Terkkuja kihlajaismatkalta Budapestista!

Moi, bloggailu saa vielä vähän odottaa sillä vihdoin päästiin meidän kihlajaismatkalle!

http://purkkapallopurkkaa.blogspot.hu/2013/10/terveisia-budapestista.html?m=1

Purkkapallopurkan puolelta muutama sana (ja yksi ruma kuva) enemmän terkkuja! Vi ses!

Terveisiä Budapestistä!

Moi! Terkkuja Budapestistä! Yritin laittaa terkut tulemaan jo lentokoneesta, mutta Norvegianin kuuluisa wifi vähän petti mut kun puolen tunnin datauksen tuloksena oli yhden 0.9 mekspikselin kameralla otetun kuvan lstaaminen flikcriin... Ja edelleen odoteltiin bloggerin aukeamista!

WIN_20131027_104058

Joten luovutin ja päätin laittaa pikaiset terkut täältä hotellilta (kera mun kauniin lentsikkakuvan).

Me ollaan kihlamatkalla täällä, joten en aio postailla sen enempää reissun päältä. Kaikki gradukiireiden vuoksi odottavat postaukset jaksavat oottaa varmasti vielä viikon.

Ensi sunnuntaina palaillaan kotiin, joten uudella innolla ja uudella ajalla sitten. Ihanaa viikkoa kaikille, täällä on lämmintä, pitäisiköhän tuoda sitä vähän mukana teillekin?

Bella Roma

Seuraava reissu kolkuttelee jo ovella, on jo aikakin postailla edellisestä ulkomaanreissusta! Syyskuinen vajaa viikko, jonka vietin äitini kanssa Roomassa oli aivan ihana. Ja outo. Tavallaan tuntui sille, että olin tullut kotiin, mutta tavallaan tuntui sille, että mun koti on nyt muualla.

Pääasia kuitenkin oli, että italian kieli taipui vielä yllättävänkin hyvin, metrot, ratikkalinjat ja bussireitit tulivat jostain takaraivosta ilman ongelmia. Lisäksi ikuisessa kaupungissa oli lämmintä ja ihanaa. Spritzit kylmiä ja pitsa maukasta. Lempiherkustani, supplìsta puhumattakaan. Taide upeaa ja loputonta (löydettiin Hjallis Harkimon näköinen renesanssi-vauva, huomaatteko tekin yhdennäköisyyden?). Kaupungin huonoin puoli oli edelleen turistit.

Nauttikaa tekin näiden kuvien tunnelmasta. Vetäkää syvään henkeä ja nauttikaa siitä, mitä Italia parhaimmillaan tarjoaa: ihanaa joutenoloa. Ei ole tärkeää suorittaa paljon, nyt ja heti. Välillä on tarpeen aloittaa aamu skumpalla ja vaan nauttia elämästä. Koska la vita è bella.

IMG_0891IMG_0870IMG_0773IMG_0815IMG_0776IMG_0900IMG_0902IMG_0855IMG_0932IMG_0927IMG_0813IMG_0820IMG_0878IMG_0943IMG_0937IMG_0784IMG_0770IMG_0845

Onko nämä maisemat teille tuttuja? Mitä tunnistitte?

Onko täällä muuten muita Rooman matkaajia? Vai haaveiletteko vain.. niin minäkin, haaveilen taas!

Ps. jos joku ihmettelee olenko siirtynyt aamukuuden postauksiin - en ole, vaan valvon vieläkin. Byhyy.

Voi Matthew, mikä pettymys!

Kellään blogeja lukevalla tuskin on mennyt ohi tieto siitä, että Lindex julkaisi nyt lokakuussa yhteistyömalliston Matthew Williamsonin kanssa. Hypetystä oli ainakin jonkin verran ilmassa, mutta tuntuu vähän sille, että julkaisun jälkeen innostus laantui. Niin kävi myös mulle.

Täytyy myöntää, että odotukset olivat aivan huiman korkealla, koska noh, Matthew Williamsonin yhteistyömallisto H&M:n kanssa oli kuin suoraan mun unelmista ja olisin voinut ottaa itselleni vaikka koko kokoelman. Erityisesti sydämentykytyksiä aiheuttivat eräät bikinit. Mutta luonnollisesti jäin nuolemaan näppejäni, koska sopivat koot ehtivät mennä aikaisemmille linnuille.

