Huh! Hirmu kiireinen päivä, mutra ehdin sentään vähän postata. Kuten olen jo vähän sanonutkin, viime aikoina on ollut aika kova ikävä italiaan. Oikeastaan tällä viikolla minulle  iski vähän kovempikin lämpökaipuu. Rakastan syksyä ja vielä enemmän talvea ja valtavia lumikinoksia, don't get me wrong. Mutta olen kyllä melko varma, etten ole ainut jolle silti tulee välillä ikävä jonnekin ihanaan lämpimään paikkaan. Merituulessa liehuvaa kesämekkoa ja loman kiireettömyyttä. Ajattelin, että helpotan vähän lämpökaipuutani fiilistelemällä viime kesän lämpimiä muistoja. No, arvaatte varmaan miten siinä kävi? Niinpä. Juuri päin vastoin ja nyt kaipuu on kahta kovempi.

Ajattelin kiusata muitakin ja jakaa teidän kanssanne muutaman kuvan ihanalta kesäiseltä illalta, Adrianmeren rannalta. Pienestä putiikista Roomasta ostettu mekko kastui märäksi ilta-aalloissa, mutta kuivui taas ihan muutamassa minuutissa Italian kuumassa illassa. Takaa pidempi mekko näyttävällä printillä ei kaivannut seurakseen muuta asustta kuin punaiset huulet ja merituulessa auki hulmuavat hiukset. Rannalla ei tarvinnut edes kenkiä.

132
Syvä huokaus. Eipä ole tänä talvena etelän matkoja luvassa. Onneksi. Oli muuten ihan kamalaa, kun hiukset jäivät huulikiiltoon kiinni ja kaikkea. En haluaisikaan takaisin.

Onko joku muu onnekas ja pääsemässä jonnekin lämpimään? Vai kaipaatteko sinne edes?