Bändi ja hetkellinen maailmanloppu

30.9.14

Mainitsin jo varmaan kuukausi sitten jossain pienessä sivulauseessa, että mulla olisi kirjoitettavaa bändiasoista, mutta en uskaltanut oikeasti kirjoittaa mitään ennen kuin olin hieman rauhoittunut ja asia oltiin saatu taas järjestykseen. En itse asiassa uskaltanut myöskään puhua tästä asiasta kenellekään (paitsi tietysi Jonille, jonka kanssa yhdessä näitä asioita hoidetaan), koska olin niin harmissani...

Joko arvaatte? Kyllä vaan nimittäin niin kävi, että meidän tammikuussa varaamamme bändi joutui perumaan. Kun luin saamani sähköpostin, tuntui hetken siltä, että silmissä sumenee ja taju lähtee. Rehellisyyden nimissä olin aivan äärimmäisen ärsyyntynyt, että jouduttiin tähän tilanteeseen. Varsinkin kun ennen bänin varaamista, olin kertonut heille pelkääväni joutuvani samankaltaiseen tilanteeseen kuin Ella, jonka varaama bändi perui, kun laualaja päättikin lähteä Cheekin stadionkeikalle. Ja minulle vakuutettiin, että bändillä on laadukas varajäsenten verkosto, ikinä ei ole varattua keikkaa joudutu perumaan eivätkä keksi mitään syytä miksi joutuisivat jatkossakaan perumaan.

Sen jälkeen kun olin muutaman viikon tyynnytellyt hyvin itsekästä pettymystäni ja turhautumistani, totesin, että varaamamme bändin syy peruutukseen on kuitenkin vähän eri mittakaavassa kuin Cheekin keikka.. nimittäin bändin laulajan omat häät. Toki minua edelleen harmittaa, että ne sovittiin päivälle, jolle meidän hääkeikkamme oli jo aiemmin sovittu, mutta hei - omat häät on sen verran erityinen juttu, ettei kaikkia niihin liittyviä päätöksiä voi tai tarvitse tehdä vain muita ihmisiä ajatellen.

Arvostin kyllä kovasti sitä, että perumaan joutunut laulaja oli jo etukäteen selvitellyt muutamien muiden bändien varaustilannetta ja suositteli meille muutamia, jotka olisivat silloin vapaana. Jotkut saattaisivat kuulemma olla kalliimpia kuin he, ja meille luvattiin maksaa bändien hintojen välinen erotus, jottei lisäharmia tuottaisi se, että bändi on kalliimpi kuin kuvittelimme. Todettiin kyllä Jonin kanssa heti, ettei todellakaan kehdattaisi pyytää ketään maksamaan muutamaa satasta meidän hääbändistämme...

... muttei sellaiseen tilanteeseen oltaisi muutenkaan jouduttu, nimittäin tutustuttuamme näihin meille suositeltuihin bändeihin nousi meille yksi yhteinen suosikki. Kyseisen bilebändin nimi on Pallomeri.. soiteltiin heille ja varmisteltiin vielä varaustilannetta ja tiedusteltiin hintaa - joka oli tismalleen sama, josta olimme edellisen varaamamme bändin kanssa sopineet.

Varattiin siis Pallomeri soittamaan häissäme sen saman kolmen setin verran. Meille laiteltiin jo sähköpostiin tulemaan biisilistaa, josta voimme valita suosikkejamme ja myös kirjata ylös inhokkejamme, joita ei missään nimessä haluta häissämme kuulla.. lisäksi Pallomerellä on tapana tarjota hääkeikoille kolme hääparin toivebiisiä.. siispä esimerkiksi häätanssiksi voi saada jonkun oman suosikin, jota ei muuten biisilistasta löydy!

Siispä loppu hyvin, kaikki hyvin.

Pieni maailmanloppu meinasi kyllä tässä välissä tulla, eikä turhautumisen kyyneleiltäkään säästytty. Mutta nyt meillä on varattuna meitä miellyttävä bändi ja kaiken pitäisi taas olla hyvin. Sen vaan sanon, että jos vielä tulee ongelmia bändiasoissa niin ei hyvä heilu!

Ps. Tämän kokemuksen perusteella todettakoon, että en ehkä tulekaan olemaan häiden alla niin tyyni, kun olin itselleni ja kaikille muille koittanut uskotella. Tai siis toki tulen olemaan täydellisen tyyni.. kunhan kaikki vaan menee täydellisesti ja mun mielen mukaan... nih!

