WP_20131202_008

Meidän ovessa on aina kranssi. Siis ihan aina. Kun muutettiin tänne Turkuun, laitoin kranssin oveen heti ensimmäisen päivän iltana. Se taitaa olla mun mielestä jollain tavalla kodikkaan kodin merkki. Vähän hassua, mutta siltä musta vain tuntuu. 

Sen sijaan voisin vähän skarpata siinä, että muistaisin aina vaihtaa kranssin ajankohtaan sopivaksi. Erikseenhän on olemassa kransseja ainakin kesään, jouluun ja syksyyn. Sitten on vielä muutama neutraali malli, jotka sopivat oikeastaan mihin ajankohtaan tahansa.

WP_20131202_009WP_20131202_010

Kransseista mun lemppari on ehtoddomasti syyskranssini - ihanilla pihlajanmarjakoristeillaan, mutta tänä vuonna en muistanut vaihtaa sitä käyttöön ollenkaan. Sen sijaan eiliseen asti meidän ovessa killui oksasydän kukkakoristeilla. Auts. Vaikkei täällä lunta olekkaan, niin vähän liian kesäistä silti.

Nyt ovessa on kuitenkin talveen sopivampi, pyöreä oksakranssi rusetilla ja ruosteisella sydämellä. Tämä on ostoversio, lahja äidiltä sunnuntaisilta Jyväskylän Paviljongin joulumarkkinoilta. Tosi kaunis minun mielestäni. Ja sopii hyvin jouluun ja läpi talven joulun jälkeenkin.

Mitä te tykkäätte?

WP_20131202_011WP_20131202_014

Tunnustautuuko kukaan muu kranssi-intoilijaksi? Asuintalojeni rappukäytävissä tekemieni empiiristen tutkimusten perusteella tiedän kuuluvani vähemmistöön - muiden ovissa näkyy kransseja lähinnä jouluna, mutta reilusti alle puolessa ovista silloinkin.