Crazy hat lady

Hullua kissa-tätiä musta tuskin koskaan tulee (koputan puuta), mutta tänään leikin hetken ajan hullua hattu-tätiä. En mää muuten kai hullu ole, mutta jos haluaa, että hiukset on hyvin, niin kyllä elämä lätsien kanssa välillä vähän hankalaa on. Mää en todellakaan kuulu niihin ihmisiin, jotka on talvella halukkaita palelemaan näyttääkseen hyvältä. Tai ainoastaan erityistilaisuuksissa alennun itse sellaiseen. Mulle ei ole ongelma pukeutua rönttöisesti ja kääriytyä sataan kaulahuiviin ja isoihin rukkasiin, mutta kyllä silloin vähän kirpaisee, kun on kerrankin hyvä hiuspäivä ja sitten pitää vetää päähän pipo pilaamaan kaiken!

IMG_4729
Varsinkin nyt, kun mulla on otsahiukset, on pipojen käyttäminen ihan mahdotonta, silloin kun otsiksia ei ole nostanut ylös. Kyllä pipot silloinkin päähän menee, mutta tällaisen (myönnetään, vähän lyhennystä kaipaavan) pitkän otsiksen takaa ei kyllä meinaa nähdä yhtään mitään! Ei kiva! Jotenkin tuntuu, ettei tavalliste pipojen alla voi käyttää muuta kampausta, kuin auki olevia hiuksia pois vedetyllä otsiksella. Onneksi otsisten tuhoutumis-ongelmaan on kuitenkin olemassa edes muutama ratkaisun poikanen... ensimmäinen niistä on lierihattu!

IMG_4709
Naisellinen lierihattu, se oli kertakaikkisen mahtava oivallus. Minulla ei ole kuin tämä yksi. Senkin olen saanut vuosia sitten ystäviltäni joululahjaksi, ja aika kauan meni ennenkä opin sitä käyttämään. Silloin, kun ei halua liiskata hiuksiaan päänahkaa pitkin tämä on kuitenkin mahtava vaihtoehto. Lierien alle korviin kyllä käy vähän hujua, mutta kyllä se silti estää kaikkea lämpö haihtumasta pään kautta taivaan tuuliin. Syy miksi en ennen osannut käyttää tätä, oli se, että käytin talvitakkeina aina vain sporttisia versioita.. laskettelu-toppatakkia tai Adidaksen muhkeaa toppistani. Niiden kanssa en vieläkään viitsi lierihattua käyttää, mutta niiden seuraksi otsiksia suojelevan hatun virkaa hattuhyllylläni toimittaa nykyään jättimyssy.

IMG_4739
Iso löysä myssy on armollinen otsista kohtaan siinä mielessä, ettei se liiskaa otsiksia aivan kiinni otsaan. Lisäksi sen voi coolisti laittaa roikkumaan vähän enemmän takaraivolle, jolloin sen ei tarvitse olla lähes yhtään otsahiusten päällä, jes! Ainoa ongelma itselläni tällaisessa tyylissä on se, ettei tuollainen rento takaraivolla roikkuva myssy tunnu kovin luontevalta. En koe olevani riittävän cool sellaiseen, heh.

Yleensä käytänkin jättimyssyjä ratkomassa toista talveen liittyvää hiusongelmaani. Nimittäin pipojen alle mahdutettavaa nutturaa. En varmasti ole ainoa pitkähiuksinen, jonka hermoa kiristää talvella pitää hiuksia auki. Kun tempoo päälle takkia ja kaulaliinoja ja myssyjä, hiukset menevät super sähköisiksi ja pörheiksi ja sojottavat joka suuntaan. Siksi tulee aika usein pidettyä hiuksia kiinni. Nutturat ja sutturat ei kuitenkaan mahdu kovinkaan monen pipon alle. Ja jos sen saa sullottua myssyn sisään, päytyy näyttämään vähintäänkin jollekin Megamindille. Nutturatytöllekin löytyy onneksi pelastus - neulepannat!

IMG_4769
Neulepannan kanssa voi laittaa hiuksensa nutturalle, mutta otsis-asiassa sekään ei pelasta, vaan littaa ihan samalla lailla kuin muutkin pipot. Itse en ole vielä keksinyt keinoa, jolla voisi saada kaiken. Pitkät hiukset ja otsikset ilmeisesti vaan ovat talvella huono yhdistelmä. Vai pitäisiköhän alkaa pitämään taas hiuksia lapsuuden luottokampauksella, kahdella ranskalaisella letillä? Ei näyttäisi Megamindille, ei liiskaantuisi otsis, eikä ympärillä lentelisi sähköistynyt kiharapilvi.... tässä on ideaa!

Oonko ainoa joka hajoilee talvi-ilman, hiusten ja pipojen yhdistelmälle?

Helposti pikkujoulutunnelmaa kynsiin

Pikkujoulut ovat paljettien, kimalteiden ja kaiken mahdollisen blingin aikaa. Silloin voi pukea päälleen lähes rajattomasti kimalletta vaikuttamatta oudolta. Itsehän rakastan kimalteita, ja olen sitä mieltä ympäri vuoden. Koskaan ei voi olla liikaa glitteriä.

