PIELEEN MENI Osa 2 - hääauton hajoaminen

Pieleen meni 2
Kuva: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Jep jep.. pidemmittä puheitta - niinhän siinä kävi, että sinne parkkihalliinhan meidän hääauto sitten laukesi. Tuo Team Ahman ihana menopeli tiedettiin kyllä oikukkaaksi, mutta sen käynnistämiseen liittyvät kikat oltiin ehditty hääviikolla ottaa haltuun. Kunnes sitten kuvat oltiin saatu purkkiin ja suunnaksi oli tarkoitus ottaa Majakoski, mutta biili ei tee elettäkään käynnistyäkseen. Tietysti!

Joten ei muuta kuin työntöhommiin. Joni rattiin, auton kuskina ollut veljeni työntämään. Arvatkaapa starttasiko? No ei tietenkään. Joten seuraava suunnitelma kehiin. Veljeni rattiin ja Joni sekä Jape työntämään, jotta saataisiin vähän enemmän vauhtia. Minä olin ihan tuskisani ja kiusaantuneena auton takapenkillä ja koitin huikkia, että voisinko minä nousta autosta sillä välin pois, etten suotta ole täällä lisäpainona. Ei kuulemma kannata, kun pian se starttaa, joten siellä sitten istuttiin kyydissä, kun pojat työnsivät autoa hiki hatussa ja Sorviston Jaakko juoksee perässä kameran kanssa.

Arvatkaapa starttasiko? No kyllähän se starttasi! Ja sitten veljeni pysähtyi ottaakseen Jonin kyytiin ja samalla kun moottorin kierrokset vähän laskivat eiköhän auto sammahtanut kokonaan. No, Joni vain kyytiin ja autoa vielä kerran starttaamaan. Kyllä se nyt lähtee, kun äsken niin iloisesti hurisi. Joten normaalit toimenpiteet kehiin ja PUUUUUUUFFFFFFFF - pikimustaa savua pöllähti konepellin alta ihan valtavana pilvenä! Voi morjens!

Pieleen meni 3 Pieleen meni 1
Kuvat: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Siinä vaiheessa todettiin, että eiköhän se ollut tässä. Ei me uskallettu sitä enää lähteä yrittämään käyntiin. Joten tyllikasa ulos takapenkiltä ja molempien Jaakkojen lisäksi sitten minä, Joni ja veljeni änkeydyttiin Sorviston Jaakon autoon. Minä sain etupenkkipaikan ja kolme isoa miestä saivat jakaa keskenään takapenkin. Ainoa onni onnettomuudessa oli, että meillä oli se pullo sitä G. H. Mummin shampanjaa mukana - saivat pojat takapenkillä juoda pullonsuusta sen sitten janoonsa. Oi voi.

Täyden palvelun valokuvaajana Jaakko sitten vielä tarjoutui jopa ottamaan vastaan musiikkitoiveita matkan ajaksi. Minähän täräytin kuin apteekin hyllyltä, että Robinin Parasta just nyt. Sain vastaukseksi ensin aika pitkän katseen, jonka jälkeen Jaakko sanoi, että pitkin hampain, mutta vain siksi koska on mun hääpäivä.

Joten tunnelmaa ei tuokaan vastoinkäyminen päässyt latistamaan. Itse asiassa monikaan häävieraista ei tainnut edes tietää koko ongelmista, vaikka kaasoille toki soittelin ja ilmoitin. Sen verran se nimittäin vaikutti, että tultiin juhlapaikalle kai yli puoli tuntia sovittua myöhemmin. Vissiin vieraat eivät olleet ehtineet tylsistyä, mutta pitopalvelussa oltiin harmissaan, kun perunat pääsivät pehmenemään liikaa. Ja toki se oli harmi, ettei enää saatu tuota autoa hääpaikalle pällisteltäväksi. Mutta sillehän ei voinut mitään.

Haluatteko muuten kuulla hauskimman osuuden? Maanantaina, kun autoa mentiin tuolta parkkihallista noutamaan, starttasi se ihan normaalisti. Että sellasta!

Ps. Ehtihän tuo auto yhden muunkin kommelluksen saada aikaan - mutta siitä myös lisää ihan pian!

Honeymoon - here we come!


Tämä tuntuu ihan uskomattomalle ajatukselle, mutta kuukauden päästä me ollaan häämatkalla! Huhhuh, tätä reissua on kyllä odotettukin. Syksyn 2013 jälkeen ei olla päästy yhdessä Tallinnaa pidemmälle, mutta nyt sitten vihdoin meidän reissu-unelmat toteutuu. Reissussa ollaan kolmisen viikkoa ja sinä aikana ehditään pikaisen Lontoon pysähdyksen lisäksi viettää viikko New Yorkissa, toinen paratiisissa pienellä Saint Lucian saarella ja ennen kotiintuloa koukata vielä Norjan kautta, Siellä me osallistutaan Stavangerissa Red Bull Wings for Life - hyväntekeväisyysjuoksutapahtumaan. 