It's a trap-eze!

30.9.14
IMG_5467IMG_5474

China Glazen It's a trap-eze on yksi hulvattomimmista omistamistani lakoista. Tällä tulee todella näyttävät ja hauskat kynnet ihan ilman sen kummempia temppuja. Ainoa huono puoli tässä lakassa on se, että se tuntuu ainakin minulla lohkeilevan kärjistä todella nopeasti. Tai sitten olen vaan aina sattunut lakkaamaan tällä sellaisina ajankohtina, kun luvassa on paljon uimista / saunomista.. nimittäin ainakin kaksi kertaa muistan harmitelleeni tämän nopeaa kulumista juurikin mökkiolosuhteissa. Annetaan siis armoa.. eihän näin hauskaa lakkaa viitsi käyttämättäkään jättää!

IMG_5468IMG_5462

Pink & silver

28.9.14
IMG_5676

Nyt olisi aika lätkistä eetteriin seuraavat kynsikuvat - näihin kynsiin inspiraatio on saatu samasta paikasta kuin edellisiinkin esittelemiini kynsiin eli gabbysnailart -nimiseltä Instagram -tililtä. Gabby on aivan huikea taituri koristelemaan kynsiä hammastikuilla, joten en tiedä oliko hänen vastaavat kyntensä toteutettu tikulla vai miten.. minä kuitenkin tein nämä kynnet kynsienkoristeluteippiä käyttäen.

IMG_5680

Lakkasin kaikki muut kynnet pinkillä paitsi nimettömät hopeisella kimallelakalla. Nimettömien kuivuttua huolella asettelin teipit kynsille tuohon kuvioon, joka vielä hopeisena kynnellä näkyy. Sitten vaan lakkasin pinkillä suhteellisen paksun kerroksen päälle ja vetäisin teipit pois! Tietysti vielä päällyslakka lopuksi ja lopputulos oli tosi hauska!

IMG_5672

Näitä teippimanikyyrejä aion kyllä tehdä lisääkin. Vähän työtähän tuossa teippien asettelussa oli, mutta oli todellakin sen arvoista. En kuitenkaan lähtisi ihan heti tekemään noin monimutkaista kuviota kaikille kynsille...

Mitäs tykkäätte? Onko tekniikka teille ennalta tuttu?

Paddington

26.9.14
IMG_5740

Kyllä - otsikko viittaa Karhuherra Paddingtoniin, jolle koin näyttäväni kun maanantaina vetäisin ensimmäistä kertaa vuosiin niskaani ihka oikean sadetakin. Olen jo muutaman vuoden ajan metsästänyt sadetakkia. Koska pyöräilen oikeastaan kaikkialle, joudun aika usein myös säiden armoille. Kuitenkin silloin kun menee esimerkiksi töihin tai yliopistolle olisi mukavaa saapua paikalle jonkun muun kuin uitetun koiran näköisenä. Äiti lupasi jo muutama vuosi sitten ostaa mulle sadetakin, jos mieleisen jostain löydän. Mikään musta ja ankea sadetakki kun ei tuntunut juurikaan kastumista innostavammalle.

Viime joulun jälkeisistä aleista löysin kuitenkin Lindexin rekistä roikkumasta kivan näköisen sadetakin ja puoleen hintaan. 25 euroa ei tuntunut todellakaan kohtuuttomalle sijoitukselle tästä vaatekappaleesta! Kävi kuitenkin niin, että olin lykännyt sadetakin muovikassissaan vaatekaapin perälle ja löysin sen vasta viimeviikkoisen siivouksen yhteydessä. Hupsista! En ollut muistanut kaivata tätä kevätsateidenkaan yhteydessä, mutta onneksi löysin sen nyt syksyä vasten.

IMG_5736IMG_5751

Takin malli on mukava vähän pitkänmallinen ja raidallinen printti on kivan näköinen. Näitä kuvia katsellessa vaan huomasin, että nuo takin edessä olevat taskuthan on keskenään aivan erikohdasta kangasta! Mitä ihmettä! Tosi ärsyttävän näköistä... senköhän takia tämä oli alennuksessa? Tosin eipä se taida niin superiso ongelma olla, jos en huomannut sitä sovittaessa enkä käyttäessä...

