Luksusta arkiaamuun

En ole aamupalaihmisiä. Minulla ei yleensä ole kertakaikkiaan yhtään ruokahalua aamuisin. Aamurutiineihini kuuluu keittiön pöydän ääressä, tai sohvannurkassa heräillen puolikkaan teekupin juominen. "Normaaliolosuhteissa" en koskaan syö aamupalaa, enkä ole koskaan syönyt. Tai no ihan pienenä babyna joo, mutta suurin piirtein kouluiässä alkoi aamulla syöminen yököttämään. Äitini on samanlainen, ja minä ja veljeni ollaan tultu tässä asiassa ilmeisesti äitiin. Isi kyllä syö aamupalaa, puuroa joka aamu! Jos herään oikein myöhään, saatan syödä aamupalaa vähän niinkuin lounaaksi.

Yksi asia saa kuitenkin minun ajatukseni kääntymään. Hotelliaamupala. Tiedättekö mistä puhun? Hotelliaamupalassa on jotain taikaa. Ensimmäinen taika on varmasti se, että tarjolla on paljon enemmän tavaraa, mitä ikinä raaskii kotiin ostaa. Kaikkea ihanaa herkkua. Saa syödä vaaleaa leipää ja juoda mehuja hyvällä omallatunnolla. Lisäksi hotelliaamiaisilla on niin rauhallista, siistiä, täydelliset olosuhteet heräämiseen. Ja teen litkimisen lisäksi minäkin saan myös massun täyteen.

IMG_4138IMG_4142
Hotelliaamupala on yleensä lomamatkoihin ja minulla myös kisareissuihin liittyvä luksus. Mutta ei tarvitse reissuun lähteä, jotta pääsee hotelliaamiasen tunnelmasta nauttimaan. Valitettavasti nämä tunnelmat eivät ole tältä päivältä, tai edes viikolta, mutta viime viikon torstaina, ennen minun Ruotsin reissuani päätettiin mennä aamutreffeille. Lähdettiin torstaiaamun iloksi vasta valmistuneeseen Sokos Hotel Paviljonkiin aamupalalle. Kun ei ole hotellissa yötä, aamupala maksaa 14€ per nenä. Ei mitään halvinta lystiä, mutta siksihän tässä töitä paiskitaa, jotta voisi välillä elämästän nauttia, eikö vaan?

Paviljonki-hotellin aamupala on kyllä jokaisen pennosen veroinen. Ensinnäkin aamiaissali on sisustettu ihanasti, siellä on rauhallinen, siisti, mutta kodikas tunnelma. En ottanut kuvaa, mutta yksi seinämä on koristeltu erilaisilla uusilla ja vanhoilla Iittalan, Arabia ja Marimekon lautasilla. Minun mielestäni tämän hotellin aamiaisen etuna muihin kokemiini verrattuna on laatu. Kun aamupalalle saapuu, tarjoilija tulee kysymään haluatko teetä, kahvia, kaakaota vai kaikkia niitä. Minä teen lipittäjänä tietenkin otin teetä, sain valita monista eri  vaihtoehdoista. Sillä välin, kun lähdimme hakemaan jotain syötävää, oli tarjoilija tuonut pöytään meille omat pienet haudutuspannut valitsemiamme teelaatuja. Tölkistä tulleen hedelmäsalaatin sijaan tarjolla on vastaleikattuja kiivi-, appelsiini- persikka, ja ties mitä lohkoja. Leipä on lähiruokaa. Tarjolla on lämminsavustettua lohta, laadukasta lihaa ja makkaraa ja omassa keittiössä leivottua kakkua ja ja ja....

