Ennen varsinaiseen aiheeseen menemistä mun on pakko taas kerran sanoa isot kiitokset teille lukijoille. Ootte kyllä ihan mahtavia tyyppejä! Edelliseen postaukseen oli tullut kasa ihania kommentteja. Kyllä niitä lukemalla oli hyvä aloittaa tää aamu. Toisten kanssa ajatusten jakaminen ja myötäeläminen vaan tuntuu niin kivalle!

Mutta sitten varsinaiseen asiaan. Ajattelin tänään kirjoittaa muutaman sanan pituuserosta. Osaattekin jo varmaan aavistaa miten se liittyy hääblogin aihepiiriin. Tämä aihe tuntuu herättävän aina paljon keskustelua.. olen törmännyt siihen ainakin blogimaailmassa, oikeassa elämässä ja Facebookin Häät 2015 -ryhmässä (josta muuten tänään erosin, kun en kokenut sitä kovin mielekkääksi). Kuinka paljon morsiamella ja sulhasella on pituuseroa ja kuinka paljon korkoa voi pituuseron puitteissa laittaa?

Pituusero

On vaikea sanoa ajattelisinko eri tavalla, jos meillä olisi vähemmän pituuseroa, mutta nyt olen sitä mieltä, että laittaisin häihin joka tapauksessa tismalleen sen verran korkoa, kuin unelmieni kengissä on. Oli miehen pituus mikä tahansa. Minua jotenkin kammoksuttaa se ajatus, että nainen ei saisi olla miestä pidempi. Että sitä pituutta pitäisi jotenkin häpeillä tai pitkien naisten ei sovi käyttää enää korkeita korkoja, koska se herättää liikaa huomiota tai mitä lie. Oon itse niin vahvasti sitä mieltä, että antaa palaa vaan! Pitkät naisethan on upeita! Ja jos yhtään mielii korkoja käyttää, niin on valtava sääli, jos antaa muiden mielipiteiden olla esteenä.

Mulla on mittaa noin 173 senttiä ja Joni on mua 15 senttiä pidempi. Mun yhdeksän sentin koroilla varustetut hääkengät jättää meille siis vielä kuutisen senttiä pituuseroa. Alla olevassa kuvassa mulla on jaloissa saman korkuiset korot. Tuolle näyttää meidän pituusero hääpäivänä. Hääpäivänä en kuitenkaan tallustele pelkästään Jonin käsipuolessa, vaan alttarille mut saattaa tietenkin isukki. Mun hääkengät nähdessään isi kauhistui ensin siitä, että tuleeko musta sitä pidempi. No ei tule, vaan aika tismalleen saman mitainen. Toki isillekin tulee jalkaan vielä juhlakengät, eli himpun pidemmäksi se taitaa loppupeleissä yltää.

IMG_0238

Mutta väliäkö silläkään. Niin me todettiin, kun kokeiltiin marssia käsikynkässä. Eiköhän häämarssin pauhatessa ja meidän tallustellessa alttaria kohti pituusero ole viimeinen asia, jolla on merkitystä. Jos joku silloin ajattelee mielessään, että ompas noloa, kun isä ei ole tytärtään pidempi, niin eiköhä se ole niiden itsensä häpeä. On ihan absurdi ajatus, että kukaan sellaista mielessään pohtisi. Mutta jos pohtii niin se ei takuuvarmasti ole minulta eikä iskältä pois.

Miten te suhtaudutte pituusero- tai korkokenkäasioihin? Mietittekö puolison pituutta kenkiä valitessa? Tai arasteletteko korkeita korkoja oman pituutenne vuoksi?