Toissapäivänä toivoin, että eilisestä tulisi mahtava päivä ja ihana päivähän siitä tulikin. Mentiin laskettelemaan ja se oli hauskaa. Menin niin kovaa, osasin paremmin kuin koskaan aikaisemmin ja keli oli ihana! Rinteet oli aika pehmoiset, mutta katsokaa nyt tuota auringonpaistetta ja maisemia. Eikä tarvinnut Jyväskylästä lähteä minnekkään näitä maisemia varten.

snoukkisWP_20130227_020

Vikalla laskulla yhdessä jyrkässä kohdassa lauta nappasi pehmoiseen mössöön kiinni ja meikäläinen heitti kunnon turparullat. Siinä rytäkässä sitten vinksahti vähän nilkkakin. Ei pahasti tosin - ei tummunut, ei turvonnut, kesti painoa, pystyi liikuttamaan, mutta vähän kipeää teki tietyt asennot ja painon laskeminen. Kolmen koon hoidolla ja illan kahvakuulan levoksi vaihtamalla koipi on tänään jo (melkein) normaali.

WP_20130227_027

Niin paljon asiaa olisi blogiin, mutta tuntuisi hassulta kirjoittaa monta postausta joinain päivinä, kun toisina en jouda blogiin ollenkaan. Täytyypi koittaa kirjoitella varastoon, kun tarinaa pukkaisi. Erityisen kivalta on blogiin kirjoitteleminen tuntunut viime aikoina sen vuoksi, että oon saanut niin ihania kommentteja! Kommentit on ihan parasta ja niihin vastaileminen mun lemppari puuhaa - kiitti kaikki te ihanat, arvostan!

Ps. oon yrittänyt opetella huvikseni lumilauta slangia, mutta eihän siitä mitään tolkkua saa! Perus mellakat ja nose ja tail grabit ja tuplakorkit ja caba tonnit kyllä osaan, mutta joku "Burger Flip = Paippi-trikki, jossa laskija vaihtaa switch 180:stä McTwistin loppuun. Lasketaan backside seinään feikinä, käännytään 180 astetta ja laskeudutaan paippiin tehden McTwistin." menee jo vähän yli hilseen. Ja otsikkohan tulee siitä, että meikäläinen laskee Goofyna eli oikea jalka edellä. Vasen jalka eellä olis laskemista regularina. Että sellaista.