IMG_4140IMG_4141IMG_4146
Suosittelen lämpimästi joskus tuomaan arkipäivään vähän luksusta nauttimalla hotelliaamiaisen tunnelmasta. Päivä alkoi niin hyvällä mielellä, että se kantoi tuolloin iltaan saakka. Kannattaa tarkastaa kuitenkin aamiaisen aukioloajat. Tässä hotellissa ne ovat mielestäni aika pitkät - arkisin aamiaista tarjoillaan 11 saakka ja lauantaisin ja sunnuntaisin 12 saakka. Ainakin aamu-unisille on plussaa, jos ei tarvitse herätä puoli yhdeksältä, silloin luksus-arvo alenisi huomattavasti, haha. Joten mitä lähempänä hotelli on, sitä parempi. Meiltä tälle hotellille sattuu vielä olemaan äärimmäisen lyhyt matka, joten tämä oli kertakaikkisen täydellinen paikka!

IMG_4153IMG_4161aamupala
Kumpikaan kuvien rakennuksista ei ole muuten kyseinen hotelli, mutta nämä kaksi rakennusta tönöttävät vierekkäin, matkalla hotellille. Onhan se aika hurjaa, että vanhat näyttävät tehdas rakennukset ja tehtaiden korkea piippu tuntuvat äärimmäisen pienille ja olemattomille, korkean lasisen Innova tornin tönöttäessä vieressä. Ei muuten myöskään ollut niin kylmä keli, että töppöset ja jättimäinen toppatakki ja villahuivi olisivat olleet tarpeen. Sen siitä vaan saa, kun herättää minut puoli kymmeneltä. Väsytti vielä niin kamalasti, etten jaksanut laittaa meikkiä enkä hiuksia ja sujahdin vaan isoimpiin ja lämpimimpiin töppösiin ja takkiin, mitä eteisestä löysin.. en varmaan ole ainoa, joka tykkää vielä aamu-unisena uppoutua isoon ja pehmeään toppatakkiin? Sehän tuntuu vähän samalle, kuin kantaisi peittoa mukanaan. Tämä olisi varmaan paras mahdollinen takki tähän tarkoitukseen!

8 Kommenttia

  1. Hei mahtavaa! Oonkin odottanut että millonka bongaan jostain blogista juttua tosta Paviljongin aamiaisesta :) Kovasti on kehuttu ja taitaakin olla kaikkien kehujen arvoinen. Mäkin asun tässä ihan likellä, joten pakko melkeen ottaa nyt itekkin asiaks ja käydä maistelemassa.

    Ootko käyny ihan siinä Trattoriassa syömässä vielä kertaakaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En oo vielä käynyt, mutta tarkoitus on ollut mennä.. Ei oo vaan vielä löytynyt sopivaa aikaan, mikä olis sopinut kaikille :) oon kuullut vähän ristiriitaisia tarinoita siitä, jotkut sanoo että ollut tosi hyvää ruokaa, jotkut ei oo ollut niinkään vakuuttuneita.. Lupaan raportoida kun on omaa kokemusta! :)

      Ja aamupalaa suosittelen lämpimästi!

      Poista
    2. Mmm-mm. Mä suosittelen kyllä ainaskin! Mutta pistähän säkin omakohtasia kokemuksia sitten kun sinne eksyt.

      Poista
    3. Oi jee, kiva kuulla että suosittelet! Ja lupaan tosiaan raportoida :)

      Poista
  2. Mä oon sun kanssa aikalailla täysin samanlainen. En tykkää syödä aamupalaa, ellei kyseessä ole juurikin se ihana hotelliaamiainen.
    Näyttipä kyllä herkulliselta ja mukavalta tuo teidän aamunavauksenne.
    Täytyypä joku kerta käydä tuolla syömässä, jos jostain syystä joskus sinne päin sattuu tulemaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aamupalla-sielunkumppani! :D

      Ja suosittelen kyllä käymään hotelliaamiaisella joskus ilman yöpymistäkin. Tosiaan luksusta arkeen! Ja luulen että niitä hyviä aamupaloja muuallakin on kun tossa meidän lähellä :)

      Poista
  3. Ahh tuollanen tuoli olis kiva kotona =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuten joo, mutta sinne ei meinaa kuulla mitään, eikä kukaan meinaa kuulla kun siellä puhuu :D

      Poista

Kiitos kommentistasi ♥
Vastaan kaikkiin kommentteihin!