Näyttävät kynnet kuuluvat myös pikkujouluihin, mutta ei tarvitse omata hirveitä kasoja koristeita tai vakaata kättä, jolla pensselöidä kuvioita ja kiekuroita. Täydelliset kynnet saa kun yhdistää kaksi pikkujoulujen kannalta olennaisinta asiaa: punaisen ja kimalteen.

IMG_2090IMG_2085IMG_2095IMG_2093
Minun lakkani on ostettu Italiasta Kiko -nimisestä kosmetiikkakaupasta. Formula Unon pitsojen jälkeen varmaan yksi eniten Italiasta kaipaamistani asioista on Kiko. Lähes koko Italiassa asustelu-aikani Kikoissa kynsilakat olivat tarjouksessa. Tästäkin maksoin vain 2,50€ eli en juuri mitään! Tuossa merkissä kyllä hinta ja laatu ehdottomasti kohtaavat.

Koska valtaosa meistä ei varmaan ole nyt lähipäivinä matkustamassa Italiaan tai Espanjaan, on punaisia glitterlakkoja onneksi saatavilla muiltakin merkeiltä.

redglitter
(Kuvat ovat valmistajilta lainattuja!)

1. Suosikikseni tituleeraamalta China Glazelta ottaisin mielelläni useammankin glitter lakan.. esimerkiksi tämä Pure Joy sopisi paremmin kuin hyvin. Samalla merkillä on myös ihana punainen glitterlakka nimeltään Love Marilyn, suosittelen googlettelemaan swatch -kuvia!

2. Mavala ei ole suosikkimerkkejäni, vaikka ajoittain tulee tältäkin merkiltä lakkoja ostettua. Tämä Glitter Red näyttää ainakin todella kivalta, eikä näitäkään lakkoja ole hinnalla pilattu. Mavalan kimaltavaa punaista lakkaa löytyy esimerkiksi täältä.

Millaisia pikkujoulukynsiä te suositte? Voiko teillä glitteriä olla joskus liikaa? Niin, ja semmoinen disclaimer pitää vielä kirjata ylös, että en ota vastuuta jos kaikilla muillakin hajoaa pää glitterlakkoja poistaessa. Miten ne voi aina olla niin tiukassa?!

Lisää pitsiä vaatekaappiin

Eilen kun kävin kaupungilla pyörimässä, tarttui sieltä tietysti jotain itsellekin mukaan. Vaikka ei kyllä pitäisi shoppailla yhtään. No, se on nyt myöhäistä. Sitäpaitsi se kävi ikään kuin puolivahingossa, kun olin H&M:llä niitä Beckhamin pökiä etsiskelemässä. Säälittävää itsepetosta vol. 2574...

IMG_4656
Jokatapauksessa tähän mekkoon käytetyt pennoset on kyllä myös money well spent (yksi mun lempparisanontoja englanniksi). Rakastan pitsiä ihan valtavasti, mutta moniakaan pitsimekkoja ei oikein tarkene talvella pitää. Tätä kuitenkin tarkenee, sillä materiaali on ihanan lämmintä ja pehmoista, melkein kuin fleeceä. Ja minä nyt vaan kertakaikkiaan tykkään korkeista vyötäröistä ja sieltä levenevistä helmoista. Niillä saa hyvin piilotettua vähän pehmeämmänkin peräsimen, hih.

IMG_4659IMG_4661
Koitin ottaa kuvaa, josta näkisitte millaista tuo materiaali on.. sanoinko vielä, että se on muuten pehmeää? On se. Oon niin fiiliksissä siitä, että voin jatkossa pukeutua johonkin super-kauniiseen ja söpöön, joka tuntuu siltä, että olisin pukeutunut kylpytakkiin... tosin mun kylpytakkikaan ei tunnu noin pehmeälle.

IMG_4663
Totesin, että vyötäröä vielä korostamaan sopii hyvin eilisessäkin asussa mukana ollut vyö. Konjakkinen vyö sopii kivasti korallin väriseen mekkoon. Ja kivaa kontrastia mekon, poutapilviä-pumpulia-ja-kaikkkea-muuta-söpöä -fiilikseen tuo tuollainen simppeli, ja mekkoon verrattuna ronski vyö. Tykkään!

Oikein naurattaa, kun luen tätä mun tekstiä. Kauheeta hypetystä, mutta tällainen mää oon, että kun ihastun, niin ihastun kovaa. Kun tykkään asioista niin tykkään niistä kovasti. Ja tänään tykkään kovasti tästä mekosta ja tänään se tekee mut iloiseksi! Jee. Shoppailu-terapia hoiti taas homman kotiin.

Lasagnea nokialaisittain

Kutsun tosiaan itseäni mammaksi, ja viime aikoina oon tehnyt parhaani, jotta olisin kunnon italialainen mamma. Eilen tämä mamma kokkaili lasagnea ja oli niin hyvää, että! Se ei kyllä oikeasti ollut kovin italialainen-mamma -tyylistä, koska se oli tehty suoraan paketista. Mutta hyvää se oli silti. Ja kaverina tarjoiltiin salaattia ja valkosipulisia paahdettuja ruistikkuja.

