| VIDEO | SUNNUNTAIRETKI NUUKSIOON

26.3.18

Heissan! Pakko aloittaa tämä video kiittämällä edelliseen postaukseen tulleista kommenteista. Oli hauska vaihtaa ajatuksia mun epäsuosituista mielipiteistä. Ja erityisen hauskaa huomata, etten ollut niiden kanssa yksin, vaikka vähän meinasi jännittää niitä julkaista!

Tänään puolestaan toivotan teidän tervetulleeksi mukaan meidän eiliselle sunnuntairetkelle Nuuksioon. Paistettiin soijanakkeja nuotiolla, hikoiltiin retkipoluilla, lennätettiin dronea ja hihitettiin ihan hepulissa.

Aika komeana näyttäytyi keväisen lämmittävässä auringossa kylpevä Nuuksio. Suosittelen kurkkaamaan!


Ja kuten aina, jätä ihmeessä kommentti ja kerro mitä tykkäsit! Aurinkoista viikkoa!

EPÄSUOSITTUJA MIELIPITEITÄNI

23.3.18

Tänään olisi luvassa blogitekstien klassikko eli epäsuosittuja mielipiteitäni! Siis sellaisia mielipiteitäni, jotka eivät taida nauttia valtavirran suosiosta. Mutta ovat rehellisiä mielipiteitäni silti. Toivottavasti et loukkaannu, jos olet jostain näistä eri mieltä kanssani. Minäkään en pahastu siitä, että tiedän monien olevan eri mieltä. Mutta olisi hauska myös kuulla, jos olet jostain näistä mun kanssa samaa mieltä - heitähän kommenttia!

1. Suklaa ei ole herkkua

Ei vaan ole, enkä ikinä osta itselleni kaupasta suklaata. Ostan suklaata ainoastaan leivontaan ja muille ihmisille. Ei suklaa mun mielestä pahaakaan ole ja syön kyllä sitä toisinaan, jos tarjolla on. Mutta ei se herkkua ole. Sipsit sen sijaan....

2. Game of Thrones on surkea sarja

Tiedän, tämä lausahdus saa varmasti reilusti vastustusta. Mutta se vaan on! Ja tiedän, nyt GoT fanit sanovat, että katso vaan pidemmälle, sitten kun pääsee kärryille niin se muuttuu hyväksi. Mutta ei se muuttunut. Katsottiin pari tuotantokautta, eikä se siinä ajassa muuttunut hyväksi. Liikaa hahmoja, liian ennalta-arvattavia käänteitä eikä oikeastaan mitään kiinnostavaa. Kokeiltiin jopa jos alkoholin vaikutuksenalaisena oleminen auttaisi, mutta ei!

3. KonMarittaminen lisää kertakäyttökulttuuria

KonMari ja siivouksen elämänmullistava taika, hohhoi. Maailmaa ja sen ihmisiä siivousfaneiksi ja minimalisteiksi käännyttänyt metodi on hyvä, jos se johtaa omien kulutusvalintojen kriittiseen tarkasteluun. Mutta valitettavan paljon metodin keskiössä on vain silmitön tavaran pois heittäminen. Joka vieläpä rohkaisee siihen, että voit myöhemmin ostaa uuden, jos alkaa kaduttaa! Ei kiitos.

4. En välitä koirista

Tiedän, että tätä on monien vaikea purematta niellä. Mutta puolustuksekseni sanottakoon, että en ole tykkäämättä koirista silkkaa häijyyttäni. Rakastan eläimiä, mutta koiria pelkään tajuttomasti ja se vaikuttaa myös siihen kuinka söpöinä tai ihanina niitä pidän. Koirat ei ole koskaan tykänneet musta ja mua on purtu pahasti ensimmäisen kerran jo ollessani niin pieni, etten sitä muista. Silloin istuin äitin pyörän tarakalla olevassa istuimessa, kun koira hyppäsi ja puri mua naamasta.

5. Ei huvittaisi seurata ihmisten lapsia somessa

On ihan mahtava juttu, jos lapsi on vanhempansa elämän tärkein henkilö. Niin sen pitäisi ollakin! Mutta en silti jaksa seurata jokaisen vauvan ja taaperon jokaista päivää. Silloin tällöin on toki kiva nähdä mitä pikkuisille kuuluu, mutta mun ei tarvitse kuulla jokaisista päiväunista, kaatumisista ja uusista makuelämyksistä. Enhän minä somessa sitä lasta seuraa vaan sinua, sen vanhempaa! Onneksi jokaisella on oikeus postata somekanaviinsa just mitä itse haluaa. Ei kaikki varmaan halua munkaan naamakuvia katsella ja sekin on erittäin sallittua! Enkä luonnollisesti lopeta ystävieni seuraamista, vaikka insta vauvagramiksi muuttuisikin. Välitän ystävistäni ja niiden pikkuisista aika, vaikken välittäisi loputtomiin vauvakuvia seurata. 

Sellaisia epäsuosittuja mielipiteitä tähän viikonloppuun! Vieläkö ollaan väleissä? Ootteko kaikesta mun kanssa eri mieltä vai yhdyttekö joihinkin näistä mielipiteistäni?


MAAILMAN PARAS VEGAANINEN MAKARONILAATIKKO

20.3.18
Vihdoin se löytyi - täydellinen vegaaninen makaronilaatikko! Ryhdyin kasvissyöjäksi pari vuotta sitten ja aloin etsimään hyvää vegemaksulootaa. Tein ihan siedettäviä, ihan järkyttäviä ja yhden ihan hyvän kokeilun. Siispä kyseinen ruokalaji jäi pois meidän ruokalistoilta, koska melkein ok makaronilaatikko vaan ei riitä. Nyt puhutaan kuitenkin kotiruokien kuninkaasta!

Kunnes iski kova kaipuu hyvää ja halpaa kotiruokaa kohtaan. Siitä alkoi kuumeinen etsintä, joka päätyi tähän reseptiin ja siitä muokattuun versioon. Joka on maailman paras makaronilaatikko - ja kokonaan vegaaninen! Tämän pidemmittä puheitta siis: tämä on jäätävän hyvää, kokeile sitä ja skippaa jauheliha, maito ja munat edes joskus! Se oli käsky.

P3131389

VEGAANINEN MAKARONILAATIKKO SOIJAROUHEESTA

Tarvikkeet:

1 pss täysjyvämakaronia
3 valkosipulinkynttä
1 rkl öljyä
1 rkl paprikajauhetta
½ tl chilihiutaleita
1-2 prk tomaattipyreetä
1 tl suolaa
1 rkl soijakastiketta
2 dl tummaa soijarouhetta
4 dl vettä
1 kasvisfondi

7 dl kasvimaitoa (meillä yleensä kauraa)
½ dl perunajauhoa
½ tl pippurirouhetta

P3131390

Tee näin:

1. Keitä makaroni lähes kypsäksi (lisää keitinveteen vähän suolaa!)
2. Kuumenna pannulla öljy ja lisää joukkoon pieneksi silppuamasi (tai laiskana päivänä murskaamasi) valkosipuli, paprikajauhe ja chilihiutaleet.
3. Lisää pannulle soijarouhe, soijakastike sekä suola, tomaattipyre, kasvisfondiannos ja sekoita. Lisää vettä desi kerrallaan ja sekoita huolella.
4. Sekoita kasvimaitoon perunajauhot ja pippuri. Pidä vispilä vielä lähettyvillä, koska maito kannattaa sekoittaa uudelleen vielä juuri ennen makaronilaatikon päälle kaatamista.
5. Valuta makaronit ja kaada soijarouheseos kattilaan makaronien kanssa. Sekoita huolella ja kaada seos uunivuokaan.
6. Kaada päälle maitoseos ja ripottele päälle halutessasi vähän korppujauhoa tai tomaattiviipaleita.
7. Paista makaronilaatikkoa uunissa 175 asteessa noin 40 minuuttia.

Sitten jäljellä onkin vaan tärkein vaihe - nauti ja ihmettele sitä, miten hyvää vegaaninen makaronilaatikko voikaan olla! Vielä lähemmäs lapsuuden makaronilaatikkokokemusta päästään, jos rinnalla tarjotaan porkkanaraastetta ananaspaloilla höystettynä. Ja ketsuppia päälle tietty!

Miltäs kuulostaa, meneekö testiin? Vannon, että tää on hyvää!

P2201092 P3131393

VIIKONLOPPULOMA DUBLINIIN

9.3.18
Kuvan ottanut ja omistaa: Giuseppe Milo

Varattiin tänään reissu Dubliniin, vähänkö hauskaa! Lähdetään keväiselle pidennetylle viikonloppulomalle kaupunkiin, jossa kumpikaan meistä ei ole ikinä ollut. Meille tarjoutui mahdollisuus lähteä viikonloppulomalle jonnekin päin Eurooppaa. Kun uusi Venetsian käynti oli suljettu vaihtoehdoista budjettisyistä, pohdittiin pitkään Roomaa, Lontoota, Lissabonia, Amsterdamia ja Dublinia.

Päädyttiin lopulta Dubliniin siksi, että kumpikaan ei ole siellä koskaan käynyt ja lisäksi arvellaan sen olevan just sitä mitä tuolta lomalta kaivataan. Rauhallista vaeltelua, eksymistä ja pubissa istumista. Meillä ei ole vielä pienintäkään aavistusta, mitä Dublinissa kannattaisi neljässä päivässä tehdä, mutta ehtiihän tässä vielä Googletella.

Ja kysyä teiltä - sattuuko blogin lukijoissa olla Dublinissa reissannutta porukkaa? Otetaan ilolla vastaan timanttiset matkavinkit: mitä ei kannata missata ja mihin ei kannata aikaansa haaskata?

Kivaa viikonloppua just sulle! Ja iso kiitos kaikille eiliseen postaukseen kommentoineille. Teidän kanssa on aina huippua vaihtaa ajatuksia.

VÄHÄN ERILAINEN NAISTENPÄIVÄPOSTAUS

8.3.18

Hyvää naistenpäivää itse kullekin säädylle!

Halusin tänäkin vuonna kirjoittaa jotain naistenpäivän kunniaksi, mutta tästä tulikin vähän erilainen naistenpäiväpostaus. Se johtuu ihan vain siitä, että viimeisen vuoden aikana mun ajatukset on jatkaneet samoilla (ilmeisesti vuoristoradan) raiteilla kuin ehkä vuosikymmenen ajan jo. Vuosi vuodelta mun ajatukset tuntuvat vääntyvän aina uuteen uskoon. Mutta uskallan väittää, että vuosi vuodelta parempaan sellaisen. Vielä entistäkin avoimempaan, suvaitsevampaan ja vähemmän mustavalkoiseen. 50 shades of grey - se on ilmeisesti mun naistenpäiväajatusten teema.

Ensinnäkin, en kehota miehiä ostamaan tänään naisille kukkia tai suklaata (enhän mää edes tykkää suklaasta). En kerta kaikkiaan meinaa jaksaa sitä, jos naistenpäivässä on kyse vain vanhasta kahden vaihtoehdon sukupuolikäsityksestä. Tai vielä vanhempien sukupuolistereotypioiden vahvistamisesta. Siitä, että nainen on se heikompi tässä yhteiskunnassa. Se jota miehen pitää hoivata ja hemmotella sekä kerran vuodessa juhlia, kun eihän se itsekään pärjää

Toivottavasti ymmärrätte, etten tarkoita sitä, etteikö naiselle saisi ostaa lahjoja. Tänään tai koskaan muulloinkaan, tietenkin saa! Tarkoitan vaan sitä, että eikö naisia (tai ketä tahansa) voisi muistaa ja lahjoa ihan koska tahansa. Vähän niin kuin ystävänpäivä! Tuskin olen ainoa, joka on ystävänpäivänä muistanut ystäviään ja ajatellut samalla, että onneksi ystävänpäivä on joka päivä. Vähän sama juttu tämän naistenpäivän suhteen. Eikö se voisi olla joka päivä?

Tai jos naistenpäivä on vain tänään, niin sopisiko teille, että siinä olisi kyse naisten voimaannuttamisesta ja arvostamisesta? Ihan kaikkien naisten.

Mun päässäni nuo edelliset kolme sanaa ovat ne painavimmat naistenpäiväsanat tänä vuonna. Mut itseni on syntymän jälkeen määritelty meidän kahdesta laillisesta sukupuolesta naiseksi ja itse satun olemaan siihen varsin tyytyväinen. Satun vieläpä olemaan stereotyyppisen naisellinen nainen, joka tykkää korkokengistä, pupuista, vaaleanpunaisesta ja essu päällä leipomisesta. Kaikkien kohdalla se ei kuitenkaan ole niin. On paljon naisia, joiden feminiinisyyttä meidän yhteiskunnassa ei hyväksytä. Ja on paljon ihmisiä, joita meidän yhteiskunta pakottaa naisiksi, vaikkeivat he sitä olisi.

Vaikka itse satunkin elämään (biologisia lapsia vaille) meidän suomalaisen yhteiskunnan ideaalissa, kahden valkoisen, terveen, keskituloisen heteron avioliitossa, ei se kerta kaikkiaan ole ainoa oikea tapa elää ja olla olemassa. On jopa melkein kiusallista juhlia naistenpäivää, kun mun isoin tasa-arvo-ongelma on se, että mun euro onkin vain 76 senttiä.

Tiedän kyllä, oon äärimmäisen etuoikeutettu.

Joten ehkä nyt kuitenkin yritän lopettaa tämän paasauksen edes tämän verran lyhyeen, jotta päästäisiin kaikki viettämään tätä kaikkien naisten päivää. Tukemaan toinen toisiamme, ihan missä tahansa nyt toinen kannustusta saattaisi tarvita. Päästäisiin muistamaan kaikkia niitä ihmisiä lähellämme, jotka tänään kaipaisivat muistamista. Ja että niin tekisi ihan jokainen meistä. Ei pelkästään miehet.