Saman tapaista takkia on nytkin Lindexin valikoimassa - ei tosin raidallisena vaan violettina, valkoisena ja mustana! En ole varma onko malli tismalleen sama, koska minun takkini on Holly & Whyte -mallistoa, mutta tuo nykyisen valikoiman takki ei taida olla.

IMG_5755IMG_5735

Tykkään muuten myös ihan perinteisistä Rukan sadetakeista esimerkiksi pirteän keltaisena. Siis tykkään niistä muiden päällä, mutta itseni päällä niistä tuli kurahousuvuodet turhan elävästi mieleen, joten etsiskelin jotain vähän vähemmän sadetakin näköistä.

Tämä oli kyllä onnistunut ostos ja todistetusti myös pitää sadetta! Valitettavasti takin ulkopuolelle jätettyjä kiharoita ei tämäkään takki millään taikavoimilla osannut estää lässähtämästä.. viisas olisi tietysti sujauttanut hiukset hupun sisään mutkun näytti nätimmälle näin... syvä huokaus taas mun kanssa!

Rahallista apua

26.9.14
Ajattelin avata sanaisen arkkuni erään asian suhteen, joka tuntuu olevan hyvin vähän esillä hääblogimaailmassa. Tämä postausaihe on ollut listallani jo pitkään, mutta näpytellessäni kommenttia Sapen budjettia käsittelevään postaukseen, päätin tarttua härkää sarvista samoin tein.

Eli siis kyllä - osan meidän häiden kustannuksista maksavat meidän vanhemmat. Eivät siksi, että me oltaisiin pyydetty tai rahallista apua tarvittu.. vaan siksi, että he haluavat. Mitään tiettyjä summia ei ole sovittu. Me ollaan tehty molempien vanhemmille selväksi, että mitään heidän ei tarvitse maksaa. Vaan saavat maksaa jotain, jos heistä sille tuntuu.

Oleellista tässä meidän järjestelyssä on kuitenkin se, että minä ja Joni ollaan keskenämme päätetty, että mitään ja ihan oikeasti yhtään mitään ei tule meidän häihin siksi, että raaskitaan ottaa kerta joku muu maksaa. Vaan kaikki päätökset ja hankinnat tehdään ajatellen, että me maksamme sen omista pennosistamme. Ja sitten jos vanhemmat haluavat jossain rahallisesti auttaa niin se on vain plussaa. Ei ehto jonkun hankkimiselle tai onnistumiselle.

Esimerkiksi voidaan ottaa vaikka minun hääpukuni. Kun suuntasin sen ostamaan, siirrettiin häätililtä puvun hinta mun käyttötilille. Maksoin puvun itse ja illalla äitille soitellessani äiti sanoi siirtäneensä pukurahaa meidän hääsäästötilille. "Ai.... kiitos äiti! Ei todellakaan olisi tarvinnut!", sanoin minä. "Niin, mutta minä halusin maksaa mun pikkutytön hääpuvun!", sanoi äiti. Ja en todellakaan ole niin ylpeä, että sitä äitiltäni kieltäisin. Vaan sen sijaan kiitin vielä aika monta kertaa lisää!

Euro_coins_and_banknotes

Minä tosiaan olen ensimmäinen meidän sisarusparvesta (minä ja veljeni ollaan näköjään niin isoja, että muodostetaan oikein parvi), joka menee naimisiin. Ja äiti ja iskä ovat aika innolla mukana. Iskähän hermostui meidän kihlajaisten yhteydessä mun ja äitin kokkailuun ja leipomiseen ja sanoi, että hän sitten maksaa häiden ruuat, ettei mitään tarvitse tehdä itse, kun hän ei jaksa katsoa tollaista hermoilua. Hehe... on isi vieläkin puhunut pitävänsä lupauksensa, mutta ruuat on niin kallis niitti, ettei kyllä sallita iskän maksavan niitä kokonaan.

Jonin puolella taas tilanne on se, että Joni on perheensä kuopus. Tulevat appivanhempani ovat halunneet auttaa rahallisesti Jonin vanhempia sisaruksia häidensä järjestämisessä ja eivät halua tehdä poikkeusta kuopuksensakaan kohdalla. Joten Joninkin vanhemmat tulevat maksamaan jotain. En vielä tiedä mitä, enkä kuinka suurella summalla, mutta kaikesta avusta tulemme olemaan kiitollisia.