WP_20121128_016
Omia lasagnentekotaitojani enemmän täytyy kyllä kehua vähän Nokian puhelimia. Itse olen vannoutunut nokialaisten käyttäjä, en ole mitään muuta koskaan käyttänyt, enkä aiokkaan, niin kauan kuin tämä pulju matkapuhelimia tuottaa. Itselläni on Nokia Lumia 710, mutta tuolla toisella puoliskollani on tietenkin viime viikolla myyntiin tullut Lumia 920. Vähän näpertelin sitä, ja tuo Windows 8 käyttöjärjestelmä tuntuu kyllä kovin samalle, kuin mun puhelimessa oleva seiskakin, mutta ei siitä sen enempää.

WP_20121128_005WP_20121128_011
Nimittäin voi morjens tuossa puhelimessa on hyvä kamera! Good bye rakeiset ja puuroutuneet kännykkäkamerakuvat! Toki tähän asiaan vaikuttaa myös erittäin vähäiset järkkärin käyttötaitoni, mutta saan otettua hämärässä tuolla puhelimella parempia kuvia kuin järkkärillä. Ja pimeässäkin saa tallennettua semmoisia näkymiä, mitä silmilläänkin näkee. Oon erittäin vaikuttunut. Ja plussaa tietysti kaiken maailman naaman vääntely kuvien ottamis mahdollisuuksista.

WP_20121128_015WP_20121128_017
Kaikki nämä kuvat oli siis tuolla puhelimella napsittu. Ja näin vähäisillä lukijamäärillä lienee selvää, että kukaan ei maksa minulle penniäkään tai edes marianne-karkkia tarjoa, siitä hyvästä että kehuskelen Nokiaa ja erityisesti tuota puhelinta. Se vaan on niin cool! (Niin cool, että ollaan otettu noin 700 miljoonaa sellaista hauskaa kuvasarjaa jossa on vaikka isketty silmää, ja sitten muokattu niistä sellainen "kuva" jossa kaikki muu pysyy paikallaan, mutta vain se yksi silmä liikkuu...)

Taiteilijatyttö

Jouduin miettimään yllättävän kauan, mikä päivä tänään on, mutta vihdoin se selvisi, että voin toivottaa mukavaa keskiviikkoiltaa! Oon ollut koko alkuviikon aivan totaalisessa pöperössä, oon aivan pihalla päivistä, kellonajoista, aikatauluista ja niin pois päin..

Joka tapauksessa tänään kuljeskelin ympäriinsä omasta mielestäni taiteilijatytön näköisenä. Raitapaita, musta hame ja pitsibaskeri... enää puuttuisi vaan punainen huivi kaulan ympärille kietaistuna ja kaarevat viikset, eikö vaan? Eipä sitä kyllä huomaisi, vaikka minulla olisikin viikset piirrettynä, niin hämärää oli jo vähän ennen neljää. Sovitaan vaikka niin, että tämä oli suunniteltu juttu, koska halusin napsia kuvia hämärässä, jotta saisin luotua niihin tällaisen rauhaisan illan tunnelman.. tai jotain.

maalari
Raitapaita - H&M
Hame - Vero Moda
Pitsimyssy - H&M
Vyö - Pieces
Kengät - H&M

Inhosin muuten yläasteikäisenä kaikkea nahkaista. Ihan sama oliko se keinonahkaa vai oikeaa. Se näytti mun mielestä niin kertakaikkisen karmaisevan rumalle, etten suostunut käyttämään edes nahkakenkiä (paitsi hautajaisissa), nahkalaukkuja tai edes nahkaista lompakkoa. Lompakon oli aina oltava kankainen, ja sehän tarkoitti sitä että jo suunnilleen vuodessa se aina kulua nuhraantui käyttökelvottomaksi (vissiin ollut aika hellää huolenpitoa, heh). Mokka aloin käyttämään ennen normaalia nahkaa, mutta olen kyllä varmaan ollut yliopistossa, kun olen ensimmäiset (keino)nahkanilkkuini hankkinut. Vähän ennen sitä sallin jo joitain nahkayksityiskohtia laukuissa.

Minulla on aika paljon keinonahkakenkiä ja laukkuja, olenkin alkanut valveutumaan aion nahan suhteen oikeastaan vasta tänä vuonna. Nyt yritän uskotella itselleni niin, että ostaisin ainoastaan aitoa. Se kun kestäisi luultavasti pitkään ja parempana kuin muoviset versiot. Välillä aidon nahan hankkiminen vaan vaatii vähän huolellisempaa suunnittelua, sillä tyyriinpäähän se on. Tässä asussa näkyvät vyö ja nilkkurit ovat molemmat aitoa tavaraa. On mutten ollut kiva huomata, että esimerkiksi HenkkaMaukan  valikoimissa on nykyään myös aitoa nahkaa olevia kenkiä! Hyvä H&M!

maalari2
Toinen asia, mistä H&M saa minulta pisteet on ehdottomasti David Beckhamin suunnittelemat miesten alusvaatteet (hyvä aasinsilta, eikö vaan?). Tai eipä niissä vaatteissa sinäällään mitään kovin kummoista ole.. värivalikoimakin rajoittuu ainoastaan mustaan, harmaaseen ja valkoiseen, mutta jokainen tietää varmaan mistä puhun? No niistä promokuvista tietenkin. Herran jalkapallotaidoistahan voidaan olla yhtä sun toista mieltä, mutta ei nuo promokuvat ainakaan meikäläisen silmiä valtavasti särje.

