Kuva: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Jep jep.. pidemmittä puheitta - niinhän siinä kävi, että sinne parkkihalliinhan meidän hääauto sitten laukesi. Tuo Team Ahman ihana menopeli tiedettiin kyllä oikukkaaksi, mutta sen käynnistämiseen liittyvät kikat oltiin ehditty hääviikolla ottaa haltuun. Kunnes sitten kuvat oltiin saatu purkkiin ja suunnaksi oli tarkoitus ottaa Majakoski, mutta biili ei tee elettäkään käynnistyäkseen. Tietysti!

Joten ei muuta kuin työntöhommiin. Joni rattiin, auton kuskina ollut veljeni työntämään. Arvatkaapa starttasiko? No ei tietenkään. Joten seuraava suunnitelma kehiin. Veljeni rattiin ja Joni sekä Jape työntämään, jotta saataisiin vähän enemmän vauhtia. Minä olin ihan tuskisani ja kiusaantuneena auton takapenkillä ja koitin huikkia, että voisinko minä nousta autosta sillä välin pois, etten suotta ole täällä lisäpainona. Ei kuulemma kannata, kun pian se starttaa, joten siellä sitten istuttiin kyydissä, kun pojat työnsivät autoa hiki hatussa ja Sorviston Jaakko juoksee perässä kameran kanssa.

Arvatkaapa starttasiko? No kyllähän se starttasi! Ja sitten veljeni pysähtyi ottaakseen Jonin kyytiin ja samalla kun moottorin kierrokset vähän laskivat eiköhän auto sammahtanut kokonaan. No, Joni vain kyytiin ja autoa vielä kerran starttaamaan. Kyllä se nyt lähtee, kun äsken niin iloisesti hurisi. Joten normaalit toimenpiteet kehiin ja PUUUUUUUFFFFFFFF - pikimustaa savua pöllähti konepellin alta ihan valtavana pilvenä! Voi morjens!

Pieleen meni 3 Pieleen meni 1
Kuvat: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Siinä vaiheessa todettiin, että eiköhän se ollut tässä. Ei me uskallettu sitä enää lähteä yrittämään käyntiin. Joten tyllikasa ulos takapenkiltä ja molempien Jaakkojen lisäksi sitten minä, Joni ja veljeni änkeydyttiin Sorviston Jaakon autoon. Minä sain etupenkkipaikan ja kolme isoa miestä saivat jakaa keskenään takapenkin. Ainoa onni onnettomuudessa oli, että meillä oli se pullo sitä G. H. Mummin shampanjaa mukana - saivat pojat takapenkillä juoda pullonsuusta sen sitten janoonsa. Oi voi.

Täyden palvelun valokuvaajana Jaakko sitten vielä tarjoutui jopa ottamaan vastaan musiikkitoiveita matkan ajaksi. Minähän täräytin kuin apteekin hyllyltä, että Robinin Parasta just nyt. Sain vastaukseksi ensin aika pitkän katseen, jonka jälkeen Jaakko sanoi, että pitkin hampain, mutta vain siksi koska on mun hääpäivä.

Joten tunnelmaa ei tuokaan vastoinkäyminen päässyt latistamaan. Itse asiassa monikaan häävieraista ei tainnut edes tietää koko ongelmista, vaikka kaasoille toki soittelin ja ilmoitin. Sen verran se nimittäin vaikutti, että tultiin juhlapaikalle kai yli puoli tuntia sovittua myöhemmin. Vissiin vieraat eivät olleet ehtineet tylsistyä, mutta pitopalvelussa oltiin harmissaan, kun perunat pääsivät pehmenemään liikaa. Ja toki se oli harmi, ettei enää saatu tuota autoa hääpaikalle pällisteltäväksi. Mutta sillehän ei voinut mitään.

Haluatteko muuten kuulla hauskimman osuuden? Maanantaina, kun autoa mentiin tuolta parkkihallista noutamaan, starttasi se ihan normaalisti. Että sellasta!

Ps. Ehtihän tuo auto yhden muunkin kommelluksen saada aikaan - mutta siitä myös lisää ihan pian!