Nyt se on sanottu ääneen. Asia, josta on aika vähän hääblogien puolella kirjoiteltu. Tiedän, että monet parit haluavat maksaa häänsä kokonaan itse. Ja kai on niitäkin, jotka saavat jeesiä vanhemmiltaan, mutteivat halua siitä puhua. Ensimmäiseen kategoriaan voitaisiin mekin kuulua. Siis siinä mielessä, että ollaan kyllä valmiita maksamaan kaikki kulumme itse.. mutta sitten taas, emme näe mitään syytä kieltäytyä vanhempien tarjoamasta avusta. Niin kauan kuin sitä apua tarjotaan vilpittömästä auttamisen halusta, eikä velvollisuudentunnosta. 

Miten tilanne on teillä? Onko apua edes tarjottu teille? Ja oletteko ottaneet vastaan vai kieltäytyneet kohteliaasti ja halunneet hoitaa kaikki kustannukset itse?

The One

25.9.14
Kuva: Jaakko Sorvisto www.jaakkosorvisto.com

Nyt ei puhuta siitä oikeasta miehestä, vaan jostain muusta (lähes) yhtä tärkeästä! Joko arvaatte mikä on löytynyt? Voi kyllä... niin vaan on käynyt, että meitsi on ostanut hääpuvun! Holtitonta kiljumista, tärinää ja tanssia tähän väliin. Mitenkään muuten mää en voi reagoida tähän aiheeseen.. ai niin ja naamakramppi kuuluu myös vakiomausteisiin.. kyseinen vaate nimittäin aiheuttaa niin leveää hymyä, että mun naama ei meinaa edes taipua siihen!

Mitähän siitä kertoisin? En osaa kertoa oikein mitään, koska en halua paljastaa siitä vielä oikeastaan mitään... Se on ihana, ja niin mun näköinen. Joni tulee tykkäämään siitä ihan varmasti. Mutta mun ei missään nimessä pitänyt ostaa sitä.. mun ei missään nimessä pitänyt edes sovittaa sitä.. mutta one thing led to another ja puin sen päälleni ja meinasin haljeta! Eikä se tunne hävinnyt mihinkään.. edelleenkään en voi ajatella juuri mitään muuta kuin, että saisinpa pukea sen taas..

Pidempää tarinaa siitä, kuinka tähän tilanteeseen päädyttiin on tulossa myöhemmin... se on nimittäin jonkin verran pitkä tarina se. Siihen liittyy pari pahamaineista kaasoa ja iso määrä yllytystä!

Sitä odotellessa, sanotaan kaikki vielä yhteen ääneen: IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIKKKK!!!!!! 

Juuttinarua

24.9.14
Lupasin kirjoitella teillekin esiin juuttinarukartoituksen tuloksia eli siis mistä hankkia edullista juuttinarua - jospa näin säästäisin ainakin vähän Googlailuvaivaa edes joltain! Tässä meidän juuttinarunmetsästyksessä oli sellainen kriteeri, että sitä oli saatava lähes tulkoon heti eli siis kaupasta tai vähintään suomalaisesta verkkokaupasta. Mistään eBaysta en halunnut lähteä tätä kaivamaan, koska toimitusajat ovat toisinaan niin pitkiä, etkä voi ikinä olla ihan varma laadusta - ja sitten jos laatu onkin hyvää, joudut odottamaan uudelleen yhtä pitkän toimitusajan, kun tilaat lisää.

Minun kokmukseni mukaan Prismat ja Cittarit olivat aivan hyödyttömiä - niissä hinnat olivat aivan naurettavan kalliit ihan vaan pienistäkin rullista. Sen sijaan kolme parasta - jotka kaikki ostettiin ja haettiin vielä lisääkin - löytyivät Sinellistä ja Biltemasta.

Juuttinaru

Biltemasta nämä löytyvät talousnarun nimellä (klik), kun taas Sinellistä ihan perinteisesti juuttinaruna (klik). Me päätettiin käyttää meidän tarkoituksiin kaikkia kolmea narua, koska huomattiin, että näyttää parhaalle, jos muuttaa narun paksuutta purkin koon mukaan. Eli pienempiin purkkeihin tuota Bilteman ohuinta, keskikokoisiin Sinellin narua ja isoimpiin purkkeihin kierros Bilteman paksua. 