Ja jokainen poikaystävähän on super onnellinen siitä, että saa tyttöystävältä lahjakseen David Beckham alusvaatteita, krhm, eikö vaan? Ei meillä ole oikeasti ainakaan valitettu. Hyviä kuulemma ovat, jos ei oteta sitä huomioon, että bokserit hajosivat melkein heti... niinpäniin. Oli laatu mitä tahansa, nappasin tänään kesksutassa pyörähtäessäni lahjaksi yhden parin DB-boksereita keskiviikko-lahjapakettiin käärittäväksi. Eilen juuri sanoin, että tykkään antaa lahjoja, ja tässäpä vähän todistetta siitä, että niin tosiaan on. On aina niin kivaa nähdä ilahtuneet kasvot kun toinen palaa kotiin pitkän työ ja koulupäivän jälkeen ja keittiön pöydällä odottaa lahjapaketti. Vaikkei sisällöt ole kalliita ja megamahtavia, niin väliäkö sillä. Koska ajatus ihan oikeasti on tärkein.

Joulupukki, olen ollut taas tosi kiltti...

Kuten eilen kirjoittelin, alkoi pikkujouluissa vähän hiipiä joulutunnelma minunkin mieleeni. Pakko oli ihan pysähtyä pohtimaan joululahjatoiveita. Meidän perheessä ei ole tapana ostaa valtavia määriä, tai kalliita lahjoja vaan ajatus on enemmänkin tärkeä. Sama juttu tässä meidän pienessä taloudessa, ei me tuon paremman puoliskonkaan kanssa mitään suurempia lahjomisia harrasteta. Rakastan ostaa lahjoja ja voisin ostaa niitä muille enemmänkin, jos budjettini niin sallisi. Opiskelijalla se ei kuitenkaan ihan valtavia salli.

Mut tunnetaan yleensä kavereiden ja perheen kesken siitä, että mulle on helppo ostaa lahjoja. Koska tykkään kaikesta ja oon niin onnellinen aina pienen pienistäkin lahjoista. Tykkään muutenkin aika perus jutuista, töppösistä, yöppäreistä, kirjoista ja puteleista (jos ei se käynyt jo selväksi tästä postauksesta). Kaikki tähän listaamani tuotteet olisi oikeasti mahdollisia, realistisia toiveita ja olisinpa onnellinen, jos olisi ollut niin kiltti että saisin edes yhden näistä. Tai vaikken saisikaan, niin oon onnellinen. Kunhan saan jouluaattona perunalaatikkoa. Ja paljon.

lahjat1
1. Pitkään haaveissa ollut kaikki kaudet sisältävä Sinkkuelämää DVD-boksi
2. Vogue Collections -lehti (kuva on parin vuoden takaisesta, jonka sain silloin joulupukilta)
3. Mun lemppari tv-sarjasta, Greyn anatomiasta multa puuttuu seuraavaksi 7 kauden dvd-boksi.
4. Donna Leonin kirjoja on tullut tänä vuonna luettua jo neljä. Uskon asia on ainakin vielä lukematta.
5. Joku italialainen iso keittokirja olisi ihana. Tässä on 200 reseptiä.

lahjat2
6. Tämä Henkkamaukan pyjama mulla on kyllä jo turkoosina ja kuviollisilla pöksyillä. Mutta pinkki ja leopardikin kelpaisi, kun mallikin on jo mieleiseksi todettu!
7. Kukapa ei rakastaisi The Body Shoppia? Vaniljan tuoksuiset tuotteet oli ennen TBS:ltä mun lemppareita, mutta ne on kaikki loppuneet mun varastoista aikaa sitten.
8. Super suloiset vaaleanpunaiset töppöset kylmiä varpaita lämmittämään, oi kiitos!
9. Moschinon Pink Bouquet on ihanan tyttömäinen tuoksu ja vaaleanpunainen toimii aina.
10. Käsityö-mimmille kelpaisi tilaus (vihdoinkin myös suomeksi julkaistavasta) Burda -lehdestä. Se on mun lemppari käsityölehti.

Semmoisia toiveita olisi tällä tyttösellä.. Ei mitään ihan hirveän kohtuutonta mielestäni...?! Millaisia toivomuksia teillä on ollut ja ootteko ollut niin kilttejä, että luulette niiden käyvän toteen?

Pikkuisen pikkujouluista

Moikka taas! Nyt saa luvan päättyä radiohiljaisuus. Ei ollut tarkotus jättää postamatta eilen, mutta noh... sanotaanko vaikka niin, että pikkujoulut ottivatkin vähän kovemmalle, kun olin ennakoinut. Sen verran myöhään tuli jammailtua, että nukuin iltapäivän puolelle. Ja vaikka olisikin ollut vapaa-aikaa ennen treenejä ja porukoiden luona käyntiä, en kertakaikkiaan jaksanut tulla kirjoittelemaan. Tuskinpa kukaan kyyneiliä vuodatti postaamattoman päivän takia.