Kyllä - juoksemalla. 

Kyllä - minäkin.

Reissukuume alkaa kyllä olla jo aika korkealla! Reissun suunnitteleminen on myös ollut puoli hupia. Tässä on tullut hyvin elävästi vuoden takaiset hääjärjestely mieleen, kun aivan liian myöhään arki-iltaisin vielä istutaan koneen ääressä ja koitetaan ostaa lentolippuja sivustolta, jonka ainoa kielivalinta on norja. Noissa hetkissä epätoivo ja väsymys kohtaavat jännityksen ja innostuksen ja yleensä tuloksena on jonkin asteinen hervoton naurukohtaus. Niin kävi viimeksi eilen, mutta uskon vahvasti, että nyt on lentoliput myös Norjasta kotiin kahdelle voksjenelle molemmille vielä yhdet kollit mukaan.

Neljä viikkoa vielä odottamista. Miten mää jaksan? No, ainakin tän ajan voi käyttää reissuvaatteiden suunnittelemiseen. Yritän niin kovasti pakata kevyesti, jotta olisi tilaa myös vähän ostostella. Tarina, kun kertoo, että NYC:istä voisi löytyä jotain shoppailtavaa...

Miltäs nämä suunnitelmat kuulostaa teidän korviinne?

Meidän häät: Toiset potretit

Potretti_9
Kuva: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Schaumanin linnan viereisestä sademetsästä kurvattiin vielä toiseenkin potrettipaikkaan. Vähän erikoisempaan sellaiseen nimittäin Jyväskylän Paviljongin parkkihalliin. Jaakko oli ehdottanut meille tätäkin paikkaa (kuten myös edellistä) ja me tietysti suostuttiin. Ja onneksi suostuttiinkin. Karu parkkihalli on nimittäin ihan mielettömän kiva tausta hääparille kontrastinsa vuoksi. Toimii mun mielestä niin hyvin. Ja taustalla näkyy myös rakas Jyväsjärvi, jonka rannalla mekin on vuosia asuttu.

Potretti_13 Potretti_12 kirsi-joni-bw-2048px-310
Kuvat: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Miten uppoaa teille? Olisitteko itse valmiita vähän erikoisempaan potrettipaikkaan? Meillähän on kaikista kuvista siis värilliset ja mustavalkoiset versiot. Jotenkin tykkään monesta näistä parkkihallikuvista juurikin mustavalkoisena, vaikka valtaosassa kuvista värillinen on enemmän mun mieleen.

Ylemmät potretit ovat kaikki olleet Jaakko Sorviston kuvia, mutta loppuun on vielä pakko jakaa yksi Jaakko Perälän ottama kuva, joka nousi myös mun koko päivän suosikkikuvien listalle. Ennen hääpäivää sanoin, etten fanita sellaista asettelua, jossa hääpari seisoo kaukana toisistaan, mutta olenpa tainnut kääntää kelkkani. Vaikka ollaan erillään, ollaan silti yhdessä. Ja tuo paikka. Se vaan toimii. Ja rehellisyyden nimissä tykkään tästä kuvasta myös siksi, että näytän siinä mielestäni ihan täydelliselle kakunkoristemorsialle. Katsokaa nyt!

Potretti_7
Kuva: Jaakko Perälä www.jaakkoperala.com

Mikä on teidän suosikki tähän mennessä nähdyistä potreteista? Kuulen mielelläni! Ja hei - oletteko sitten valmiita seuraavaan Pieleen meni - postaukseen. Pieleen nimittäin meni heti tämän hetken jälkeen...

Takaisin

4276531

Täällä sitä taas ollaan. Täällä sitä taas yritetään tehdä paluuta tämänkin blogin pariin. Elämä on kieltämättä ollut viime vuosina hyvin pitkälti häitä, häitä ja vielä kerran häitä. Ihan sama, vaikka ne on tanssittu jo kahdeksan kuukautta sitten. Mutta viime kuukausina mieli on palannut taas muidenkin juttujen pariin. Olen hiljaisuudessa muokkaillut blogin ulkoasua vähän uuteen uskoon ja kameraakin on taas tullut kaivettua esiin yhä useammin.

Jopa asukuvia on taas tullut napsittua. Tässä niistä ensimmäiset. Asusta, joka on mulle jotenkin tosi musta. En kovinkaan usein tykkää pukeutua päästä varpaisiin mustaan. Mutta paidan selkämys itsessään on niin kiinnostava, ettei sitä viitsi arkisessa asussa parittaa minkään kovin hullun alaosan kanssa. Ja hei myönnetään myös se, että jos on matkalla kakkubuffettiin herkuttelemaan, ei haittaa kovinkaan paljoa, vaikka asu hukuttaisi kaikki kehon muodot alleen. Mustaa takkia tähän asuun ei olisi voinut mitenkään yhdistää, mutta onneksi henkarissa roikkui myös tuo vaalea alelöytö H&M:ltä. Niin kliseistä mätsäilyä kuin tämä onkin, tuo takki, huivi, laukku ja kengät vaan on mun mielestä ihan paras yhdistelmä.