Kaikista eniten metrihintaan näytti vaikuttavan narun paksuus eli ohuin on halvinta metrihinnaltaan ja paksuin kalleinta. Tästähän saattaisi nokkelasti päätellä, että kannattaa ostaa siis tuota ohuinta! Mutta jos kuitenkin aikoo kieputtaa narua purkkien ympärille paksummaksu kaistaleeksi, niin kannattaa ottaa huomioon, että sitähän joutuu sitten myös kieputtamaan useamman kierroksen, jotta saa yhtä paksun kaistaleen aikaan.

Sellainenkin seikka kannattaa vielä huomioida, että nuo molemmat Bilteman narut ovat huomattavasti pörheämpiä kuin Sinellin. Siis tuollaisia enemmän karvaisia, kun sinellin juuttinarun pinta on enemmän siloiteltu. Itse en rullalla lämmennyt yhtään tuolle Bilteman narujen pörheydelle, mutta purkeissa se näyttikin tosi kivalle. Jos kuitenkin haluaa vähän siloitellumman tuloksen niin kannattaa unohtaa nämä Bilteman naru ja suunnata mieluummin Sinelliin.

Tällaiset ovat siis mun kokemukset laajan juuttinarukartoituksen jälkeen. Yritettiin etsiä juuttinarua myös isommilla kerillä - siis sellaisilla kilon kokoisilla, mutta niin vaan kävi ilmi, että niiden metrihinta oli näitä pieniä keriä kalliimpi eli ei kannattanut sillekään tielle lähteä!

Oliko tästä teille hyötyä? Ja mistä olette itse juuttinarunne hankkineet? Kommenteissa saa vinkkailla kokemuksia suuntaan tai toiseen!

Kelluvalla huvilalla

24.9.14
IMG_5511

Muutama viikko takaperin mainitsin meidän lähtevän viikonlopuksi kesäloman viettoon. Lomakohteen kriteereinä oli lyhyt matkustusaika ja mahdollisuus olla kahdestaan ja rentoutua. Kaikki kriteerit täyttyivät, kun valittiin lomakohteeksi Reposaaren Kelluvat huvilat Porin liepeillä.

IMG_5492IMG_5451IMG_5532IMG_5452IMG_5555IMG_5616IMG_5618IMG_5619

Kyseiset veden päälle rakennetut talot on rakennettu vuonna 2008 Porin loma-asuntomessujen yhteydessä, mutta ovat tähän kesään saakka olleet käyttämättöminä. Siispä kaikki oli lähes uutta ja saatiin levätä ja herkutella sydämemme kyllyydestä! Mökin yhteydessä olevasta varastosta löytyi vielä meidän käyttöön viisi tuliterää Jopoa, joilla sitten huristeltiin Reposaaren keskustaan "nähtävyyksiä" ihmettelemään.

IMG_5568IMG_5556IMG_5493IMG_5625IMG_5633IMG_5646IMG_5640

Syötiin ja juotiin hyvin, luettiin kirjoja terassilla, saunottiin ja hypittiin ovesta suoraan mereen. Oli niin ihanan rentouttavaa. Ainoa huono puoli oli, että sunnuntaina jouduttiin jo lähtemään pois. Oltaisiin viihdytty niin paljon pidempäänkin.

Pastelligalaksi

23.9.14
IMG_5420

Viime aikoina oon taas löytänyt ihan uutta intoa kynsien laittoon muutamastakin syystä. Ensinnäkin mun kynnet on taas pitkästä aikaa aikas pitkässä ja hyvässä kunnossa. Miten tähän pisteeseen on päästy onkin ihan oman postauksensa arvoinen asia. Mutta toisekseen uutta lakkausintoa on tuonut uusien inspiraationlähteiden löytäminen.

IMG_5425IMG_5424

Taisin etsiä Instagramista kuvia hääkynsistä ja ihan sattumankaupalla päädyin erään käyttäjän kuvaan, joka paljastuikin ihan uskomattomaksi ideapankiksi! Kyseessä on gabbysnailart - ihan huikean kynsitaiturin instagram-tili, johon kuvia puskee huimaa tahtia ja ihanan usein joukossa on myös minitutorialeja videoiden muodossa. En tiedä onko hänellä myös jokin muu kanava kuten blogi tai YouTube -kanava, sillä en ole edes etsinyt, kun Instagram on riittänyt mulle aivan maniosti inspiraationlähteeksi.

IMG_5418IMG_5416

Olenkin gabbysnailartin löydettyäni kopioinut jo useita hänen tyylejään - yksi ensimmäisistä taisi olla nämä pastelliset galaksikynnet. Siitä on varmaan vuosi kun ensimmäisen kerran ajattelin kokeilla galaksikynsiä, mutta jotenkin se vain jäi. Nyt törmäsin kuitenkin tähän täydellisen mun näköiseen versioon galakseista ja kokeilin. Se oli ihan älyttömän helppoa ja lopputulos on tosi hauska! Leikkisä, muttei todellakaan liian överi. Jos galaksikynsien toteutustapa on teille vieras niin kurkatkaa ihmeessä Gabbyn video!

En muuten tiedä miksei mulle oo koskaan tullut mieleen käyttää tollaista vaahtomuovista luomivärisivellintä kynsien liukuvärjäykseen, mutta sehän on ihan mahtava idea ja menee todellakin testiin!

Puutarhahommissa

23.9.14
Vietin viime viikonlopun kotiseudullani Keski-Suomessa ja äitin kanssa hoidettiin taas yksi häähomma pois päiväjärjestyksestä - nimittäin kukkasipulien istutus. Jos ei jollekulle ole vielä mun tuhansista toitotuksista huolimatta käynyt selväksi, niin meillä olisi tarkoituksena hankkia kaikki pöytiin ja muualle koristeiksi tulevat kukat äitin puutarhasta ja luonnosta.

WP_20140918_18_58_55_Pro WP_20140918_18_58_45_Pro

Lilja on pitkään ollut mun suosikkikukka ja pitkään äiti on myös sanonut, että tulevista häistä on ilmoitettava hänelle vähintään vuotta ennen, jotta ehtii istuttaa liljojen sipulit. Siispä äiti oli tilannut Viherpeukaloilta kahden erilaisen vaaleanpunaisen liljan sipuleita, jotka me sitten istutettiin vanhempien kasvimaalle. Äiti ja isi ovat sopineet pitävänsä ensi vuonna vähän taukoa kasvimaan viljelystä, jotta hääkukkia voidaan kasvattaa paikassa, jonka maa on varmasti rikasta ja hyväkasvuista.

Jo aiemmin äiti oli istuttanut monivuotisen myskimalvan taimet ja aikoo ensi vuonna vielä laittaa myös siemenestä samaa lajia itämään. Se on tuo kukka, joka onkin näkynyt noissa mun maljakkotesteissä... kaunis ja vaaleanpunainen kukinto, ja kukintoa oli tänä vuonna riittänyt yli kahden kuukaude ajan, joten olisi hyvät mahikset, että olisi kukassa myös ensi kesänä häiden aikaan.

WP_20140918_18_59_39_Pro

Pikkaisen tekisi vielä mieleni kokeilla ensi keväänä myös neilikan istuttamista.. eihän siinä paljon rahaa haaskiin mene, jos ei onnistu! Ja aion kyllä pitää tiiviisti peukkuja myös näille liljoille, että itäisivät ja olisivat kukassa silloin heinäkuussa.. näyttävät nimittäin niin ihanille!

Mites te? Onko joku muu ensi kesän morsian päässyt sipulihommiin? Vai onko jo vähän liiallista panostusta?

Ps. Mun mielestä on jotenkin supersuloista, että tohon kuvastoon on merkitty, mitkä kukat houkuttelevat perhosia. Sitten joskus kun meillä on oma talo ja puutarha niin aion kyllä tilailla vaikka mitä ja juurikin tolla perusteella!

Copenhagen Street Food + muutama sana Christianiasta

12.9.14
IMG_5236

Kööpenhaminan reissusta kirjoitellessani lupasin vinkata vielä erikseen yhdestä kivasta paikasta, joka kannattaa pitää mielessä, jos aikoo Köpikseen suunnata. Nimittäin Kööpenhaminan katuruokakeskus Papirøenista.

En osaa hirveän hyvin kuvailla missä paikka sijaitsi, koska luonnollisesti poljin vain kiltisti paikallisoppaamme perässä. Mutta kauaa tuonne ei ihan keskustasta pyörällä kestänyt. Pienen lenkin vain joutui kiertämään muuan nostosillan kautta, koska kyseinen paikka sijaitsi suoraan veden rannalla.. lähes kuninkaanlinnan vastarannalla.. Tai suoraan sitä vasten on oopperatalo, mutta kuninkaanlinnalta katsottuna tämä paikka oli oopperatalon oikealla puolella.