Vaikka toki suosiollisesti katsoisimmekin miehiä, jos he tulisivat tänään kotiin vaaleanpunaisten ruusujen ja ihan törkeästi liian kalliiden tikkarikorkkareiden kanssa. Ei vaineskaan, halit riittää mulle paremmin kuin hyvin!

Hyvää naistenpäivää ihan jokaiselle!

Ps. Vähän jännittää kirjoittaa näin suoraan jostain muustakin kuin huulipunasta. Mikä on teidän tuomio, kiinnostaisiko kuulla enemmän muitakin höpinöitä? Koska mua kiinnostaisi kyllä kirjoittaa, ehkä jopa enemmän kuin kuppikakkuresepteistä!

Pps. Oman naaman kuvat ei tuntuneet erityisen sopiville tähän postaukseen, mutta Knockers-paita sitäkin enemmän, joten annoin mennä!
PB120167

5 x IHANA MAANANTAI

5.3.18

Sanokaa mun sanoneen, että välillä ei ole mitään parempaa kuin kunnon valittaminen. Mutta tänään on toinen ääni kellossa! Koska tänään on ollut ihana maanantai! Eipä sillä, ei mulla yleensäkään mitään maanantaita vastaan ole. Mun inhokkipäivä on aina ollut torstai (niin pitkällä viikkoa, muttei vieläkään perjantai). Mutta tää maanantai on ollut ihan erityisen hyvä, ja ajattelin jakaa teidän kanssa viisi syytä miksi.

1. VIIKONLOPPU
Viime viikonloppu oli liian hauska! Perjantaina kävin after workeilla, nukahdin päikkäreille Jonin kitaransoittoa kuunnellen, käytiin saunavuorollamme ja pidettiin leffailta. Lauantaina oltiin mun rakkaan ystävän kanssa järjestetty (vaikka itse sanonkin) ihan huikeat tuplatreffit kahdelle pahaa aavistamattomalle herralle. Päädyttiin muun muassa lautapelien, onnenpyörien, virtuaalitodellisuuslasien ja erinäisten sanaristikoiden kautta karaokebaariin ja sille illalle on naurettu ihan kunnolla vielä tänäänkin!

2. LENKKI PAKKASESSA
Kävin tänään tuolla kirpakassa pakkasessa tunnin lenkillä. Oli ihanaa, kun pakkanen pisteli poskia ja hengitysilma oli niin raikasta. Siis siitäkin huolimatta, että täällä kaupungissa joutuu aina lenkkeilemään vähintään jossain vaiheessa autotien vieressä. Äitikin viestitteli lenkin aikana ja äitihän ilahduttaa aina!

3. UUSI PAISTINPANNU
Poikkesin lenkin lopuksi ostamaan meille kauan kaivatun paistinpannun. Meidän kaksi paistinpannua on olleet mennyttä kalua jo varmaan vuoden. Paistinpannu on mun mielestä vähän kuin sukkahousut - tarpeellinen melkein joka päivä, mutta en ikinä haluaisi käyttää moiseen pennosiani. Mutta nyt se on tehty ja hyvä niin!

4. INNOSTAVAT TYÖT & OPINNOT
On päivittäinen ilo, kun saa viettää päivänsä sellaisten asioiden parissa, joista välittää. Ei mun työtehtävät aina ole pelkkää järisyttävää unelmien ilotulitusta, mutta sillä ei ole mitään väliä, kun saa tehdä töitä tärkeän asian eteen. Ja vieläpä huikeassa porukassa! Ja sama opinnoissa just nyt. Ei jokainen luento tai suoritustapa (kuten tän päivän oppimispäiväkirja) ole mun suosikki, mutta käsittelen niin mielenkiintoisia asioita, että jopa oppimispäiväkirjan tekeminen on kiehtovaa. Parasta!

5. PUHELU YSTÄVÄLTÄ
Kirsikka tän maanantain päällä oli kyllä ehdottomasti puhelu rakkaalta ystävältä. Oli kuulemma ilmeisesti ollut mua ikävä, kun olin ilmestynyt uniin kolmena yönä peräjälkeen! Ja täytyy kyllä sanoa, että ikävä oli täälläkin suunnassa. Mää oon maailman historian laiskin ystäville soittaja, mutta siinä pitäisi kyllä skarpata. Se ilahduttaa aina molempia osapuolia.

Toivottavasti sullakin oli hyvä maanatai! Mitä se piti sisällään? Vai vihaatko maanantaita etkä halua uhrata enää ajatustakaan sille, miten se sua tänään potki päähän? Siinä tapauksessa pahoittelen ja toivotan parempaa viikonjatkoa!

Instagram @Pitsiniekka