Toivotaan, että tämä ketsuppipullo olisi nyt kerrasta auki. Blogin ulkoasun työstäminen on kyllä vielä kovasti kesken, mutta sellaistahan se on - joskus elämä on kovin keskeneräistä. Siitä huolimatta pukeutuminen, kynsien lakkaaminen, leipominen ja vaikka mikä muu jatkuu siinä ohella. Ja kokkaaminen. Sitten viimenäkemän olen ryhtynyt kasvissyöjäksi, joten keittiössäkin on ollut taas ihan uutta intoa kokeilla erilaisia asioita. Tervetuloa taas seurailemaan!

Meidän häät: Ensimmäiset potretit

Potretti_1
Kuvat: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Kirkon pihasta valot vilkkuen lähdettyämme me poksautettiin auki pullo G.H. Mummin shampanjaa (formuloiden takia tietenkin), viiletettiin Kuokkalan sillan yli ja kurvattiin Schaumanin linnan pihaan, jossa pompattiin ulos ja jatkettiin jalan ensimmäiseen potrettipaikkaan. Schaumanin linnan vieressä, Jyväsjärven rannassa sijaitsee pieni koirien uimaranta, jonka vierestä paineltiin metsään näihin satumaisiin maisemiin. Tuntuu melkein hullulle, että nämä kuvat on otettu järven rannassa Jyväskylässä, niin taianomainen ja viidakkomainen tunnelma niissä on.

Upeita potrettikuvia oli tästäkin paikasta ihan valtavasti ja ainoa ongelma niiden suhteen on valinnanvaikeus oman lempparin löytämisessä. Postauksen ensimmäinen kuva on kuitenkin yksi lemppareista ja itse asiassa toinen niistä kuvista, joka meidän kiitoskortteihin päätyi. Tuo toinen kuva, jossa näkyy vain meidän kädet on yksi mun lempparikuvista koko päivältä. En osaa pukea sitä sanoiksi, mutta tykkään niin siitä kuinka me siinä ollaan ja Joni pitää musta kiinni. Ja kukkakimpusta tietty myös. Tuo kuva on tälläkin hetkellä mun tietokoneen taustakuvana.

Nuo kaksi ensimmäistä kuvaa ovat Jaakko Sorviston kamerasta ja kaksi seuraavaa Jaakko Perälän. Kummallekaan kuvaajalle meidän ei tarvinnut poseerata. Saatiin vain olla just niin kuin haluttiin. Ei tarvinnut katsoa kameraan. Katsottiin just sinne mikä tuntui hyvälle. Eli yleensä toisiimme. Tai sitten oltiin silmät kiinni. Oli niin helppoa olla kuvattavana.

Mitä te tykkäätte näistä potreteista?

Potretti_3 Potretti_4
Kuvat: Jaakko Perälä www.jaakkoperala.com

Tykkään ihan hullun paljon myös näistä Perälän Jaakon ottamista kuvista, jotka Jape käsitteli vähän poikkeuksellisesti hieman lämpimämmän sävyisesti. Tykkään niin kaikesta! Paitsi tuon puvun kanssa tuolla metsässä käveleminen ei ollut kyllä mun suosikkijuttuja - ei muuten, mutta puvun yli tusinan tyllikerroksen välistä löytyi näiden potrettisettien aikana kymmeniä hyttysiä, yksi kotiloselkäinen etana ja yksi kimalainen. Ihan kiva. Onneksi oli vierellä oma urhoollinen ritari, joka pelasti mut näistä hätätilanteista 

Potretti_11 Potretti_10
Kuvat: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Loppuun vielä pieni jäniskevennys - Jaakko Sorvisto otti meistä muutamia kuvia tällaisella asettelulla, jossa toinen oli taaempana ja toinen edempänä. Tosi ihania mun mielestä nämäkin. Tästä hetkestä vaan parhaiten jäi mieleen se, kun Joni seisoi taaempana ja Jaakko sanoi Jonille, että ei sun tarvii hiljaa olla, saat sää sieltä takaa huudellakin. Ja Jonihan tekee "työtä käskettyä" ja huutaa parhaalla mahdollisella naisille huutelu -tyylillä DAAAAAMMMMNNNN! Repesin niin pahasti! Ensin repesin ja sitten totesin, että ei näin. Jaakko sanoi, että toi oli just se mitä hän tarkoitti. Tästä syystä tuo mun viimeisessä kuvassa näkyvä reaktio.

Ja jos joku ei mun huikeasta kuvauksesta ymmärtänyt, että mitä se Joni suustaan päästi niin aika tismalleen näin: