3 X SUOSIKKITUOKSU

Tuoksu_1

Mulla on suhteellisen tarkka nenä ja vielä parempi tuoksumuisti. Mulle tulee joistain tuoksuista ihan uskomattoman vahvoja muistoja mieleen ja sitten taas toisaalta tuoksut saa mut herkästi voimaan pahoin tai päänsärkyiseksi. Siksi hajuveden valinta on mulle hankalaa ja helppoa samaan aikaan. Hankalaa siksi, että mun kriteerit on todella tiukat, mutta helppoa siksi, että tiedän heti mistä pidän. Tässä kolme tuoksua, joista pidän ihan hurjan paljon.

Tuoksu_2

| PRADA - CANDY |

Ensituoksu: Kinuski
Sydäntuoksu: Myski, puuteri
Pohjatuoksu: Vanilja, bentsoehartsi

Häätuoksukseni valikoitui makea, mutta vähän itämaisia vivahteita sisätävä Pradan Candy. Olisin halunnut valita häihin tuoksun, jonka nimi sopisi häihin tai rakkauteen. Mikään niistä ei vaan toiminut tuoksuna pätkän vertaa, joten valinta kohdistui tähän naiselliseen herkkuun, joka onkin mun lempihajuvesi koko maailmassa.


Tuoksu_3

| ZAGID & VOLTAIRE - THIS IS HER! |

Ensituoksu: Jasmiini, rosepippuri, silkkipuu
Sydäntuoksu: Vanilja, kastanja, kerma
Pohjatuoksu: Santelipuu, kashmirpuu

Tämä tuoksu on uusin mun kokoelmassa, ja vähän erilainenkin. Sain tästä näytteen joulun alla ja ihastuin heti vähän vähemmän makean tuoksuiseen, mutta jotenkin särmikkääseen Zadig & Voltairen This is her! -tuoksuun. Vihjaisin asiasta Jonille ja sainkin tämän joululahjaksi. Sen jälkeen mun tuoksuna on ollut lähes yksin omaan tämä yksilö.

Tuoksu_4

| SALVATORE FERRAGAMO - SIGNORINA |

Ensituoksu: Rosepippuri, punaherukka
Sydäntuoksu: Jasmiini, ruusu, pioni
Pohjatuoksu: Myski, patsuli, panna cotta

Salvatore Ferragamon Signorina on ehkä vahvimmin kukkainen tuoksu, josta pidän. Vahvasti kukantuoksuiseen sydämeen tuovat kuitenkin vähän särmää jälleen kerran itämaiset vivahteet. Tämä on ollut mun suosikki jo monta vuotta ja pullo alkaa vedellä jo viimeisiään. Menee ehdottomasti kuitenkin uudelleen hankintalistalle, jahka tämä tyttömäinen tuoksu on käytetty viimeistä pisaraa myöten.

Löytyykö teiltä samoja suosikkeja? Mikä on sun lempituoksu? Entäpä millaisista tuoksuista ylipäänsä pidät?

TECHNICAL DIFFICULTIES

P2110063

Muistatteko kun hetki sitten ihmettelin blogissa sitä, miten huonosti alkaneesta aamusta seuraa se, että koko päivästä tulee huono? Ja oletteko huomanneet, että vaikka heräisi oikealla jalalla ja olisi kuinka aurinkoinen tahansa, negatiiviilla asioilla on taipumus tapahtua yhteen syssyyn? Just sellainen hetki mulla oli tässä muutama viikko takaperin, kun saman viikon aikana multa hajosi puhelin, kameran objektiivi ja läppärin laturi. Joten puhelin ja linssi viikoiksi takuuhuoltoon ja uuden laturin postitoimitusta odottelemaan.

Nyt on kaikki kolme vihdoin saatu kuntoon, mutta kylläpä otti päähän. Ei paljon tehnyt mieli bloggailla, kun monitoimilinssi oli poissa pelistä, varapuhelimen kuvanlaatu ja toimivuus olematonta ja konetta piti käyttää meganopeasti akkua säästellen tai sitten miehen läppäriä lainaten.

Onneksi tällä kertaa yhteen syssyyn kasaantui kuitenkin vain tällaisia materialistisia ongelmia. Sellaisiakin huonon onnen putkia nimittäin tulee mieleen, kun murheiden listalla oli yhtä aikaa läheisten menehtymisiä, terveyshuolia ja koulu-/työelämän haasteita. Niihin verrattuna ostelen ihan mielelläni uusia latureita vaikka useammankin.

Ja hei, onneksi oli hyvät takuut ja puhelin vaihdettiin uuteen ja objektiivi korjattiin takuun piikkiin.

Sitä siis lähinnä vaan, että täällä ollaan taas hyvillä mielin blogin ääressä.. tai siis suhteellisen hyvillä mielillä siitäkin huolimatta, että armaat Puolustusvoimat päättivät lyödä meidän kevään lomasuunnitelmat uusiksi.... *vetää syvään henkeä ja laskee kymmeneen*

LEMPIASUSTE: KUKKASEPPELE

Kukkaseppele
Kuva: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Minä olen lähdössä tänä kesana ensimmäistä kertaa ikinä festareille. Heti suunnitelmien tekemisen jälkeen meidän festariseura informoi mua, että oleellista on sitten suunnitella festariasut hyvissä ajoin. Sehän passaa mulle paremmin kuin hyvin, kun olen ollut lapsesta asti hyvin omistautunut vaatevalintojen veivaaja. No, hirveän selkeää kuvaa mulla ei vielä ole, että mitä sitä omasta kaapistani haluan festareille päälle laittaa, muta yksi asia tuntuu heti selvältä. Mää haluaisin hurjasti laittaa oikean kukkaseppeleen.

Olen rakastanut kukkakaupan kukkia hiuksissa siitä asti, kun pikkutyttönä olin serkkuni häissä morsiusneitona. Lisäksi voikukista on tullut punottua kymmeniä seppeleitä lapsuudessa ja Roomassa vaihdossa ollessani tehtiin ruotsalaisen ystäväni kanssa juhannusseppeleet. Koska äitillä on hääkuvissaan kukkaseppele, tiesin haluavani sellaisen omanakin hääpäivänäni. Kirkossa mun päässä oli huntu ja muutama kukka, ja vihkimisen jälkeen huntu vaihdettiin kukkaseppeleeseen. Täydellistä.

Kun oltiin menossa uittamaan hääpukua järveen kuvaajan kanssa, halusin koristella avonaiset hiukseni samaan tyyliin. Rautalankaa, kukkateippiä, harsokukkaa ja valkoista silkkinauhaa kasaamaan siis. Olin tuohon itse väsäämääni harsokukkaseppeleeseen ihan tajuttoman tyytyväinen. Sinä päivänä Jonikin sanoi mulle, että aidosta kukkaseppeleestä pitäisi ehdottomasti tulla mun tavaramerkki. Mies itse sanoi, että eihän ne kukat edes maksa paljon ja seppele sopii mulle niin hyvin että jatkossa kun on jotain juhlaa niin ostetaan kyllä aina kukkia seppeletarpeiksi. I knew I married him for a reason!

Kukkaseppele_1
Kuva: Jaakko Perälä www.jaakkoperala.com

Joten suunnitelmissa olisi nauttia mun ensimmäisistä festareista (ja ehkä muistakin juhlista) oikea kukkaseppele päässä. Hulluutta vai huikeaa? Käyttäisitkö itse ihan oikeaa kukkaseppelettä vai onko se ihan liikaa? Vai ootteko mun kanssa samaa mieltä, että ennemmin överit kuin vajarit?

5 X AJATUS

12

1. YLÖS VÄÄRÄLLÄ JALALLA. Miten sitä voikin saada koko päivänsä pilalle sillä, että nousee sängystä väärällä jalalla? Johtui se sitten painajaisten täyttämistä yöunista, aamulla puhelimessa odottavista huonoista uutisista, kurkkuun kasvaneesta kaktuksesta tai milloin mistäkin. Melkein poikkeuksetta, jos päivän ensimmäiset ajatukset keskittyy johonkin negatiiviseen, leijuu koko päivän yllä tumma sumu. Silmät eivät meinaa pysyä rivillä kouluartikkeleita lukiessa, salille ei millään jaksaisi lähteä eikä todellakaan tee mieli mitään niistä ruuista, joihin eilen ostettiin tarvikkeita. Tiedättekö tunteen?

2. HITON HÄÄPUVUN OSTO. Katsoin mun blogin suosituimpia postauksia ja niin viimeisen viikon ja kuukauden kuin koko bloginkin historian luetuin postaus on tarinani totaalisen surkeasta hääpuvun ostokokemuksestani. Luin tuon postauksen läpi pitkästä aikaa ja voi että alkoi taas kiehuttamaan ja kiukuttamaan tuota kokemusta muistellessani. Vaikka häistä on jo 1,5 vuotta ei muistot ole kyllä tuota harmitusta kullanneet.

3. J. K. ROWLINGIN TWIITIT. Mua nauratti tänään hirveästi, kun luin tarinoita Harry Potter -kirjalijan viime päivien Twitter-keskusteluista. Rowling oli twiitannut Donald Trumpia kritisoiden, johon udeat presidentin kannattajat olivat reagoineet muun muassa huorittelemalla ja vannomalla polttavansa kaikki omistamansa Rowlingin kirjat ja niihin pohjaavat dvd:t. Tähän kirjailija vastasi, että levyjen polttaminen voi synnyttää myrkyllisiä kaasuja ja minulla on edelleen niistä maksamasi rahat, joten voit ilomielin lainata sytkäriäni.

4. NETTIKIUSAAMINEN. Törmäsin Facebookissa Yle Kioskin videoon, jossa ihan satunnaisia tavallisia ihmisiä pyydettiin lukemaan Miss Helsinki Sephora Ikalabasta nettiin kirjoitettuja kommentteja päin naisen kasvoja. Kommenttien lukijat eivät siis olleet kommenttien kirjoittajia. Kyllä ihan silmät kostuivat kun katsoin nuoren naisen ottavan vastaan ihan valtavan loukkaavia sanoja. Ja toisaalta taas siksi, kun näin miten pahalle niiden sanojen ääneen sanominen ihmisistä tuntui. Onneksi on myös ihmisiä, jotka välittävät.

5. RAKASTAVA VUOROVAIKUTUS. Edellistä kohtaa täydensi sopivasti tänään lukemani tutkimusartikkelit, joissa oltiin tutkittu hellän ja rakastavan vuorovaikutuksen terveysvaikutuksia. Rakastava vuorovaikutus näkyi olevan yhteydessä verenpaineen ja kolesterolin alenemiseen. Samankaltaisia tuloksia näyttäytyi myös rakastavaan sävyyn kirjoitetun tekstin tuottamisen myötä. Aiheesta paljon tutkimusta tehnyt henkilö on muuten Kory Floyd, jos kiinnostaa!

Mikä ihana ajatus keskelle ankeaa, väärällä jalalla alkanutta ja pilvistä torstaita (mun inhokkiviikonpäivä, muuten). Siitäpä ottamaan inspiraatiota vaikka ystävänpäivän kunniaksi kirjeen kirjoittamiseen! Mitä ajatuksia sun mielen päällä on just nyt?

VUOSI KASVISSYÖJÄNÄ

IMG_4568

Jotkut saattavatkin muistaa, että jätin lihan pois vuosi sitten. Nyt ajattelin vastailla postauksessa muutamiin kysymyksiin, joihin olen saanut vastailla usein tästä päätöksestä kerrottuani. Saa myös kysyä, jos tulee jotain mieleen!

Miksi jätit lihan pois? Oman itseni, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin takia. Monipuolinen kasvisruoka tekee hyvää ihmiselle ja ainakin omalla kohdallani siihen siirtyminen helpotti pitkään piinanneita vatsavaivoja. Lisäksi lihantuotanto kuormittaa ympäristöä valtavasti ja haluan omalla toiminnallani edesauttaa sitä, ettei ihmiskunta tuhoaisi tätä kaunista maapalloa. Eikä mielestäni ole tarpeen satuttaa eläimiä, kun meillä on mahdollisuuksia ravita itseämme toisinkin konstein.

Miten meni ensimmäinen vuosi ilman lihaa? Hämmentävän helposti. Yhden käden sormilla laskettavissa olivat ne kerrat kun lopulta oikeasti halusin syödä lihaa. Enemmän oli niitä kertoja, kun esimerkiksi ravintolassa harmitti kasvisruokavalikoiman suppeus ja olisin sen vuoksi halunnut valita jotain muuta. Pelkäsin sen olevan hankalaa, mutta ei se ollutkaan.

Etkö syönyt kertaakaan lihaa? Söin minä muutaman kerran. New Yorkissa söin yhden tavallisen juustohampurilaisen Shake Shackissa ja syksyllä tallinnassa söin yhden kanansiiven ja pari suikaletta lihaa sukujuhlilla texmex -ravintolassa. Lisäksi söin silloin tällöin kalaa. Olin aluksi antanut itselleni luvan syödä kerta viikkoon kalaa (olla pescotaristi), jotta ruokavalion muutos ei olisi yhtäkkiä liian raju. Pelkäsin repsahtavani kokonaan, ilman pientä armollisuutta. Mutta kerta viikkoon eikä kerta kuukauteenkaan ollut lopulta tarpeen,

Miten sujui elämä, kun mies jatkoi sekasyöjänä? Alkuun ehkä puolet ajasta syötiin yhdessä kasvisruokaa ja toisen puolen tein toisessa kattilassa jauhelihakastiketta ja toisessa papukastiketta spagetin kaveriksi tai paistoin kasvispihvejä itselleni silloin kun tein kanapihvejä miehelleni. Mutta parin kuukauden jälkeen mieskin sanoi, että söisi oikeastaan mieluummin vain kasvisruokaa. Joni on aina välittänyt eläimistä ja ympäristöstä varmaan enemmänkin kuin minä, joten päätös syödä pääasiassa kasvisruokaa tuli Jonille ihan luonnostaan. Ravintolassa mies saattaa edelleen tilata lihaa, jos sille tuntuu. Tai sitten se saattaa työmatkan jälkeen kertoa syöneensä kokonaan vegaanista ruokaa. Molemmat kannustaa toisiaan, eikä kritisoi ja lyttää. Niin kuin kaikessa muussakin.

IMG_4571
| GULLICHSENIN AVOKADOPASTA (täältä) | 2 AVOKADOA, VALKOSIPULINKYNSI, ½ CHILI, LIME, SUOLAA, PIPPURIA, OLIIVIÖLJYÄ, BASILIKAA, 30G PARMESAANIA, 30G PECORINOA, 500G SPAGETTIA | 1. Laita spagetti kiehumaan suolattuun veteen | 2. Pilko tarkoilukulhoon valkosipuli ja chili. Purista päälle limen mehu. | 3. Puolita avokadot, poista kivet, kuutioi kuoressaan ja koverra lusikalla samaan kulhoon. | 4. Lisää suola, pippuri, oliiviöljytilkka, hienonnetut yrtit ja raastetut juustot ja sekoita | 5. Lorauta tilkka valmiin pastan keitinvettä kastikkeen joukkoon, valuta spagetit, kaada kulhoon kastikkeen päälle ja sekoita. | 6. Raasta päälle parmesaania ja nauti ♥ |

Miten kasvissyöjänä saa riittävästi proteiinia? Ja kaikkea muuta tarpeellista? Monipuolisesta kasvisruokavaliosta saa kaiken tarpeellisen helposti. Proteiinia on vaikka missä muussakin kuin lihassa, eikä tavallinen ihminen tarvitse sellaista määrää proteiinia kuin nyt fitnessvillityksen lomassa moni tuntuu luulevan. Ainoa asia, jota kasvissyöjä ei ravinnostaan saa on B12-vitamiini, joten sitä täytyy aina ottaa purkista. Olen vuoden aikana lukeut valtavasti tietoa raaka-aineista ja niiden ravintoarvoista ja hankkinut lisää tietoa. Siitä miten kasvissyöjä saa kaiken tarvitsemansa voisin kirjoittaa vaikka postauksen verran. Huikatkaahan jos kiinnostaa!

Mitä kasvissyöjä syö? Vaikka mitä! Minä olen (ikävä kyllä) vähän nirso, mutta lihan jättäminen on laajentanut mun raaka-ainevalikoimaa ihan valtavasti. Äitikin sanoi, että ei olisi voinut kuvitellakaan, että näkee mut joskus syömässä papuja, niin järkähtämättömästi olen niitä lapsesta asti kammonnut. Ja nyt pidän monista niistä. Kuten myös kikherneistä, jotka on nykyään vakiokamaa ja hyvää sellaista. Tänä vuonna olen tykästynyt tosissani myös avokadoihin, pähkinöihin ja siemeniin. Niin ja alkanut idättämään mung-papuja ihan itse! Soijatuotteet on mulle edelleen hankalia. En ole vielä kertaakaan syönyt onnistunutta tofua, soijasuikalekokeilukaan ei ollut menestys ja soijarouhekaan ei ole mun suosikki. Vihdoin sentään löysin toimivan soijarouhemakaronilaatikon reseptin, jossa se kammottava soijarouheen ominaismaku ei tule yhtään läpi.

Mitä kasvissyöjä grillaa? Tai syö jouluna? Grilliin kasvissyöjä voi laittaa kasvisten kaveriksi vaikkapa soijanakkeja, soijanugetteja tai seitania. GoGreenin pakasteessa olevat nakit on mun suosikkeja ja saman merkin soijanugetit on musta parempia kuin kananugetit. Seitanin tekeminen kuulosti alkuun tosi oudolle, mutta näytti hämmentävän paljon lihalle ja maistui tosi hyvälle! Joulun selvisin oikein hyvin ilman kinkkua ja karjalanpaistia. Laatikoiden ja salaattien kaveriksi tehtiin nyhtökauraa pitkään haudutetussa stout-kastikkeessa ja tokihan joulupöyästä löytyi myös porkkalaa.

Et kai sentään vegaaniksi ajatellut ryhtyä? Tämä oli tosi monen ensimmäinen kysymys, kun kerroin jättäneeni lihan. Viime vuonna en ajatellut, mutta tein silti toisinaan vegaanisia valintoja. Korvasin esimerkiksi ruokakerman kaurakermalla ja maidon kauramaidolla. Nyt ajattelen totaalista vegaaniutta ja olen tässä tammikuussa vienytkin ruokailuani siihen suuntaan. Kaukana olen vielä siitä, että olisin lopun ikääni 100%  vegaani, mutta tiedättekö, vegaanisen arkiruuan tekeminen ei ole ollenkaan vaikeaa tai erikoista. Isoin muutos olisi luopua kokonaan juustosta leivän päällä, mutta juuston kovien rasvojen skippaaminen tekisi kyllä hyvää kaikin puolin. Lisäksi mietin leivontaa ilman munia ja maitotuotteita, siinäkin ehdottomuus tuntuu vielä hankalalle. Mutta aika näyttää... tänään meillä on muuten ruokana maailman parasta linssikeittoa, sekin sattuu olemaan vegaanista ja ihan törkeän hyvää.

Heräsikö teille jotain ajatuksia kasvissyöjäksi ryhtymisestä? Kysykää ihmeessä, jos joku vielä mietityttää. Olisitteko halunnut kuulla jostain aihepiiristä vielä lisääkin? Voisitko itse jättää lihaa pois tai ryhtyä vegaaniksi vai onko tämä mielestäsi hullun hommaa?

IMG_4573