Mutta niin kova ihastumiseni mallistoon oli, että niistä bikineistä puhutaan (okei, minä puhun) meillä kotona vieläkin - ties kuinka monta vuotta sen jälkeen kun mallisto tuli ja meni.

Matthew2

Matthew Williamsonin tyylissä minua ilahduttaa erityisesti värien ja kuosien käyttö. Varmaankin juuri ne kaksi asiaa, mitkä hänen tyylissään monia kammoksuttavat! Jo Lindex -malliston kuvat tuottivat minulle hienoisen pettymyksen. Se oli odotuksiini verrattuna jopa hieman tylsä.

Alla näkyvät kaksi mekkoa halusin kuitenkin käydä sovittamassa, mutta äh! Pettymys senkuin voimistui. Tuo sinisävyinen mekko oli leikattu ajatellen jotain aivan muuta vartalotyyppiä, kuin meikäläisen. Nuo mustat kaistaleet asettuivat ihan hassusti vyötäröön ja tisseihin nähden ja helman pituus oli mielestäni tosi epäimarteleva.

Matthew

No, ei se mitään. Aina ei voi onnistua. Se oli kuitenkin vasta kakkossuosikkini, joten pinkkiä ykkössuosikkia vaan kokeiluun. Siinä mekossa malli ja leikkaus oli kiva, mutta siihen se sitten jäinkin, sillä materiaali oli valtava pettymys. Mekko oli äärimmäisen ohutta trikoota. Siis niin ohutta, että vetoketjun viereen näkyi tulleen jo kaksi reikää aiempien sovittelijoiden toimesta. Ja vaikka käsittelisin omaa mekkoani silkkihansikkain, tulisi tuo materiaali varmasti kulumaan nopeasti. Lisäksi noinkin tyköistuva siistiin arkikäyttöön soveltuva mekko saisi minusta olla hieman napakampaa kangasta.

Harmi, sillä leikkaus ja rypytykset olivat tosi kivat ja tässä mekossa ne tosiaan imartelivat vartaloa.

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, se sanoi Hautamäen Mattikin.

Matthew3

Onneksi mallistoon kuuluva Roosa Nauha -rannekoru ei kuitenkaan aiheuttanut niitä uusia pettymyksiä, vaan oli kaunis, kuten kuvat olivat antaneet olettaakin. Mulla on jo yksi toinenkin Lindexin vaaleanpunainen Roosa Nauha -rannekoru, mutta hyvää tarkoitusta tukien voi mielestäni ostella koruja vähän tarpeen viereltäkin. 

Mitä te tykkäsitte mallistosta vai tykkäättekö Matthewn tyylistä ylipäätään?

Entäpä muistaako kukaan muu tuota männävuosien H&M mallistoa? En millään saa päähäni vuotta, mutta veikkaisin, että sen ilmestymisestä on noin viisi vuotta..

Minut on haastettu

Pitsiniekan hääblogi on saanut ensimmäiset blogihaasteensa, jee! Mut haastettiin muutamastakin suunnasta kertomaan 11 faktaa itsestäni, vastaamaan 11 kysymykseen ja keksimään uudet 11 kysymystä, joilla haastaa uudet 11 bloggaajaa.  Koska haasteita tuli kaksi, päätin vähän oikoa mutkia tällä kertaa.

Tässä siis vastaukseni minulle esitettyihin kysymyksiin ja kuvituksena 11 kuvaa liittyen pieniin faktoihin itsestäni, olkaa hyvät! Huikatkaa kommenttiboksissa, jos jaksoitte lukea loppuun. Tuli nimittäi aika pitkä postaus.

11b
1. Olen harrastanut monta vuotta kilpacheerleadingin parissa. Ensin treenaten, sitten valmentaen ja seuran vastuutehtäviä hoitaen. 2. Minulla on kaksi kummipoikaa. Toinen pojista on myös tulevan mieheni kummilapsi. 3. Minä tykkään erityisen paljon pupuista, ketuista ja lehmistä. Jos kuitenkin olisin joku eläin, olisin ihan varmasti koala. 4. Tykkään talviurheilusta (hiihto poislukien) tosi paljon. Laskettelusta innostuin kunnolla vasta viime talvena kun hankin kaikki pelit ja pensselit lumilautailuun.