Lauantai oli niiiin pitkä päivä. Meillä oli seuran syyskokous, joka kesti kaaauan. Saatiin kumminkin hyviä päätöksiä, ja meikäläinen valittiin siihen tehtävään, johon olin ehdolla. Olin kyllä ainut ehdokas, että eipä ollut hirveän tiukka kilpailu! Syyskokouksen jälkeen kävin kotona pyörähtämässä ja suuntasin illan pikkujoulujen ensimmäiseen osioon. Päälleni heitin lökäpökät, t-paidan ja sisäpelikengät. Ohjelmassahan oli nimittäin Megazonea! Jos joku ei tiedä, niin se on siis sellaista laser-sotaa. Oli niiiin hauskaa! Ja ennen kuin kysytte, tietenkin voitin. Ja joo, oon vähän kilpailuhenkinen. Ihan vähän vaan..

WP_000438
Varsinaisesta pikkujouluasustakin jäi kuvat ottamatta, kun tuli niin kova kiire. Olin nimittäin ajatellut käyväni vaan pikaisesti, kotona vaihtamassa vaatteet, mutta eihän se ihan niin nopeasti tainnut meillä kellään onnistua. Heitin Megazonesta lähtiessä hupparin päälle, tulin kotiin ja kävin halimassa tuota toista puoliskoa, jonka ensimmäinen reaktio oli "Kai sää meet suihkussa käymään kun sun hupparikin on hiestä märkä?!". Vaikkei siellä saanut juosta, me oltiin silti kaikki ihan hiessä siitä käänytilystä hiiviskelystä ja jännittämisestä. Pakko oli tosiaan käydä suihkussa, joten olin niiin myöhässä, etten muistanut siinä vaiheessa enää edes ajatella asukuvia.

IMG_4580IMG_4583
Kuten jo aiemmin mainitsinkin, illan dresscode oli siis pikkumusta. Mulla oli joskus Prismasta -40% alennuksesta ostettu, kevyesti kiiltävä pliseerattu trikoomekko, jonka vyötäröä kursin vähän enemmän kasaan vyöllä. En halunnut pukeutua liian hienosti, vaan enemmänkin nätti, mutta mukava -linjalla. Juhlavuutta asuun lisäsin sitten leopardi-korkkareilla. Ne on olleet halvat, mutta ovat kyllä mulle rakkaat. Siro malli, riittävästi korkoa ja todella hyvä jalkaan.

IMG_4592IMG_4593
Laukkuvalintaani en ollut kovinkaan tyytyväinen.. En halunnut ottaa vain tylsää mustaa laukkua, joten päätin ottaa Gina Tricot'sta myöskin -50% alesta ostetun sydänlaukun mukaan. Tuumasin, että musta-ruskea laukku sopii hyvin kenkienkin värimaailmaan, mutta täytyy myöntää että leopardiprintti ja niitti-kiinnitetyt sydämet oli vähän liikaa yhdessä. Aina ei voi onnistua, ei edes ihan joka kerta.

IMG_4595IMG_4598
Onneksi epäonnistunut laukkuvalintakaan ei hidastanut menoa, vaan ilta oli todella hauska. Seura mahtavaa ja tanssimuuvit äärimmäisen noloja. En oo oikeastaan päässyt vielä hirveesti joulutunnelmaan ennen tätä, mutta kyllä sekin alkoi vähän mieleen hiipiä, kun pikkujouluissa vieraili joulupukkikin!

Oliko muilla hyvä viikonloppu? Oletteko jo päässeet tänä vuonna pikkujouluilemaan?

Merenneito

Huh! Hirmu kiireinen päivä, mutra ehdin sentään vähän postata. Kuten olen jo vähän sanonutkin, viime aikoina on ollut aika kova ikävä italiaan. Oikeastaan tällä viikolla minulle  iski vähän kovempikin lämpökaipuu. Rakastan syksyä ja vielä enemmän talvea ja valtavia lumikinoksia, don't get me wrong. Mutta olen kyllä melko varma, etten ole ainut jolle silti tulee välillä ikävä jonnekin ihanaan lämpimään paikkaan. Merituulessa liehuvaa kesämekkoa ja loman kiireettömyyttä. Ajattelin, että helpotan vähän lämpökaipuutani fiilistelemällä viime kesän lämpimiä muistoja. No, arvaatte varmaan miten siinä kävi? Niinpä. Juuri päin vastoin ja nyt kaipuu on kahta kovempi.

Ajattelin kiusata muitakin ja jakaa teidän kanssanne muutaman kuvan ihanalta kesäiseltä illalta, Adrianmeren rannalta. Pienestä putiikista Roomasta ostettu mekko kastui märäksi ilta-aalloissa, mutta kuivui taas ihan muutamassa minuutissa Italian kuumassa illassa. Takaa pidempi mekko näyttävällä printillä ei kaivannut seurakseen muuta asustta kuin punaiset huulet ja merituulessa auki hulmuavat hiukset. Rannalla ei tarvinnut edes kenkiä.

