Levi

Varautukaa kunnon Levi-pläjäykseen. Kun ei tullut live-ajassa kirjoiteltua niin kirjoitellaan sitten näin jälkikäteen. Täräytän kaiken (paitsi yhden jutun, kirjoittelen myöhemmin Lapinkylästä) tähän yhteen postaukseen, että päästään joskus arkeenkin palaamaan. Yliopistosta on viikon verran pääasiäislomaa ja tänä vuonna se sattui onneksi juuri sellaiselle viikolle, jolle "appivanhemmat" oli Leviltä mökin varanneet.

WP_20130323_009

Meidän matka alkoi perjantai-iltana kuuden aikaan, jottei lauantaita tarvitsisi tuhlata ajamiseen. Matka oli pitkä ja pimeä, mutta aika yksinään sai ajella. Yhden kerran kyllä säikähdin ja synnytinkin aikamoisen lentävän lauseen. Rovaniemen jälkeen, viimeisen kahden tunnin aikana meitä vastaan tuli kaksi autoa ja ohi meni yksi. Niiden lisäksi, satasen rajoitus alueella, ajettiin vasemmalle kaartavaa mutkaa, kun apukuskin paikalla istuva puoliskoni huudahti "Ihmisiä!". Samaan aikaan näin ne keskellä tietä, säikähdin, huomasin niiden kunnon ja huusin: "JA UMPIKÄNNISSÄ!" Aika moni asia on sen jälkeen ollut UMPIKÄNNISSÄ. Mutta ei ollut kyllä kaukana ettei ne Jänkhä-Joonakset jäänyt humalaisilla seikkailuillaan auton alle. Hui.

WP_20130323_002

Uusilla suksilla kävin hiihtämässä ruhtinaalliset 10 kilometriä. Jopa kahtena päivänä vaivauduin kiduttamaan itseäni vitosen lenkillä! Pääasiassa viikon urheilut tuli harrastettua rinteessä. Me käytiin laskemassa viitenä päivänä ja voi morjens mun lumilautailutaidot kehittyi ihan sikana. Mustiin rinteisiin menemisestä en edes uneksi, mutta parina viimeisenä päivänä tulin S-kurvaillen punaisiakin rinteitä alas, kuin vanha tekijä. Jee! Olin niin ylpeä itsestäni, kun huomasin, että tulin ihan ajatelematta alas semmoisia rinteitä ja jyrkkiä kohtia, joissa en ensimmäisinä päivinä pärjännyt kuin takakantilla valutellen.

WP_20130324_005WP_20130327_019WP_20130327_013

Tuolihissistä ei sentään mun kaveria tullut edelleenkään. Tästä kuvasta on mun edelliseltä reissulta melkein identtinen kopio. Kamalia tuommoiset kapistukset! Nimimerkillä korkeanpaikankammoinen. Korkeat mua huimaa, mutta vauhti ei! Laskin kerran Sports Tracker taskussa ja sen mukaan mun huippunopeus laudalla oli  49 km/h! Siistiä! Niinkuin oli muuten sekin, että laskin vapaaehtoisesi useamman kerran Levin etirunteen! Neljä vuotta sitten, kun olen ekan ja edellisen kerran Levillä ollut, meinasi itku tulla eturinteessä. Olin aivan satavarma, etten pääse sitä (laskettelusukset jalassa) alas. Lumilaudalla oon jo niin hyvä, että nou problem!

eturinne

Vaikka ähräsin rinteissä ja minimaalisesti laduillakin, ei lomalla tietenkään laihtumaan päässyt. Siitä piti huolen rinteessä nautitut kankkimuukiot. Yhtenä päivänä käytiin myös syömässä Hullu Poro -konseptiin kuuluvassa Taivas -buffetissa. Erityisesti salaattipöytä oli hyvä ja ravintolan sisustus kovasti mun mieleeni. Kaikissa ruokapaikoissa pitäisi olla mahdollisuus syödä sohvalla!

WP_20130329_001WP_20130326_008IMG_8151

Niin ja sitten oli ne synttärit. Me tehtiin sinä päivänä kaikille italialaista illallista ja sitten olin leipaissut vielä semmoisen pienoisen mansikka-vanilja-kermakakun. Ulkoillessa tuli kova nälkä ja sitä kompensoitiin kyllä kovalla syömisellä! Mutta eikös se ole lomalla erittäin sallittua?

Vaikka Lapissa on muutama muukin näihin aikoihin vuodesta, on tunturissa aina silti ihan omanlaisensa rauha. Maisemat on niin ihanat. Säätkin meitä helli, aurinko paistoi ja pakkasta oli yleensä vähemmän kuin kymmenen astetta. Kyllä siellä mieli lepää, voin vannoa. Kotimaanmatkailu kunniaan. Tässäkin maassa on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että ei aina ole pakko kaukomaille lähteä.

IMG_8093WP_20130325_017

Ihan mun lempparijuttu koko lomaviikossa oli kyllä synttärilahjaksi saamani moottorikelkka-ajelu. Vuokrattiin kelkka ja huristeltiin menemään kahden ja puolen tunnin ajan. Oli ihan mieletöntä painaa lumi suihkuten menemään auringonpaisteessa tasaisella järven jäällä. Puhumattakaan siitä, että huristeltiin tunturin reunaa ylöspäin pomppuista reittiä metsän keskellä - kunnes yhtäkkiä tultiin metsän rajalle ja edessä aukeni luminen tunturi ja kirkkaansininen taivas. Tahtoo mennä uudestaan! Voin oikeasti lämpimästi suositella kokeilemaan. Ihan mitään halvinta lystiä se ei ole, mutta kyllä tunturissa kelkkaileminen oli sellainen elämys, että siitä milellään maksaakin. (Kröhöm, sanon minä, joka siis sain kelkkailun lahjaksi, enkä maksanut siitä....)

IMG_8125IMG_8129

Loma meni suhteellisen nopeasti, mutta paljon hitaammin kuin nämä muutamat viimeiset viikot, jotka ovat olleet sellaista suorittamisen haipakkaa, ettei mitään järkeä.  Loma tuli enemmän, kuin tarpeeseen ja hyvä ja rentoutunut mieli siitä jäi! Tämä oli vasta mun kolmas kerta ikinä Lapissa, ja kyllä sinne on vielä uudestaan päästävä.

Oletteko te lapinkävijöitä? Team Levi vai Team Ylläs? Vai onko aina päästävä lomalla jonnekin kauas ja  lämpöiseen?

2 Kommenttia

  1. Ihanan pinkkinä oot ollu liikenteessä! :) Kuullostaa oikeen kivalta ja tuo kakku on oikea suloisuus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sulauduin hyvin pikkutyttöjen joukkoon rinteessä - no en oikeastaan, ei nekään noin pinkkejä ollut :D kiitos Emma kivasta kommentista! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥
Vastaan kaikkiin kommentteihin!