Ensin haasteella heitti Amanda P Hääideoita 2015 -bogissaan - kiitos vaan! Tässä Amandan kysymykset:

1. Millä perusteella valitsit kaason/kaasot?
Näillä näkymin kaasoina tulee olemaan kolme läheisintä ystävääni, joiden kanssa ystävyys on kestänyt jo useamman vuosikymmenen. Näin me ainakin sovittiin eräänä toukokuisena yönä hienoisessa hiprakassa, joten eiköhän se sopimus edelleen päde.

2. Onko sulhasesi osallistunut hääjärjestelyihin?
Toistaiseksi lähinnä antamalla mielipiteitään asioista, joihin sitä olen pyytänyt. Oli tottakai myös mukana seulomassa ja katsomassa hääpaikkaa, joka valittiin. Niin ja hääsäästötiliä kartuttamalla tietenkin!

3. Mikä värimaailma/teemaväri häihinne tulee?
Fuksiaa, vaaleanpunaista, kermanvaaleaa ja kirkasta merellistä turkoosia.

4. Kuka ottaa valokuvia häissänne?
Toivottavasti lukioaikainen kaverimme, joka on muuten ihan mahtava valokuvaaja!

5. Mikä on mielipiteesi hääleikeistä?
Ei sovi kaikkiin häihin, mutta meidän tyyliin sopii, kuin nenä päähän. Kun on huumorintajuiset vieraat, on hääleikitkin hauskoja.

6. Kuinka isot häät järjestätte?
Tavoitteena olisi pitää vierasmäärä alle sadassa.

7. Mikä on hyvän avioliiton salaisuus?
Rakkaus, kunnioitus, rehellisyys ja tahto.

8. Miten aiotte tehdä häänne oman näköisiksi?
Luulen, että kaikki tekemämme valinnat tekevät häistämme oman näköiset. Niin paikka, ruoka, ohjelma, koristelut kuin vieraatkin. Miten niistä voisi olla tulematta meidän näköiset?

9. Jos olet ollut joskus häissä vieraana, mikä on lempiosuutesi häissä?
Morsiuskimpun heitto, ehdottomasti!

10. Mainitse yksi ohjelmanumero/leikki, joka tullaan näkemään häissänne?
Vaadin morsiamen ryöstön!

11. 3 suosikki blogiasi
Nämä eivät ole kylllä hääblogeja, mutta kaikista tiiviimmin tulee seurattua MouMou ja Nelliinan vaatehuone -blogeja, sekä aivan ihanaa Ninnumaarian Livin up a notch -blogia.

11a
5. Heitän joka vuosi talviturkin vappuaattona. Joinain vuosina järvissä on silloin ollut vielä jäät, mutta sekään ei menoa haittaa! 6. Olen aivan heikkona pitsimekkoihin ja ihan vakuuttunut siitä ettei niitä voi koskaan olla liikaa. Tai liian monessa värissä. 7. Mun lempibändi on ihan oikeasti Backstreet Boys, ja ekalla kerralla Bäkkäreiden konserttiin päästessäni sain myös kätellä Keviniä, AJ:tä ja Howieta! Kuinka siistiä!!

Toinen minua haasteella heittänyt bloggaaja oli Sarita, Unelmana maalaisromanttiset kesähäät blogista - kiitos sinullekin! Ja tässäpä kysymykset vastauksineen:

1. Missä, milloin ja miten tapasitte?
Heh, tavattiin lukion ruokalassa, Joni oli siellä pelkkä pyyhe lanteillaan ja minä totesin, että onpas siinä komea poika!

2. Missä, milloin ja miten kihlautuminen tapahtui?
Tästä voisi kirjoitella joskus oman postauksenkin, mutta kotona 18.8.2012 ja juuri niin kuin olin aina toivonutkin.

3. Pidittekö/aiotteko pitää kihlajaiset?
Pidettiin erikseen sukulaisille ja kavereille. Sukulaisjuhlissa en ehtinyt tehdä paljoa muuta, kuin stressata tarjoamisista, mutta kaverikekkereissä ehdin vähän rentoutuakin ja ne olikin kertakaikkisen hauskat kekkerit!

