia sulla on täksi viikonlopuksi? Mulla ei paljon mitään, mutta sitten toisaalta kuitenkin on. Meillä on tänä viikonloppuna ihan vapaa viikonloppu ilman yhtään ajastettua menoa tai paikkaa, jossa olla. Ihanaa!

Vaikka se onkin ihan parasta, on se jotenkin myös vaikeaa. Ohjelmattomia ja reissuttomia viikonloppuja ei meillä edelleenkään ole kovin paljon, joten silloin kun on mahdollista, ei suunnitella viikonlopulle mitään menoa eikä reissua. Ja tunnen siitä jotain outoa syyllisyyttä. Kun on niin paljon kaikkea tarjolla. Ja pitäisi tehdä ja nähdä ja kokea. Mulle tulee sellainen olo kuin mun pitäisi jotenkin pyytää anteeksi sitä, että olen niin laiska, että en tee mitään riittävän suurta ja hienoa. Oon vaan ja rentoudun. Enkä edes niin hienosti, että downshiftaisin. Ihan vaan tavallisesti laiskottelen.

Tänä viikonlopuna siis ei ole mitään suunnitelmia!

Eilen perjantaina siivottiin koko kämppä, pestiin kolme koneellista pyykkiä, laitettiin iso satsi ruokaa viikonlopuksi, käytiin kaupassa ja saunavuorolla. Sen jälkeen tehtiin vielä pitsaa.

Tänään lauantaina sillä välin, kun Joni on pelaamassa pipolätkää mää oon kuunnellut vinyylilevyjä, ottanut muutamia kuvia, käsitellyt kuvia, nyt kirjoitan blogia ja sen jälkeen jatkan lukemista (mulla on kesken lempparini Taru Sormusten Herrasta). Ehkä vielä ulkoillaan yhdessä, kun tekisi mieli lentää dronella, kun ei ole niin kova pakkanen. Sen jälkeen ajateltiin pitää leffaputki, käytiin nimittäin tällä viikolla Vitosen divarissa ja ostettiin kahdeksan leffaa. Muun muassa kaikki kolme Hobitti-leffaa, joita ajateltiin katsoa.

Huomenna sunnuntaina meillä on ulkoilupäivä. Täällä etelässäkin on niin ihanan paljon lunta ja kauniita ja aurinkoisia päiviä, että ajateltiin mennä pulkkamäkeen! Olen tänään kysynyt Instagramissa suosituksia pulkkamäistä (kiitos vaan vinkeistä). Ja ennen pulkkamäkeä aamulla tehdään kotona brunssia. Sitten illalla Jonin täytyy tehdä vähän töitä ja minä ajattelin sillä välin kirjoitella blogia.. opiskellakin voisin, mutta tuskin jaksan. Ai niin ja kynnet haluaisin lakata!

Huomaatteko? Tällaiseen me vaan haaskataan viikonloppuja, "ettei tehdä mitään".

P2100783 Pitsiniekka Viikonloppu 2019 P2100737
| NEULE - LINDEX | HAME - H&M | NILKKURIT - ELLOS |

Miksi musta tuntuu tolle? Miksi ihmeessä oon onnistunut asettamaan itselle jopa kriteereitä sille, mikä lasketaan riittävän hyväksi tavaksi viettää viikonloppua? Nuorena suurin osa viikonlopuista oli tämän tyylisiä. Lukemista, ulkoilua kavereiden tai perheen kanssa, ruuanlaittoa tai leipomista (silloin tosin apulaisena lähinnä), telkkaria, saunomista ja vain olemista. Kaikkea sitä mikä oikeasti rentouttaa ja lataa akkuja taas seuraavaa arkiviikkoa varten. Ihan parasta!

Miten voi olla, että nykyään omien lemppariasioiden tekeminen tuntuu riittämättömälle? Pitäisi mukamas olla reissussa, tavata kaikkia kavereita, käydä vähintään elokuvissa ja taidetapahtumissa. LUX Helsingissä olisi kyllä pitänyt oikeasti käydä, mutta kun en sitäkään saanut aikaiseksi.

Tämä asenne on kyllä vääryys, joka pitää oman pään sisällä korjata. Saako syyttää sosiaalista mediaa? Tai edes sitä, että asutaan Helsingissä? Ihanaahan se ainakin olisi, jos syyn voisi vierittää jonkun toisen harteille, mutta ei se taida ihan niin helppoa olla. Noh, tänä viikonloppuna teen sen minkä voin: vietän viikonloppua just noiden asioiden parissa ja nautin. Itsehän olen just näin valinnut 

Siispä ihanaa viikonloppua just sullekin! Toivottavasti saat viettää sen sun lemppariasioiden parissa!

HUMMUS (VEG)

16.1.19

Meidän taloudessa siirryttiin vegaaniseen ruokaan viime kesänä. Arkiruokien suhteen muutos edelliseen ei ollut enää kovin radikaali, mutta yksi asia on aiheuttanut eniten päänvaivaa: Mitä vegaani laittaa leivän päälle?