IMG_5231IMG_5229IMG_5226

Kyseessä oli siis iso halli, joka oli täynnä katuruokakojuja. Tarjolla oli erilaisia ruokia varmaan jokaisesta maanosasta, juotavaa ja jälkkäreitäkin. Hinnat eivät päätä huumanneet ja valinnanvaraa ainakin oli. Tuonne saavuttuamme alkoi juuri ripsiä vettä, joten söimme sisällä. Ihan veden äärellä rakennuksen pihallakin oli kuitenkin pöytiä ja löhöilyalueita, joihin voi asettua nauttimaan ruokaa ja juomaa!

Tämä paikka on muuten tosi lähellä Christianiaa, meidän pyöräreitti ainakin meni ihan Christianian aidanviertä pitkin ja paluumatkalla suunnattiin ihan sisällekin pällistelemään. Jos noille nurkille sattuu, niin kannattaa harkita siellä vierailemista. Rehellisyyden nimissä en itse osannut oikein keskittyä nauttimaan hauskan arkkitehtuurin ja hulluttelun ihastelemisesta, sillä olin siellä vähän ahdistunut. Mitään varsinaista syytä pelätä ei kuitenkaan ollut. Ennen kaikkea sen meiningin katseleminen oli surullista.

Mutta vaikkei Christianiasta olisikaan kiinnostunut niin suosittelen lämpimästi polkaisemaan ohitse ja herkuttelemaan katukeittöiden antimilla!

IMG_5232IMG_5234IMG_5238

Asukuvaa syysillassa

11.9.14
IMG_5339

Nyt olisi luvassa taas asukuvaa! Miten edellisestä voi olla taas kuukausi vaikka tuntuu, että vastahan mää niitä julkaisin. Tällä kertaa olisi luvassa asu, joss kyllä viihdyin oikein hyvin.. mutta kun sitä katselen niin ei se kuitenkaan näytä täysin multa. Miksei sitä tietysti välillä voi olla siisteissä jakuissa ja farkuissakin, vaikka ne värikkäät ja kuviolliset mekkoset onkin enemmän mua.

Vaihteluhan vaan virkistää! Ja oikeastaan musta on kivaa olla tyyppi, jonka tyyli ei ole jumiutunut yhteen tiettyyn lokeroon. Vaan voin vetäistä päälle ihan mitä vaan ja silti näyttää itselleni!

IMG_5349IMG_5358IMG_5374IMG_5380

Oon ollut iloinen siitä, että viime aikoina on tullut tallusteltua koroissa ihan kiitettävän usein. Mulla on aika paljon kauniita kenkiä, mutta oon ollut vähän arka tai laiska niitä käyttämään. Näissä kuvissa jaloissa olevat Steve Maddenin ehtaa mokkaa olevat kiilakorot ovat asustaneet mun kaapissa jo pari vuotta, mutta tämä oli eka kerta, kun astelin ne jalassa kotiovesta ulos. Ne on tosi mukavat jalassa, vaikka huiman korkeat ovatkin. Ehkä vähän sen takia olen niitä arastellutkin, mutta se loppuu nyt! Korkokengät on liian kauniita kaapissa hillottaviksi.

Liian kivat taitaa myös olla mun hiukset leikattavaksi. Oon alkanut kipeästi kaipaamaan jotain uutta hiusrintamalla ja olinkin jo melkein päättänyt leikata ensi kesänä häiden jälkeen pitkät kiehkurat rouvapolkaksi. Mutta nyt en taas tiedä... nämä pitkät keijukaiskiehkurat vaan on niin mua! On se kuitenkin vähän pirullista, että nyt pitää tehdä hiuspäätöksiä sen suhteen, mitä haluan päästäni sojottavan 10 kuukauden päästä...

IMG_5369AsuIMG_5404IMG_5363

Mutta mitäs tykkäätte? Voisin kuvitella, että noi kengät ei ole ihan kaikkien mieleen, mutta mää kyllä tykkään niistä hurjasti! Usein puhutaan siitä, miten nudeilla korkkareilla saa kilometrisääret ja ainakin näiden korkojen ja hameen kohdalla pitää tosiaan paikkansa!

Viikonloppuna on luvassa meidän "kesäloma"! En malta oottaa pientä parin yön mittaista pakomatkaa arjesta. Ihanaa päästä vähän pois kotoa, ihan vain rentoutumaan ilman kännyköitä ja koneita. Se on välillä niin tarpeen... varsinkin kun on tullut viime kuukausina "pikkaisen" lipsuttua mn uv-lupauksesta...


Instagram @Pitsiniekka