4. Mitä arvostat puolisossasi?
Anteeksi lällyily, mutta ei siinä taida olla mitään mitä en arvostaisi, tuskin muuten oltaisiin naimisiin menossa. Mutta eniten arvostan sitä, miten Joni kohtelee ihmisiä ylipäätään ja tietty erityisesti minua.

5. Minkä tyyliset häät aioitte viettää?
Rennot, hauskat, maalaisromanttiset bileet!

6. Miten suuri on hääbudjettinne?
En ole vielä siinä pisteessä, että uskaltaisin huudella sitä näin julkisesti. Eikä sitä ole vielä lukkoon lyötykään.

7. Minne suuntaatte häämatkalle?
Haaveissa olisi Malediivit.

8. Mitä tulevaisuuden haaveita teillä on?
Niin simppelille, kuin kuulostaakin, eniten haaveillaan omasta talosta ja lapsista. Jo kysymys kuuluisi, että millaisia tulevaisuuden haaveita minulla on voisin tarkentaa, että, olen suunnitellut synnyttäväni ensimmäisen lapseni, pojan, kun olen 28-vuotias, ja kolmen vuoden päästä siitä syntyisi pikkusisko.

9. Mikä tuleviin häihinne liittyen stressaa eniten?
Vieraslistan laatiminen ja budjetti.

10. Mitä odotat häiltänne eniten?
Hui miten vaikeaa on nimetä yhtä asiaa, kun odottaa häitä kokonaisuudessaan niin paljon. Jos nimeän yhden asian, mitä odotan hääpäivältä eniten, on se varmasti se hetki kun urkuri soittaa Prinsessa Ruususen häämarssia ja kirkon ovet aukeavat ja Joni näkee mut ensimmäistä kertaa hääpuvussa. Tämäkin on ihan superlällyä, mutta mulla tulee kyyneleet silmiin pelkästä ajatuksesta.

Äh.. tuota hetkeä olen kuvitellut eniten, mutta tottakai sen päivän tärkein hetki on se, kun sanotaan "Tahdon" ja meidät liitetään avioliittoon.. epäreilu kysymys.. ei kukaan voi valita vaan yhtä!

11. Aiotko näyttäytyä sulhasellesi ennen vihkimistä?
En! Perustelut löytynee edellisestä vastauksesta!

11c
8. Rakastan huvipuistoja! Haaveilen siitä, että jonain päivänä pääsen käymään rapakon takana Six Flags -huvipuistossa. Todennäköisesti kuolisin siellä, mutta vähänkö se olisi hauskaa! 9. En osaa olla kuvissa perusilmeellä. Musta on ihan oikeasti varmaan enemmän kuvia jonkin sorttisella irvistyksellä, kun luonnollisella hymyllä. 10. Asuin puoli vuotta Roomassa, ja olen vieraillut siellä jo kerran senkin jälkeen. Enkä malta odottaa seuraavaa kertaa, kun sinne taas pääsen. 11. Voimakkain fobiani on korkeanpaikankammo. Se ei ole oikeastaan koskaan hirveästi haitannut lentämistä - kunnes päädyin pienkoneeseen. Siellä se haittasi.

Huh - aikamoinen puristus! Selvisitkö maaliin asti? Yllättikö joku mun vastauksissa? Entäpä näissä pienissä faktoissa?

Ja hei, mitä haluaisitte vielä tietää musta?

Pandoja ja burgundia

Ajattelin julkaista nämä kahdet kynnet yhteen syssyyn, koska yksistä kynsistä tulee usein vähän mitätön postaus enkä malta odottaa, että se päivä koittaa, jolloin teen jotkut toiset kynnet, jotka sopisivat näiden teemoihin. Erityisesti nämä ensimmäiset ovat kutkutelleet arkistoissa jo ihan liian kauan. Ainakin yli viikon! Harvassa on ne kerrat kun omassa facebookissani jaan kuvia kynsistäni, mutta nämä oli pakko jakaa sielläkin.

Pidemmittä puheitta, meet the pandas...