Määhän olen aina aiemmin elämässä vannonut ruisleivän ja juuston taivaallisen yhdistelmän nimeen. Mutta mitäs nyt, kun vanha rakas Oltermanni ei ole enää mahdollisuus? Meillä isoimmaksi pelastajaksi on tullut itse tehty hummus, koska se on varsinkin paahdetulla ruispalalla tai hapankorpulla herk-ku-a! Mutta rehellisyyden nimissä myönnettäköön, että ei se missään tapauksessa ravaista, suolaista ja sulavaa juustoa korvaa. Hyvä (ja terveellisempikin) vaihtoehto se kuitenkin on ja melkeinpä viikottain sitä tehdään!

Hummusta voi muokata ja maustaa monella tavalla (esim. punajuurta tai aurinkokuivattuja tomaatteja lisäämäällä), mutta alta löytyy meillä eniten käytössä oleva perushummuksen respeti.

Ruoka -5

RESEPTI: ITSE TEHTY HUMMUS

Tarvitset

3 dl keitettyjä kikherneitä (tai 1 iso tölkki valmiita)
½ sitruunan mehu (tai pari ruokalusikallista purkista)
1 rkl tahinia
2 rkl oliiviöljyä
loraus vettä
ripaus suolaa
paprikajauhetta


Tee näin

  1. Laita kikherneet (jos käytät säilykkeitä, kaada neste ensin pois), sitruunamehu, tahini, öljy ja suola yleiskoneen kulhoon tai tavalliseen kulhoon jos käytät sauvasekoitinta.
  2. Käynnistä yleiskone (tai käyttele sauvasekoitinta..) ja surauta karkeaksi massaksi. Meidän yleiskonetta pidän yleensä käynnissä noin 15 sekunnin ajan.
  3. Lisää vettä pieni loraus kerrallaan, kunnes massan koostumus on sopiva. Hummuksesta ei kannata tehdä liian sileää eikä liian juoksevaa. Pyri ennemmin esim. pestomaiseen koostumukseen.
  4. Kaada hummus kannelliseen säilytyskulhoon tai -rasiaan.
  5. Ripauta päälle reilusti paprikajauhetta ja ripottele päälle vielä hieman oliiviöljyä.
Nauti esim. leivällä tuoreiden kasvisten, suolakurkkujen tai avokadon ja balsamicon kanssa!

Hummus toimii hyvin myös vihanneksille dipiksi tai lounassalaatin päälle. Hummus säilyy hyvänä yleensä ainakin viikon ajan. Meillä tätä tehdään kerralla yleensä vähintään tupla-annos. Ja muuten - älä ole liian tarkka mittojen suhteen - me tehdään aina ihan summittain ja hyvää on aina tullut 


***

Onko hummus sulle tuttua tavaraa vai uudempi tuttavuus? Meneekö testiin?

MOI 2019!

16.1.19

Moikka kaikki siellä ruudun takan! Ja moikka 2019. Tähän kohtaan kuuluu litania latteuksia siitä,  että miten voi jo olla 2019 ja miten nopeasti aika juoksee. Mutta niin se todella tekee. Toisaalta on ihan kiva, että viime vuosi on ohi, koska se (taas kerran) ei jää historiankirjoihin minään henkilökohtaisena lempparivuotenani.

Uuden vuoden otan vastaan ilolla ja kauhulla. Iloitsen uuden alun tunnusta. Vaikka vuoden vaihtuminen ei oikeasti muuta elämässä mitään (kyllä töissä käyminen, nukkuminen, kiukkuiset kauppareissut ja Netflix pysyvät ihan sama), silti vuoden vaihtuminen tuo aina sen ihanan uusien mahdollisuuksien tunteen. Saman jonka oikeastaa syksykin aina tuo mulle.

Mutta se mikä tässä vuodenvaihteessa mua erityiseti pelottaa on vanheneminen. Täytän maaliskuussa 30 enkä voi uskoa sitä. En meinaa saada edes sanotuksi mitään muuta, koska en oikeasti voi uskoa. En ymmärrä, mihin kaikki tämä aika on hävinnyt. Kolkyt vuotta herran jestas! Varsinkin viimeisin vuosikymmen on hujahtanut silmissä. Välillä jopa silmien räpäytyksen aikana, voisin vaikka vannoa.

Se mikä erityisesti pelottaa on se, että aika kuluu koko ajan vain nopeammin. Jokainen vuosi on edeltäjäänsä vauhdikkaampi. Tiedän, ei siitä pitäisi murehtia. Pitäisi osata elää hetkessä ja nauttia siitä mitä on just nyt. Jokainen päivä voi olla viimeinen ja niin edelleen.

Tiedän, tiedän.

Mutta se tieto lisää tuskaa ja kaiken epävarmuutta murehdinkin niin paljon, etten meinaa osata nauttia mistään. Tiedän, että pitäisi vaan hellittää, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Pitäisi, pitäisi ja pitäisi... no, pitäisi varmaan ainakin koittaa opetella!

Olkoon se siis yksi lupaus tälle vuodelle - Murehdi vähemmän, nauti enemmän!

Millä mielin sun vuosi on alkanut?

Instagram @Pitsiniekka