132
Syvä huokaus. Eipä ole tänä talvena etelän matkoja luvassa. Onneksi. Oli muuten ihan kamalaa, kun hiukset jäivät huulikiiltoon kiinni ja kaikkea. En haluaisikaan takaisin.

Onko joku muu onnekas ja pääsemässä jonnekin lämpimään? Vai kaipaatteko sinne edes?

Timangeja

Vaikka kuinka yritän huolehtia kynsistäni ja vitamiineista sun muista, aina välillä kynnet silti pääsevät liuskoittumaan pahasti. Se on ärsyttävää, eikä siihen oikeastaan kunnolla auta mikään muu, kuin kynnen leikkaaminen. En tykkää leikata vain kärsineitä kynsiä, ja jättää muita pidemmiksi. Tasapituiset on minusta kauneimmat, joten tällä viikolla napsaisin kaikki kynteni lyhyiksi.

IMG_4553
Olen lakkaillut viime aikoina niin paljon pastelli-lakkauksia, joten totesin, että vaihtelu virkistäköön väsynyttä kynsien lakkaajaa. Pääsyin siis tekemään ranskalaisen manikyyrin, ihan vapaalla kädellä pensselöiden. En tiedä mikä siinä on, mutta ne raskis-teipit eivät ole minun käytössäni koskaan tuottaneet kovin hyvää lopputulosta. Minulla on muutamakin ässä hihassa, jotta voin tehdä ranskalaisen manikyyrin ilman niitäkin.
 
IMG_4544
Pelkät rankikset olisivat kuitenkin olleet liian tylsät, joten pistin vielä molempiin nimettömiin rivit erikokoisia, hopeisia timangeja. Tykkään niistä kynsikoristeluissa hirveästi, mutta jos niitä on useampi samassa kynnessä, en kyllä niitä jokaiseen sormeen laita. Yleensä minullakin liika on liikaa. Kynsitimangit olen tilannut samasta luottopaikastani eli eBaysta. Niitä saa myös tosi edullisesti sieltä. Hakemalla nail art rhinestones löytää ainakin perus lajitelmia, joissa on 12 eri väriä samassa kiekossa. Nämä hopeiset olen löytänyt hakemalla jotain silver nail rhinestones different sizes -tyylistä.. Myyjät eBayssa ovat listanneet tuotteensa niin nokkelasti, että aika monenlaisilla hauilla niihin päätyy!

IMG_4558
Huomenna on luvassa ensimmäiset pikkujoulut tälle vuodelle, jee! Päivästä on muutenkin tulossa kiireinen, kun se alkaa seuramme syyskokouksella. Päivällä on kuitenkin pieni tauko, jolloin ehdin käydä tälläytymässä pikkujouluasuun. Pukukoodinahan on little black dress. Odotan innolla!

Nyt tämä mamma (toim. huom. minulla ei ole lapsia) painuu taas kyökkiin. Perjantai on pitsapäivä, joten ei auta muu kuin mennä vaivaamaan taikinaa!

Ihanaa perjantai-iltaa ja alkavaa viikkoa kaikille!

Luksusta arkiaamuun

En ole aamupalaihmisiä. Minulla ei yleensä ole kertakaikkiaan yhtään ruokahalua aamuisin. Aamurutiineihini kuuluu keittiön pöydän ääressä, tai sohvannurkassa heräillen puolikkaan teekupin juominen. "Normaaliolosuhteissa" en koskaan syö aamupalaa, enkä ole koskaan syönyt. Tai no ihan pienenä babyna joo, mutta suurin piirtein kouluiässä alkoi aamulla syöminen yököttämään. Äitini on samanlainen, ja minä ja veljeni ollaan tultu tässä asiassa ilmeisesti äitiin. Isi kyllä syö aamupalaa, puuroa joka aamu! Jos herään oikein myöhään, saatan syödä aamupalaa vähän niinkuin lounaaksi.

Yksi asia saa kuitenkin minun ajatukseni kääntymään. Hotelliaamupala. Tiedättekö mistä puhun? Hotelliaamupalassa on jotain taikaa. Ensimmäinen taika on varmasti se, että tarjolla on paljon enemmän tavaraa, mitä ikinä raaskii kotiin ostaa. Kaikkea ihanaa herkkua. Saa syödä vaaleaa leipää ja juoda mehuja hyvällä omallatunnolla. Lisäksi hotelliaamiaisilla on niin rauhallista, siistiä, täydelliset olosuhteet heräämiseen. Ja teen litkimisen lisäksi minäkin saan myös massun täyteen.

IMG_4138IMG_4142
Hotelliaamupala on yleensä lomamatkoihin ja minulla myös kisareissuihin liittyvä luksus. Mutta ei tarvitse reissuun lähteä, jotta pääsee hotelliaamiasen tunnelmasta nauttimaan. Valitettavasti nämä tunnelmat eivät ole tältä päivältä, tai edes viikolta, mutta viime viikon torstaina, ennen minun Ruotsin reissuani päätettiin mennä aamutreffeille. Lähdettiin torstaiaamun iloksi vasta valmistuneeseen Sokos Hotel Paviljonkiin aamupalalle. Kun ei ole hotellissa yötä, aamupala maksaa 14€ per nenä. Ei mitään halvinta lystiä, mutta siksihän tässä töitä paiskitaa, jotta voisi välillä elämästän nauttia, eikö vaan?

Paviljonki-hotellin aamupala on kyllä jokaisen pennosen veroinen. Ensinnäkin aamiaissali on sisustettu ihanasti, siellä on rauhallinen, siisti, mutta kodikas tunnelma. En ottanut kuvaa, mutta yksi seinämä on koristeltu erilaisilla uusilla ja vanhoilla Iittalan, Arabia ja Marimekon lautasilla. Minun mielestäni tämän hotellin aamiaisen etuna muihin kokemiini verrattuna on laatu. Kun aamupalalle saapuu, tarjoilija tulee kysymään haluatko teetä, kahvia, kaakaota vai kaikkia niitä. Minä teen lipittäjänä tietenkin otin teetä, sain valita monista eri  vaihtoehdoista. Sillä välin, kun lähdimme hakemaan jotain syötävää, oli tarjoilija tuonut pöytään meille omat pienet haudutuspannut valitsemiamme teelaatuja. Tölkistä tulleen hedelmäsalaatin sijaan tarjolla on vastaleikattuja kiivi-, appelsiini- persikka, ja ties mitä lohkoja. Leipä on lähiruokaa. Tarjolla on lämminsavustettua lohta, laadukasta lihaa ja makkaraa ja omassa keittiössä leivottua kakkua ja ja ja....

IMG_4140IMG_4141IMG_4146
Suosittelen lämpimästi joskus tuomaan arkipäivään vähän luksusta nauttimalla hotelliaamiaisen tunnelmasta. Päivä alkoi niin hyvällä mielellä, että se kantoi tuolloin iltaan saakka. Kannattaa tarkastaa kuitenkin aamiaisen aukioloajat. Tässä hotellissa ne ovat mielestäni aika pitkät - arkisin aamiaista tarjoillaan 11 saakka ja lauantaisin ja sunnuntaisin 12 saakka. Ainakin aamu-unisille on plussaa, jos ei tarvitse herätä puoli yhdeksältä, silloin luksus-arvo alenisi huomattavasti, haha. Joten mitä lähempänä hotelli on, sitä parempi. Meiltä tälle hotellille sattuu vielä olemaan äärimmäisen lyhyt matka, joten tämä oli kertakaikkisen täydellinen paikka!

IMG_4153IMG_4161aamupala
Kumpikaan kuvien rakennuksista ei ole muuten kyseinen hotelli, mutta nämä kaksi rakennusta tönöttävät vierekkäin, matkalla hotellille. Onhan se aika hurjaa, että vanhat näyttävät tehdas rakennukset ja tehtaiden korkea piippu tuntuvat äärimmäisen pienille ja olemattomille, korkean lasisen Innova tornin tönöttäessä vieressä. Ei muuten myöskään ollut niin kylmä keli, että töppöset ja jättimäinen toppatakki ja villahuivi olisivat olleet tarpeen. Sen siitä vaan saa, kun herättää minut puoli kymmeneltä. Väsytti vielä niin kamalasti, etten jaksanut laittaa meikkiä enkä hiuksia ja sujahdin vaan isoimpiin ja lämpimimpiin töppösiin ja takkiin, mitä eteisestä löysin.. en varmaan ole ainoa, joka tykkää vielä aamu-unisena uppoutua isoon ja pehmeään toppatakkiin? Sehän tuntuu vähän samalle, kuin kantaisi peittoa mukanaan. Tämä olisi varmaan paras mahdollinen takki tähän tarkoitukseen!

Illan ohjelma

Olin sanani mittainen nainen ja laitoin makkarasoppaa kuvauspalkkioksi. Jotta saisin kuvausapua joskus muulloinkin, päätin vielä heittää päälle vähän ekstraa ja tein tän vuoden ensimmäisen satsin joulutorttuja, nams. Luumuhillo on yksi yököimmistä jutuista mitä tiedän, ja yleensä otankin joulutortuista lusikalla sen hillon pois ennen syömistä. Nyt löysin kuitenkin lähi-Siwasta omena-kaneli marmeladia, ja korvasin luumihillon sillä. Se maistui jopa tällaiselle ronkelille!

IMG_4520IMG_4522IMG_4526
Tämän illan ohjelma onkin jo ennalta päätetty. Se on osa urakkaa, jota olen vältellyt kolme kuukautta, ja pistin urakan alkuun ensimmäisen kerran eilen. Se on jotain uskomattoman ärsyttävää, mutta välttämätöntä. Välillä se naurattaa, välillä meinaa itkettää. Joko arvaatte?

Kuvat
(Hihi, jouduin vähän piilottamaan joitain villeimmistä valokuvista! Lisäksi piilottelin kansioiden nimiä, joissa oli kavereiden nimiä, niissä ei mitän sen villimpää ollut..)

Valokuvien läpikäyminen ja ylimääräisten poistaminen. Se on niiiin kauhea urakka. Syytän urakan vaikeudesta myös järjestelmäkameraa. Järkkärillä on niin helppo räpsiä ja aina tulee ajatelleeksi, että poistanpa vaan sitten turhat.. ai koska minä ne muka poistan? Mulla on Italiasta yli suurin piirtein 3500 kuvaa, ja eihän siinä. Kyllä ne ulkoiselle kovlevylle mahtuisivat muistiin, mutta se ei olekaan se ongelma. Ongelma piilee siinä, että jos haluaa joskus katsella kuvia, tai näyttää niitä jollekin, ei niitä todellakaan jaksa alkaa katsomaan. Kukaan ei ole vielä nähnyt mun italian kuvia, koska niitä on kertakaikkiaan liikaa näytettäväksi ja olen vältellyt niiden läpikäyntiä eiliseen asti. Pääsin jo aika hyvään alkuun eilen, mutta aika iso homma on vielä tänäänkin edessä.

Ei kai tässä auta muu kuin palata hommiin! Kynttilät palamaan ja kuppi teetä käteen, niin eiköhän tästä illasta voi nauttiakin. Ainakin nautin kaikista niistä ihanista muistoista, mitä näissä kuvissa on. Sanonpahan vaan että Italia on niin ihana. Niin ihana. Mun toinen koti. Nyt on alkanut pikkuhiljaa olla aika kova ikävä sinne takaisin...

Tunnelmallista iltaa kaikille muillekin!

Seinäruusu

Blogi on ollut pystyssä kaksi viikkoa ja alan jo ymmärtää, miksi monissä lukemissani blogeissa bloggajat huutelevat otsikkogeneraattorin perään silloin tällöin. Vaihtoajan blogia kirjoittaessa otsikoiminen oli huomattavasti helpompaa, kun kirjoitin vain elämäni tapahtumista, joten aina pystyi otsikoimaan sen tilaisuuden tai paikan mukaan, jossa olin ollut. Mutta yritän olla valittamatta! Tällaisen tyttö-hömppä-asia-blogin kirjoittaminen on ollut tosi kivaa, ja aiheita olisi mulla mielessä ja luonnoksissa vaikka kuinka paljon. Mulla olikin sellainen tunne, että tää olisi mulle mieleistä ja sopivaa ajanvietettä ja oikeassa taisin olla!

Rehellisyyden nimissä en pidä itseäni kovinkaan erityisenä, enkä varsinkaan taidokkaana pukeutujana. Haluan kumminkin tehdä päivä asu -postauksia, koska tykkään itsekin lukea niitä. Lisäksi olen sanonut kirjoittavani tänne blogiin asioista, jotka tekevät tämän opiskelijan arjesta vähän ihanampaa, ja vaatekaappien tonkiminen ja asujen rakenteleminen on yksi niistä asioista. Ainakin niinä päivinä, kun maailmanloppua lähentelevä ei-mitään-päällepantavaa -känkkäränkkä pysyy poissa!

IMG_4490
IMG_4475
Ruusutunika - itse tehty
Hame - H&M
Vyö - Zarasta ostettujen shortsien mukana tullut
Nilkkurit - H&M
Takki - Vila

Känkkäränkistä puheen ollen, hiuskänkkäränkkä on kyllä vaivannut minua tällä viikolla. Nyt mennään jo torstaissa ja tälle viikolle ei ole tainnut mahtua vielä yhtään hyvää hiuspäivää ja voi että se kiristää hermoa. Eilen päätin pelata varman päälle ja laitoin yön ajaksi tulemaan kiharat, jotta tänään voisin hätänutturan sijaan kulkea kiharapilven kera. Karmeillehan ne näyttivät ja otsatukkakin sojotti ties minne. Lisäksi tuntui, että hiukset olivat aivan sontaiset vaikka olin vasta pessyt ne. Hiukset 4 - Kirsi 0. Onneksi voi sentään turvautua edes hätänutturaan. Aluksi laitoin päähäni vielä rusettipannan tylsää taakse vedettyä kuontaloa piristämään, mutta se näytti olevan vähän liikaa. Jätin pannan pois ja pistin sen sijaan vaaleanpunaiset helminapit korviin.

IMG_4507seinäIMG_4482
Ilma oli ulkona ihanan raikas. Se piristi kummasti! Muutaman kuvan jälkeen kuvaajani kysyi, että joko hytisen ja olen niin umpijäässä, että pitää lopettaa. Totesin vain, että eihän mulla ole vielä edes kylmä, kun keli on niin ihana. Siinä kiipeilyseinän edessä nojaillessani innostuin vähän enemmänkin ja sanoin että nyt otetaan pari kevennystä tähän tylsään asupostaukseen. Kiilakorkonilkkurithan ovat luonnollisesti the shoes kiipeilyseinälle. Putosin vain kerran mutta ei silloinkaan sattunut.

seinä2
Nyt täytyy lähteä kauppaan ja sitten kyökkiin häärimään. Lupasin nimittäin palkkioksi kuvaajalleni, että makkarakeittoa odottaa hellalla, kunhan hän palaa kuntosalilta! Oikein ihanaa torstaita kaikille!

Ps. alatteko ymmärtää pikkuhiljaa että Kirsi truly loves Flowerprints....?