WP_20131007_19_20_32_Pro

Pandat oli mun aikuisuuden vastustus -kynnet. En halua kasvaa aikuiseksi, enkä varsinkaan muuttua liian vakavaksi, joten pandakynnet sopivat mulle paremmin kuin hyvin. Viime viikolla sairaalassa sairaanhoitajakin kehui niitä. Ja hänkin oli sitä mieltä, että ne sopii aikuiselle ihan mainiosti. Koska ei aina tarvitse ottaa niin vakavasti. Ylläri ylläri, idea on saatu mun rakastamalta Cutepolish -YouTube kanavalta..

Toiset kynnet lakkailin eilen jalkapallopeliä katsellessa. Viininpunainen on iskenyt vasta tänä syksynä ja kunnolla onkin. Täytyykin muistaa esitellä mun muitakin viininpunaisia suosikkeja tässä lähiaikoina. Tämä kynsilakkakin nousi nimittäin aika suosikiksi.

accentnails

En yleensä viihdy tummissa kynsissä, mutta nämä ei ole minusta liian dramaattiset. Varsinkaan, kun keventää yleisilmettä lakkaamalla yhden kynnen jollain tehostesävyllä. Mun tapauksessa tietty tehosteglitterillä.

Mitä tykkäätte pandoista? Entäpä viininpunaisista kynsistä? Täytyy muuten vielä sanoa, että otsikosta huolimatta inhoan sitä, kun puhutaan burgundista. Viininpunainen on paljon kivampi sana - suomen kieli kunniaan!

The most moootiful outfit ever

Väsymys kyllä satakertaistaa ainakin mun tunteet. Huonosti nukutun yön, ja huonosti menneen magneettikuvauksen jälkeen istuin puutuneena junassa ja kirjoittelin blogiin pari tekstiä valmiiksi. Tulin kotiin ja nukuin melkein kolmen tunnin päikkäri, jonka jälkeen poistin kaiken kirjoittamani, koska huh huh mitä vuodatusta se oli!

Mitä tästä opimme? Hyvä uni, parempi mieli. Ja hyvä uniasu, parempi mieli!

IMG_1113_b

Koska en ota itseäni liian vakavasti, on mun pakko jakaa teille muutama kuva asusta, jossa vietän nykyään liian paljon aikaa. Sain ystävältäni lahjaksi tän ihan mielettömän oloasun. Mää tulin siitä kuulemma heti mieleen. Ja tottahan se on, lehmät on mun juttu! Aluksi nauroin ihan kippurassa tälle, mutta täytyy myöntää, että ihan oikeasti toihan on ihan mieletön asu. En oo missään muussa vaatteessa omistanut noin paksua, pehmeää ja lämmintä fleeceä.

Vitsinä saatu oloasu on siis muuttunut ihan oikeasti mun suosikiksi.

IMG_1101IMG_1115IMG_1117

Oloasussa tuo "imarteleva" paidan laatikkomallikaan ei haittaa, ja housut saa kiskottua kainaloihin saakka. Ja kyllä - olen kerran jo esiintynyt tässä asussa muuallakin, kuin mökillä tai kotona. Varokaa vaan, kohta en enää mitään muuta käytäkään.

Eikös tää nyt selkeesti oo ihan sopiva joka tilanteeseen... vaikka toimistollekin? Onhan?
Onneksi mulla ei ole muuta, kuin kotitoimisto, jossa opiskelen. Sinne tää ainakin sopii!

Niin, ja jos joku kaipaa ohjetta tuohon ihanaan nutturaan, tässä ne tulee: nuku märillä hiuksilla, vedä aamulla kaikki suortuvat epämääräiselle kasalle pään päälle ja kiinnitä ponnarilla. Laita pipo päähän ja muhi paljussa muutama tunti. Poista pipo, käy vielä saunassa ja valmista saat näin upean kampauksen, kuin minullakin on. Aikaahan se vaatii, mutta on tosiaan sen arvoista.....

Näppynaaman tarina ja seuraava oljenkorsi

Mulla on tosi huono iho. Murkkuikä aikoinaan toi näpyt mun kasvoille, ja siinä ne on siitä lähtien pysyneet. Pahojen epäpuhtauksien ja ajoittaisen rasvoittumisen lisäksi, entisenä atoopikkona kärsin toki myös herkän ihoni voimakkaasta pintakuivumisesta.

Mikään määrä ihonhoitoa ei ole toistaiseksi ongelmaa saanut kokonaan kaikkoamaan. Aloitin näppyjenhoidon legendaarisella Clearasilillä, siitä etenin muutamaankin eri kosmetologin suosittelemaan tuotesarjaan (joiden nimiä en enää muista), kokeilin ihotautilääkärin suosituksesta Euceriniä, toisen suosituksesta ihan vain ph-neutraalia pesunestettä ja kolmannen ehdotuksesta Vichyn tuotteita. Palasin neutraaliin pesunesteeseen ja perusvoiteeseen. Ja kymmenen vuoden venkslaamisen jälkeen oon edelleen näppynaama.

Äiti on ollut aina ihana ja maksanut kaikki kosmeotologikäynnit, kaikki kokeillut tuotesarjat, ihotautilääkärit ja lääkekuurit. Mun iho on ollut välillä nimittäin niin paha, että oon hakeutunut ihotautilääkärille isolta osin sen kivun takia. Olen kokeillut yhtä sun toista hoitoa ja muutamaa pitkää antibioottikuuriakin. Kerran jopa lääkärin suosittelemana tuplasti nomaalia kestoa pidempääkin kuuria. Iho parani kyllä jonkin verran, mutta palasi lähtöpisteeseen kuurin lopettamisen jälkeen. Puolen vuoden antibioottikuurin aikana parhaiten lähti vastustuskyky. E-pillerit parantavat vähän ihoa, mutta ei niidenkään avulla ongelma häviä.

Ihotautilääkäri ehdotti mulle jo Roaccutan -hoitoakin, mutta harkinnan jälkeen kieltäydyin. Hoito, joka vaatisi kuukausittaista terveysasemalla raskaustestissä käyntiä, koska on äärimmäisen vaarallinen sikiölle, kuulostaa vähän turhan rajulta. Vaikkei vauvaa ole suunnitteilla, totesin, etten halua omaakaan kroppaani sellaiselle altistaa.

Toissa viikolla sanoin äidille, että oon taas kerran aloittanut äärimmäisen huolellisen ihon hoitamisen uuden tuotesarjan kera. Tällä kertaa vuorossa on Lumene, jonka kosteuttavan puhdistusvoiteen ja kasvoveden hankin joku aika sitten (hinnasta lahjoitettiin vielä Roosa-nauha säätiölle jokunen roponen). Lisäksi onni potkaisi mua, kun löysin Sokoksen 3+1 päiviltä puoleen hintaan Lumenen päivä- ja yövoiteet. Lumenen kosmetologi suositteli tuotesarjojen ristiinkäyttämistä - ei ole tarvetta jumiutua vaan yhteen sarjaan, vaan eri sarjoista voi valita eri tuotteita omia tarpeita vastaamaan. Kosmetologit suosittelevatkin mulle aina voimakasta kosteutusta iltaisin ja vähän vähemmän raskasta hoitoa aamuun, joten sekoittaminen tuntui järkevältä ratkaisulta.

IMG_1032IMG_1038IMG_1040


IMG_1043

Tekisi niin mieli jo hihkua tämän rutiinin toimimisesta, mutta taidanpa odottaa ja tarkkailla ihoa vielä ainakin marraskuun loppupuolelle ennen suurempia voitonjuhlia. Voi kunpa tämä toimisi....

Naantalin kadonnut aurinko

Tällä viikolla Naantalissa ei paistanut aurinko, mutta kukapa ehtii edes kaivata aurinkoa, kun luonto hehkuu ympärillä kaikissa punaisen, keltaisen ja oranssin sävyissä? Syyshehkutus tulee varmaan kaikilla jo korvista ulos, mutta ah ja oih kuinka kaunista nyt on! 

IMG_1190IMG_1150IMG_1163IMG_1179IMG_1143IMG_1192IMG_1127IMG_1144IMG_1158IMG_1134

Nyt seuraavan syyskliseen kimppuun nimittäin taidanpa keittää kupin teetä ja vetää villasukat jalkaan. Suosittelen kaikille muillekin!